Seija Sihvola - lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori

Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hän on ollut taustavaikuttajana kansanterveystyötä  linjattaessa erityisesti 1990-luvulla ja terveystiedon opetusta kehitettäessä 2000-luvulla. Seija Sihvolan (o.s. Rantio) elämä oli vähällä päättyä jo seitsemänvuotiaana, kun hän mäkeä laskiessaan jäi kuorma-auton alle. Auto ajoi säärten yli ja Seija kiidätettiin Töölön sairaalaan. Tapauksesta hän selvisi onneksi pienin vaurioin: jalat eivät murtuneet, sääriluihin tuli kuitenkin pieniä pyörän jälkiä. Terveys säilyi ja osittain tämän takia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä tuli Sihvolan työura ja elinikäinen intohimo. Elämänuran valinta ei kuitenkaan ollut mitenkään itsestään selvä. Monipuolisen harrastukset – partio, baletti, viulunsoitto, yleisurheilu, kuorolaulu, tyttökerho, hiihto ja tennis – kertoivat Sihvolan persoonasta ja ennakoivat myös työuraa: kaikkea kannattaa rohkeasti kokeilla ja haasteita ottaa vastaan. Niinpä yksi asia johti toiseen ja sattumakin oli mukana pelissä.

Fysioterapeutti ja maisteri

Mannerheimintien yhteiskouluun Seija Sihvola meni vuotta muita nuorempana. Koulu sujui hyvin vaikka harrastukset ja teinikuntatoiminta veivätkin paljon aikaa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna 1969 Sihvola lähti vaihto-oppilaaksi Kaliforniaan, jossa sai opiskella sekä high schoolissa että Bakersfieldin junior collegessa. Vaihtovuoden jälkeen alkoivat ravitsemustieteen opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Vuoden opiskelun jälkeen Sihvola päätti kuitenkin lähteä yliopistosta ja pyrki Helsingin neljänteen sairaanhoito-oppilaitokseen opiskelemaan lääkintävoimistelijaksi eli fysioterapeutiksi sisarensa esimerkin innoittamana. Valmistuttuaan vuonna 1973 hän halusi kuitenkin palata yliopistoon ja suoritti maisterin tutkinnon ja sai opintojen ohessa kaksi lasta. Sihvolan gradu käsitteli vegetaristien terveydentilaa. Tässä vertailututkimuksessa vegetaristien terveys oli selkeästi parempi kuin sekaruokaa syövän verrokkiryhmän. Se oli ensimmäinen suomalainen kokeellinen selvitys aiheesta ja herätti paljon mielenkiintoa. Sihvolaa pyydettiinkin puhumaan eri puolille Suomea.

