Terhi Nieminen-Mäkynen – vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti

Kaksi tyttöä kohtasi toisensa Muhoksella 1940-luvulla. Toinen reilut kymmenen vuotta vanhempana hoiti aika ajoin nuorempaansa. Aika vieri ja tiet erkanivat yhtyäkseen uudelleen 2000-luvulla. Vieraillessaan Suomessa vuonna 2014 vuoden 1952 Miss Universum Armi Kuusela tapasi vastaanotollaan toisen Muhoksella lapsuuttaan viettäneen naisen, Terhi Nieminen-Mäkysen.

Myös Terhi Nieminen-Mäkysestä oli tullut 50 vuoden aikana kosmopoliitti. Hän oli rakentanut merkittävän uran Suomessa ja kansainvälisesti. 1960-luvulla alkanut kunnallisvaltuutetun työ jatkui 20 vuotta. Sen lisäksi hän toimi kansanedustajana vuosina 1975 – 1983. Jäätyään pois eduskunnasta hänestä tuli kansainvälisen siviilikriisinhallinnan taitaja Kosovossa ja Afganistanissa. Kaiken aikaa hän toimi myös kolmannen sektorin osaajana ja se työ jatkuu edelleen.

Terhi Nieminen-Mäkynen (s.1946) syntyi Helsingissä ja vietti lapsuutensa Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla Anna-Liisa ja Urho Nupposen vanhimpana tyttärenä. Äiti hankki perheen elatuksen valokuvaajana ja isä autonasentajana. Perheeseen syntyivät myös siskot Päivi ja Kirsi sekä veljet Jouni ja iltatähti Veini.

Sisarukset ovat hyvin läheisiä toisilleen. Vanhimpana lapsena Terhi katsoi nuorempiensa perään niin koulutiellä kuin kotonakin äidin kuvatessa ja isän ollessa töissä.

Nupposen perhe muutti silloiseen Helsingin maalaiskunnan Tikkurilaan vuonna 1957. Anna-Liisa Nupponen perusti oman valokuvaamonsa yhteen kodin huoneista, joka illalla muuttui lasten makuuhuoneeksi.  Uuden kodin välittömään läheisyyteen oli juuri valmistunut uusi kunnantalo.

Nuori ylioppilas kiinnostui yhteiskunnasta

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1965 Terhi Nupponen aloitti yleisen valtio-opin opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja liittyi Kannunvalajiin, jonka tiedotussihteerinä hän toimi useita vuosia. Yhteiskunnallisten aineiden opiskelijan kiinnostus yhteiskuntaan ja sen talouteen vahvistui hänen toimiessaan kansantaloustieteen opiskelijoiden emäntänä ja Tiedekuntien keskusjärjestön pääsihteerinä. Tämä oli arvostettu toimi erilaisten tilaisuuksien suunnittelijana ja järjestäjänä sekä opiskelijoiden oikeuksien edustajana. Opiskelijapolitiikan merkittävin tehtävä oli jäsenyys Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYYn edustajistossa, johon hänet valittiin Liberaalisen opiskelijaliiton edustajana.

Kunnallispolitiikasta pohja valtakunnalliselle ja kansainväliselle uralle

Opiskelijapolitiikan myötä käynnistyi myös muu poliittinen toiminta. Terhi Nieminen-Mäkynen oli ensimmäisen kerran ehdolla Helsingin maalaiskunnan valtuustoon Liberaalisen Kansanpuolueen edustajana vuonna 1968. Aktiivinen työskentely Pohjola-Nordenissa ja Helsingin maalaiskunnan Nuorliberaaleissa, merkittävä ura partiossa ja seurakuntanuorissa sekä pikajuoksuharrastus auttoivat oivasti hänen valintaansa kunnallisvaltuutetuksi 21-vuotiaana. He olivat tuolloin Lasse Lehtisen (sd.) kanssa nuorimmat kunnallisvaltuutetut Suomessa.

Kunta muuttui Vantaan kauppalaksi vuonna 1974 ja kaupungiksi vuonna 1976, mutta valtuutetun työ jatkui aina vuoteen 1988. Terhi Nieminen-Mäkynen oli Suomen kolmanneksi suurimman kunnan ja kotikaupunkinsa kehittämisessä voimakkaasti mukana.

