Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan reportterina, mutta siirtyi pian uskomaanosastolle. Hän toimi parina kesänä kirjeenvaihtajan sijaisena Tukholmassa, joten oli luonnollista, että vuonna 1984 hän päätti hakea avoinna olevaa Skandinavian kirjeenvaihtajan virkaa. Hakijoita oli runsaasti, ja pahin kilpailija oli nuorempi mies. Kun esimies empi naisen valitsemista kirjeenvaihtajaksi, Siekkinen puuskahti: ”Varmasti kirkkokin hyväksyy naispappeuden ennen kuin Yleisradio naiskirjeenvaihtajan.” Yleisradio ehti ennen kirkkoa, ja Siekkinen sai nimityksen Skandinavian kirjeenvaihtajaksi asemapaikkana Tukholma. Valinnassa painoivat akateeminen loppututkinto ja 15 vuoden kokemus. Tukholmassa Siekkinen työskenteli runsaat kolme vuotta.
Seuraava käännekohta elämässä tapahtui 1992, kun Siekkiselle tarjottiin mahdollisuutta lähteä vuodeksi opiskelemaan Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Harvardissa puhalsivat myös tasa-arvon tuulet ja yliopisto halusi lisää sekä naisopiskelijoita että -tutkijoita. Entinen ulkoministeri Henry Kissinger oli 1950-luvulla perustanut yliopistoon erityisen Fellow´s Program for International Affairs -ohjelman, joka tarjosi jatkokoulutuspaikan eri alojen asiantuntijoille eri puolilta maailmaa. Perinteisesti osanottajat olivat olleet miehiä eri maiden ulko- ja puolustusministeriöistä, mutta joukossa oli myös aina muutama poliitikko ja journalisti. Siekkisen kurssin 20 opiskelijasta ennätykselliset kolme oli naisia. Harvardissa oli ainutlaatuinen tilaisuus luoda kansainvälisiä kontakteja, tutustua naistutkimukseen ja kuulla vierailevia luennoitsijoita Umberto Ecosta Edward Kennedyyn.
1990-luvulla Yleisradio nimitti useita naisia ulkomaankirjeenvaihtajiksi. Suuri ansio tästä lankesi silloiselle radiouutisten päällikölle Jaakko Heinolle, joka myöhemmin palkittiin tasa-arvopalkinnolla. Sinikka Siekinen valittiin vuoden 1995 alusta kirjeenvaihtajaksi Yhdysvaltoihin asemapaikkanaan Washington. Kun ulkomaankirjeenvaihtajat saapuivat 1996 asemapaikoiltaan perinteiseen kirjeenvaihtajakokoukseen Helsinkiin, Yleisradiosssa elettiin tasa-arvon aikaa: kokouksen osallistujista noin puolet oli naisia. 2000-luvulle tultaessa tilanne muuttui, ja naispuolisten kirjeenvaihtajien määrä laski merkittävästi. 1990-luku vaikutti vain ohimenevältä vaiheelta, jolloin naiset pääsivät esille oman aktiivisuutensa ansiosta.
Sinikka Siekkinen palasi neljän vuoden pestin jälkeen vuonna 1999 Washingtonista kotimaahan ja jatkoi työskentelyä radiouutisten kotimaan politiikan ryhmässä erikoistoimittajana.
Kirjoittaja
Leeni Tiirakari
Lisätietoja
Julkaistu Suomen naisen vuosisadat. [4], Tiennäyttäjät. Utrio, Kaari [päätoimittaja]; Tiirakari, Leeni ; Savikko, Sari. Tammi 2005.
Kuva ja tekstin lähettäminen: Ilola, Raili.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.