Kotilääkäri-lehdestä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon

Pienten lasten äitinä työn oli muokkauduttava olosuhteiden mukaisesti. Seija Sihvola toimi muutaman vuoden freelancerina. Hän kirjoitti artikkeleita, piti luentoja ja opetti ravitsemusta ja fysioterapiaa terveydenhuolto-oppilaitoksissa. Lähettäessään artikkelin Kotilääkäri-lehteen, hän ei aavistanut, että ensimmäinen varsinainen työpaikka tulisi olemaan lehtitalossa. Kotilääkärilehdessä Sihvola oli vuosina 1982–1987 ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden asiantuntijatoimittajana ja oppi lehden tekemisen saloja. Siitä oli suurta hyötyä myös seuraavassa työpaikassa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Elinikäinen juoksuharrastuskin alkoi noihin aikoihin ja seitsemän maratonia on taittunut noin kolmeen ja puoleen tuntiin. Perheen kolmas lapsi syntyi 1984 ja ensimmäinen kirja, WSOY:n julkaisema Reipas raskaus ilmestyi. Mannerheimin Lastensuojeluliitossa Sihvola toimi terveydenhuollon ohjelmapäällikkönä 13 vuotta vuodesta 1988 lähtien. Hän oli tehtävän ensimmäinen haltija, joka ei ollut terveydenhoitaja. Toiminta muuttui  tutkimuksellisempaan suuntaan. Työssään Sihvola osallistui kymmeniin asiantuntijaryhmiin lääkintöhallituksessa (josta tuli myöhemmin Stakes, nykyään THL), sosiaali- ja terveysministeriössä, Lastensuojelun keskusliitossa sekä muissa järjestöissä.  Yksi merkittävä niistä oli Terveyden Edistämisen Keskuksen Terveyttä kaikille 2000 -työryhmä 1990-luvun alussa.  Siinä visioitiin terveyden edistämisen tulevaisuuden suuntaviivoja. Sihvola oli myös järjestöistä koostuvan Lasten terveysfoorumin alullepanija vuonna 1999 yhdessä Sydäntautiliiton projektipäällikkö Mika Pyykön kanssa. Näissä molemmissa hankkeissa pyrittiin terveys- ja sosiaalialan järjestöjen yhteistoimintaan ja koordinoimaan projekteja niin, että päällekkäisyydeltä vältyttäisiin. Niistä kehkeytyi Sihvolan puheenjohtajakaudella vuodesta 2007 lähtien vuosittain järjestettävät Lasten terveyskäräjät, joissa keskustellaan lasten terveyden ajankohtaisista teemoista.

Innovaationa Isyyspakkaus

Terveydenhuollon ohjelmat edellyttivät monipuolisen valistusaineiston tuottamista. Sitä syntyikin runsaasti, kuten lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydentilaa koskevia selvityksiä yhdessä professori Jaakko Perheentuvan, ylilääkäreiden Jukka Rajantien ja Risto Lapin kanssa. Neuvoloille myytävät niin sanonut ikäkausi-lehtiset uusittiin ja ne monipuolistuivat, kun Sihvola tuotti eri teemoista monipuolisia ohjelehtisiä. Esimerkiksi äitien ja lasten ravinto ja liikunta saivat omat esitesarjansa. Sihvolan oma innovaatio oli Isyyspakkaus, joka sai laajaa kansainvälistä huomiota. Mannerheimin Lastensuojeluliitto myi sitä nuorille isille. Pakkaus sisälsi mm. lapsen turvallisuuteen liittyvää materiaalia ja kasvatuksellista tietoa isän näkökulmasta sekä parisuhdetta koskevaa materiaalia. Suomessa se aloitti keskustelun äitiyspakkauksen nimestä ja aiheutti muutoksia äitiyspakkauksen sisältöön. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiedotus joutui koville, kun kotimaiseen viestintään tottuneeseen organisaatioon alkoi sataa haastattelupyyntöjä uutistoimistoilta eri puolilta maailmaa. Sihvolan Isyyspakkaus-hanke menestyi. Sen markkinoinnissa auttoi hänen toimittamansa Neuvolatyö-lehti, joka toimii yhä terveysalan ammattilaisten omana kanavana, nykyään Neuvola ja kouluterveys -nimellä.  Isyyspakkauksen tuottamisesta luovuttiin muutaman vuoden kuluttua, kun liitto ei halunnut osoittaa varoja sen edelleen kehittämiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton myyntiartikkeleihin jäi kuitenkin sen tuotteita, kuten Tosimiehen keittokirja ja Hellyyttä, huolenpitoa, iloa, yhdessäoloa –esite. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä ja Lapsi 2000 ry:n pääsihteerinä Sihvola ideoi ja hankki Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle vuosina 1998–2009 useita artikkelisarjoja, joissa käsiteltiin lapsen hyvinvointia, terveyttä ja kasvatusta.