Kauaskantoista työtä hän teki mm. “Kettu”-kaavatoimikunnassa. Sen tehtävä oli luoda pohja myöhemmin rakennettavalle Vantaan laajalle teollisuus- ja toimistokeskittymälle Kehä III:n molemmille puolille.  Nykyään alue tarjoaa työpaikat kymmenille tuhansille ihmisille.

Vantaan kunnallispolitiikasta kerätty kokemus sai uuden merkityksen 30 vuotta myöhemmin, kun Terhi Nieminen-Mäkynen ryhtyi johtamaan Prizrenin kaupunkia Kosovon sodan päätyttyä vuonna 1999.

Kehitysyhteistyöjoukkojen mukana ensi kertaa Afrikkaan

Nuoren opiskelijan toiminta liberaaliliikkeessä ja yleinen poliittinen aktiivisuus alkoivat pian näkyä myös lisääntyvinä kansainvälisinä luottamustoimina. Helsingin yliopiston Eteläsuomalaisen osakunnan Anglo-American yhdistys, opiskelijoiden YK-yhdistys sekä Pohjola-Nordenin Nuorisoedustajisto olivat Liberaalisen Nuorisoliiton puheenjohtajalle oivia järjestöjä tutustua kansainvälisiin asioihin.

Käytännön kansainvälisyyteen ja kehitysyhteistyöhön hän tutustui Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla opiskeluaikanaan, jolloin Suomen toista kehitysyhteistyöjoukkoa koulutettiin.  Sen kurssisihteerinä hän koki ensimmäisen kerran Afrikan ja Tansanian maisemat, joihin hän myöhemmin useasti palasi. Ulkoministeriö ja työ eri kansainvälisissä järjestöissä, mukaan lukien YK, IOM, UNIFEM, ICMPD, ETYJ ja EUPOL, ovat olleet hänen tärkeää työkenttäänsä ennen ja jälkeen poliittisen uran. Terhi Nieminen-Mäkysen suuri kiinnostus kansainvälisyyteen muovasi häntä monin tavoin.

Nieminen-Mäkystä voi luonnehtia sanomalla, että kaikesta mitä hän teki, opiskeli tai harrasti, puolet liittyi kansainvälisyyteen, usein kansainvälisiin nais- ja ihmisoikeusjärjestöihin. Hänen jäsenyytensä monissa järjestöissä on vahva osoitus tästä. [1]

Nieminen-Mäkynen aloittaa kansanedustajana 1975 voitokkaiden vaalien jälkeen

Terhi Nieminen-Mäkynen oli kansanedustajaehdokkaana ensimmäistä kertaa vuonna 1972.  Lähes 2500 uusmaalaisen ääntä ei riittänyt 1970-luvun ensimmäisissä hajotusvaaleissa, jolloin eduskuntaan nousi ennätysmäärä nuoria kansanedustajia.

Seuraavat vaalit pidettiin syyskuussa 1975. Ne olivat jo toiset ennenaikaiset vaalit presidentti Kekkosen hajotettua eduskunnan keväällä hallituksen sisäisiin riitoihin. Sanottiin myös, ettei Kekkonen halunnut uransa huipentumassa, Helsingissä elokuussa järjestettävässä ETY-kokouksessa rinnalleen ulkoministeri Ahti Karjalaista. Virkamieshallituksen ulkoministeri Olavi J. Mattila oli Kekkoselle sopivampi kumppani arvovieraiden vastaanottajana. Myös Terhi Nieminen-Mäkynen osallistui ETY-kokoukseen ulkoministeriön virkamiehenä kokouksen toimeenpanijoiden joukossa.

Edellisissä vaaleissa vuonna 1972 Liberaalinen Kansanpuolue (LKP) oli hävinnyt kaksi paikkaa. Puolueen johto päätti panostaa kaikkensa voittaakseen vuoden 1975 vaalit. Keskustapuolue ja LKP solmivat valtakunnallisen vaaliliiton, joka mahdollisti liberaaleille suhteellisen pienen ehdokasmäärän. Uudellamaalla päätettiin keskittyä tukemaan kahden henkilön kampanjaa kaikkien yhdeksän ehdokkaan sijasta. Piirin yleinen kokous valitsi myrskyisässä kokouksessa pääehdokkaiksi istuvan kansanedustajan Seppo Westerlundin Espoosta ja alle 30-vuotiaan ulkoministeriön virkamiehen ja Vantaan kaupunginvaltuutetun Terhi Nieminen-Mäkysen.

Terhi Nieminen-Mäkysen kampanjasta tuli yhtä rohkea kuin hänen vaalitunnuksestaan: TERHI MENEE LÄPI. Se toimi ja tunnus oli hallitseva elementti lehti-ilmoittelussa, esitteissä ja kampanjan päämediassa, yli 100 000 painoksen saaneessa vaalilehdessä.

Tulos oli hyvä. Nieminen-Mäkysestä tuli kansanedustaja lähes 8000 äänellä. Se oli kolminkertainen äänimäärä edellisiin vaaleihin verrattuna. Nieminen-Mäkynen oli myös historian ensimmäinen ulkoministeriön virassa oleva virkamies, joka valittiin kansanedustajaksi.

Myös Seppo Westerlund uusi valtakirjansa.  Kaikkiaan liberaalit saivat koko maasta yhdeksän kansanedustajaa, eli kolme paikkaa enemmän kuin aiemmin.

Monta näytön paikkaa jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella

Kansanvallassa hallitus antaa tärkeäksi katsomissaan asioissaan lakiesityksiä eduskunnalle, joka käsittelee ja säätää lait sekä hyväksyy valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion. Vuoden 1975 vaalien jälkeen nimitetyn keski- ja vasemmistopuolueiden hallituksen taival oli kovin riitaisa, eikä tärkeitä lakiesityksiä saatu normaaliin tahtiin eduskunnan käsittelyyn. Tästä huolimatta Terhi Nieminen-Mäkysen ensimmäiseen eduskuntakauteen sisältyi monia keskeisiä näytön paikkoja.

Sellaisia olivat muun muassa kuorma-auton vetokoukun verotus, maankäytön uudistukseen liittyvä maapaketti ja kiista autonkuljettajien työaikalaista. Näitä asioita käsiteltäessä Terhi Nieminen-Mäkystä painostettiin, jopa uhattiin hallituksen kaatumisella, jollei hän taivu omasta kannastaan. Hänet myös leimattiin tytönhupakoksi. Nieminen-Mäkynen puolestaan piti vääränä sitä, että eduskunnassa ei saisi pyrkiä itsenäisiin ratkaisuihin, vaikka juuri näin jokaisen kansanedustajan tulisi tehdä.

Terhi Nieminen pohti talousasioita Pohjoismaiden neuvostossa huippupoliitikkojen kanssa

Tärkeää kansanedustajan työtä tehdään myös Eduskuntatalon ulkopuolella. Terhi Nieminen-Mäkynen osallistui Pohjoismaiden neuvoston (PN) työhön yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Suomen parlamentaarikkojen kanssa. Nieminen-Mäkynen toimi nelihenkisen talousvaliokunnan jäsenenä yhdessä Olof Palmen, Gro Harlem Bruntlandin ja Anker Jörgensenin kanssa. Valiokunnan Nordjob-yhteistyö-aloite takasi myöhemmin pohjoismaisille nuorille vapaan työnsaantimahdollisuuden kaikissa Pohjoismaissa.

Samankaltaista työtä tekee Parlamenttien välinen liitto (IPU) jonka työhön osallistuu valtaosa maailman parlamenteista. IPU käsittelee edustukselliseen demokratiaan, naisten ja vähemmistöjen asemaan, kansainväliseen rauhaan sekä ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä ja antaa suosituksia kansallisille parlamenteille.

Terhi Nieminen-Mäkynen sai 1970-luvun lopulla IPU:n yleiskokouksen käsittelyyn ja hyväksytyksi suosituksen Etelä-Afrikan rotusorron lopettamisesta ja talouspakotteiden asettamisesta Etelä-Afrikan kansainvälistä kauppaa vastaan. Suomessa Nieminen-Mäkynen toimi pitkään boikottikomitean puheenjohtajana.

Nieminen-Mäkysen työ jatkuu vuoden 1979 jälkeen LKP:n suurtappiosta huolimatta

Vuoden 1979 eduskuntavaaleihin keskustapuolue ja liberaalit tekivät muutamissa vaalipiireissä vaaliliiton, mutta Uudellamaalla näin ei tehty.

Terhi Nieminen-Mäkysen tukiryhmä uusi kampanjastrategiansa. Asioiden painotusta muutettiin ja kampanjan iskulause muokattiin sopimaan paremmin vallitsevaan tilanteeseen: TERHIN TYÖ JATKUU.

Uusmaalaiset olivat iskulauseen kanssa samaa mieltä ja äänestivät yli 6 000 äänellä Terhi Nieminen-Mäkysen jatkamaan kansanedustajan työtään.

Puolueelle vuoden 1979 vaalitulos oli kuitenkin suuri pettymys. Vaikka äänistä väheni vain hieman yli 0,5 prosenttiyksikköä, paikoista hävisi yli puolet. Tuntematon keskiluokka-käsite puolueen iskulauseessa – Aja asiaasi keskiluokka – ei toiminut.  Yhdeksän edustajan ryhmästä jatkoi neljä. Huono vaalitulos tiesi myös talousvaikeuksia. Puoluetuki väheni yli puolella ja itsenäisen puolueen toiminta oli uhattuna.

Yksi ja samalla kaikkein vaikein ratkaisu pelasti puolueen. LKP liittyi Keskustan jäsenjärjestöksi vuonna 1982. Osa LKP:n jäsenistä siirtyi muualle tai politiikan teko loppui kokonaan. Eduskunnassa liberaalikansanedustajat osallistuivat keskustan eduskuntaryhmän työhön. Ulkopuolisten suhtautumista keskustaliittoon kuvaa erään kolmannen puolueen edustajan tokaisu: “Kuinka voitte olla siellä, ettehän edes hengitä samaa ilmaa”.

Helvi Sipilän valitsijamiehenä vuoden 1982 presidentinvaaleissa

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen jäi sairaslomalle syyskuun 11. päivänä vuonna 1981. Runsas kuukausi myöhemmin hän erosi tehtävästään. Yli neljännesvuosisadan kestänyt valtakausi päättyi ja maassa jouduttiin järjestämään ennenaikaiset presidentinvaalit tammikuussa 1982.

Jälleen kerran Terhi Nieminen-Mäkinen ja liberaalit tekivät historiaa asettamalla varatuomari Helvi Sipilän Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi presidenttiehdokkaaksi. TERHIÄ TARVITAAN TAAS -iskulause ja hyvä kampanja toivat liberaaleille yhden valitsijamiehen.

Terhi Nieminen-Mäkynen antoi eduskunnan suuressa salissa pidetyssä vaalissa Helvi Sipilän ainoan äänen. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, liberaalit olivat aikaansa edellä, lopputuloksesta huolimatta. Presidentiksi valittiin Mauno Koivisto.

Presidentinvaalin muututtua myöhemmin suoraksi kansanvaaliksi naispuolisia ehdokkaita ovat olleet Elisabeth Rehn, Eeva Kuuskoski, Heidi Hautala, Riitta Uosukainen, Eva Biaudet, Sari Essayah sekä Tarja Halonen, joka valittiin vuonna 2000 tasavallan presidentiksi, 18 vuotta Helvi Sipilän ehdokkuuden jälkeen.

Toisen vaalikauden aikana Terhi Niemisen yksityiselämässä tapahtui merkittävä muutos. Hän avioitui kokoomuksen kansanedustaja Toivo Mäkysen kanssa. Kumpikin heistä jäi pois eduskunnasta vuoden 1983 vaaleissa.

Aviopari muutti vuonna 1985 Bahrainiin, missä Terhi Nieminen-Mäkynen hoiti Suomen kunniakonsulaattia virkavapaalla ulkoministeriön tehtävistä. Toivo Mäkynen puolestaan toimi kunniakonsulina sekä yhteispohjoismaisen riskienhallintayhtiön toimitusjohtajana. Vuonna 1990 uudet työtehtävät veivät heidät Lontooseen viideksi vuodeksi. Terhi Nieminen-Mäkynen työskenteli Lontoossa mm. yhdysmiehenä Suomen opetusministeriön alaisen CIMO:n kansainvälisessä harjoittelijavaihdossa, joka järjesti suomalaisnuorille harjoittelupaikkoja englantilaisiin yrityksiin.

Kansainvälinen siviilikriisinhallinta uusi käännekohta elämälle

Ulkomailta palattuaan Terhi Nieminen-Mäkynen jatkoi kansainvälistä työtä ja toimintaa. Jo nuorena ulkoministeriönn virkailijana hän oli käynyt Kansainvälisten asioiden valmennuskurssin KAVAKU:n, jota kutsutaan myös diplomaattien peruskurssiksi. Kansanedustajana hänet kutsuttiin sekä valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille että SITRA:n Talouspolitiikan kurssille. Myöhemmin Euroopan Unionin ja Suomen siviilikriisinhallinnan lukuisat kurssit valmistivat Terhi Nieminen-Mäkystä tuleviin tehtäviin.

Vuosituhannen lopulla hän valitsi uuden kansanvälisen työkentän, siviilikriisinhallinnan, josta tuli käännekohta hänen elämässään. Kansainväliset siviilikriisinhallintatehtävät täyttivät hänen työelämänsä aina myöhäiseen eläkkeelle jäämiseen asti. Kolmannen sektorin vapaaehtoistoimintaa hän jatkaa vahvasti edelleen.

Vantaan kunnallispolitiikan opit apuna Kosovon rakentamisessa

Terhi Nieminen-Mäkysen toiminta Kosovon Prizrenin kaupungin pormestarina oli hänen ensimmäinen siviilikriisinhallintatyönsä. YK-tehtävässään (UNMIK) Kosovon toiseksi suurimmassa kaupungissa hän vastasi kaupungin fyysisen ja henkisen infrastruktuurin uudelleenrakentamisesta vuosituhannen vaihteessa.

Pitkä 20-vuotinen työ Vantaan kehittämiseksi sai uuden mahdollisuuden kukoistaa sodan raunioilla Prizrenin kaupungissa, jonka rakentamisessa monille ratkaisuille löytyi esimerkki Vantaan kunnallispolitiikan aikaisista kokemuksista ja toimista. Vantaan opit olivat tarpeen esimerkiksi kaupungin kaavoituksessa, liikenteen järjestämisessä, kaatopaikan perustamisessa ja rakennuslupien myöntämisessä.

Terhi Nieminen-Mäkynen palasi myöhemmin uudelleen Kosovoon, tällöin pääkaupunki Pristinaan. Nieminen-Mäkynen toimi mentorina ihmiskaupan vastaisessa laajassa hankkeessa, jonka rahoitti Suomen ulkoministeriö ja toteutti IOM Kosovossa ja Makedoniassa vuosina 2007–2008.

Afganistanissa turvattomuus lisääntyi huimasti 2000-luvulla

Yhdysvaltojen johtama ja Euroopan Unionin tukema sotilasoperaatio Taliban-terrorismin lopettamiseksi Afganistanissa on kestänyt vuosituhannen vaihteesta asti ja jatkuu edelleen yhdessä Afganistanin oman armeijan kanssa. Euroopan Unioni päätti vuonna 2007 perustaa maahan poliisi- ja oikeuslaitosta vahvistavan koulutusmission EUPOLin, jossa myös Suomi on ollut vahvasti edustettuna. Vuoden 2016 lopussa päättyvän hankkeen tarkoituksena on kouluttaa Afganistanin sisäasiainministeriön ja poliisivoimien henkilöstöä oikeusvaltion toteuttajiksi ja ylläpitäjiksi.

Terhi Nieminen-Mäkynen työskenteli vuosina 2012–2014 EUPOLin ihmisoikeus- ja tasa-arvoyksikön päällikkönä. Hänen tehtävänään oli viedä ihmisoikeus- ja tasa-arvo-käsitteitä Afganistanin sisäasiainministeriöön ja poliisikoulutukseen. Erityisesti tavoitteena oli lisätä maan naispuolisten poliisien määrää.

Työskenneltyään aikaisemmin Afganistanissa Suomen UNIFEMin Paralegal-ohjelman käynnistäjänä ja arvioijana vuosina 2004 ja 2006 Terhi Nieminen-Mäkynen oli seurannut läheltä maan kehitystä. Huolestuttavinta hänen mukaansa on maan turvattomuuden lisääntyminen. ”Afganistanin turvallisuuden paradoksi on siinä, että turvattomuus vain lisääntyy, vaikka turvallisuutta on ollut rakentamassa yhä laajempi kansainvälinen joukko jo yli kymmenen vuotta”, Nieminen-Mäkynen sanoo.

Nieminen-Mäkynen kertoo, kuinka 2000-luvun alussa hän saattoi lounastaa joen rantaan levitetyllä suurella matolla Kabulin lähellä. Naiset ja miehet grillasivat yhdessä joesta saatuja kaloja. Vallitsi hyvä, vapautunut tunnelma, vaikka Osama Bin Ladenin tuhoamisoperaatio oli jo hyvässä vauhdissa.

Neljä vuotta myöhemmin turvallisuustilanne oli heikentynyt merkittävästi. Terhi Nieminen-Mäkynen matkusti panssaroidulla autolla kahden turva-auton suojeluksessa Kabulista lähellä Pakistanin rajaa sijaitsevaan Jalalabadiin. Turvallisuusriski oli kasvanut muutaman vuorokauden aikana siten, että paluu Kabuliin onnistui vain YK:n lennolla vuorokauden odottelun jälkeen.

Vuosina 2012–2014 turvallisuusriski oli läsnä koko ajan. Terhi Nieminen-Mäkynen ei astunut kahteen vuoteen kertaakaan jalallaan kabulilaiselle jalkakäytävälle. Kaikki liikkuminen tapahtui panssaroidun ajoneuvon uumenissa, kahden aseistetun vartijan saattamana, luotiliivit yllä ja kypärä käden ulottuvissa.

Terhi Nieminen-Mäkynen oli jälleen kerran edellä aikaansa hakeutuessaan kansainvälisiin kriisihallintatehtäviin edellisen vuosituhannen lopulla yhtenä harvoista naisasiantuntijoista. Hänelle asia ja työ olivat tärkeitä, eivät niinkään muodollinen asema tai tarvittava lainsäädäntö sen toteuttamiselle.

Suomen eduskunta hyväksyi vasta 2000-luvun alussa kansainvälistä siviilikriisinhallintoa koskevan lain, jonka päämäärä on edistää kriisialueiden kehitystä kohti demokratiaa sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioitusta.

50 vaikuttamisen vuotta

Terhi Nieminen-Mäkynen on toiminut lähes 50 vuoden aikana kunnallis- ja valtakunnan tason poliitikkona, kansainvälisen ja kolmannen sektorin aktivistina, joka monesti elämässään on halunnut laittaa yhteisen hyvän ja oikeudenmukaisuuden omien tarpeidensa ja halujensa edelle. Terhin työ jatkuu edelleen, vuonna 2016 vietettävän 70-vuotisjuhlan innoittamana.

[1]Pohjola-Nordenin Nuorisoedustajisto pj, Pohjola-Nordenin keskushallitus, Pohjoismainen Klubi pj, Suomen YK-liitto vpj., Society for International Development (SID), Alueellinen Paasikivi-seura vpj., UNWomen ry (ent. UNIFEM) perustajajäsen ja hallituksen vpj., Suomi-seura ry vpj., Cosmopolitan Club ry pj., Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto (KATU) vpj., Kehitysyhteistyön palvelukeskus (KEPA) vpj., Vantaan Liike-ja virkanaiset vpj., Ståhlberg säätiö, hallituksen jäsen, Suomen Akateemiset Naiset ry vpj., Tikkurilan yhteiskoulun ja lukion seniorit ry pj, ”Luetaan yhdessä”-verkosto pj, YKn päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha, turvallisuus”-verkosto pj, Siviilikriisinhallinnan neuvottelukunta/järjestöjaosto pj.