Väitöskirjan jälkeen uusille urille

Seija Sihvola halusi kuitenkin vahvistaa asiantuntijaosaamistaan ja hakeutui Göteborgissa toimivaan pohjoismaiseen terveydenhuollon korkeakouluun, joka kokosi terveysalan asiantuntijoita kaikista viidestä Pohjoismaasta. Hän suoritti siellä Diploma of public health -tutkinnon vuonna 1996.  Sihvolaa pyydettiin tutkinnon suorittamisen jälkeen mukaan Suomen edustajana korkeakoulun tutkimusryhmään, jossa hän toimikin useita vuosia. Göteborgissa Sihvolalle syntyi halu myös omaan tutkimustyöhön ja hän siirtyikin Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselle tohtoriopiskelijaksi professoreiden Matti ja Arja Rimpelän ohjaukseen Sotavahinkoyhdistykseltä saamansa apurahan turvin. Väitöskirja valmistui vuosituhannen vaihteessa aiheesta terveyskeskustelu kouluuntulotarkastuksessa. Väitöskirjan aineisto koski Espoon, Turun ja Keski-Suomen läänin koulunsa aloittavia lapsia. Tutkimuksen mukaan ensiluokkalaisilla huono subjektiivinen terveys selittyi enemmän huonolla kouluviihtyvyydellä kuin muilla tekijöillä, kuten kotiolot ja huolet perheessä. Väitöskirjan jälkeen työ Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ei enää maistunut. Liiton linja oli muuttunut uuden pääsihteeri Eeva Kuuskosken aikana eikä Seija Sihvola tuntenut voivansa käyttää saamiaan oppeja liiton, lasten ja lapsiperheiden hyväksi haluamallaan tavalla.  Järjestötyön jälkeen oli edessä erilainen maailma. Puolitoistavuotinen työjakso Jari Sarasvuon Trainer’s House -yrityksessä opetti liike-elämän lainalaisuuksia. Seija Sihvola oli mennyt kyseiseen yritykseen tavoitteenaan hyvinvointivalmentajan tehtävät, mutta työ osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi. Kovan luokan bisnesmaailma ei tuntunut omalta eikä kehittyminen siinä haasteelliselta. Hienot työkaverit ja erinomainen työmiljöö antoivat kuitenkin hyviä eväitä jatkaa matkaa eteenpäin. Trainers’ Housen jälkeen Sihvola jakoi, jälleen kerran, itseään moneen suuntaan. Hän perusti oman yrityksen, Senergia Oy:n ja asiantuntijajärjestö Lapsi 2000 ry:n, kirjoitti useita kirjoja lapsille, nuorille, vanhemmille ja terveysalan ammattilaisille. Nämä osin omakustanteiset teokset menestyivät hyvin kaupallisesti. Lapsi 2000 ry:n isähankkeessa Sihvola oli mukana järjestämässä isä- ja lapsileirejä. Valtakunnallista ISÄ-lehteä julkaistiin vuosian 2002–2005.  Parhaimmillaan sitä painettiin puoli miljoonaa kappaletta.

Projekteja Suomessa ja Venäjällä

Sihvolan julkaisutahtiin tuli muutaman vuoden tauko, kun hän lähti 2004 lyhytaikaiseksi kansainväliseksi terveysalan asiantuntijaksi EU-projektiin Venäjälle. Siitä tuli suuri haaste, kun alkuperäinen projektijohtaja joutui jättämään paikkansa ja Seija Sihvola valittiin projektin johtajaksi. Preventive Health Education -projektissa luotiin terveyskasvatuksen opetussuunnitelman malli koko Venäjän kouluverkostolle, koulutettiin 3000 lääkäriä ja opettajaa sekä tuotettiin kymmeniä aineistoja alan ammattilaisille. Projektissa oli myös kiperiä ja pelottaviakin tilanteita, jotka liittyivät Venäjän viranomaisten esittämiin lahjontaolettamiin. Sihvola piti rohkeasti päänsä ja toimi suomalaisen etiikan mukaisesti ja hanke päättyi erittäin menestyksekkäästi. Kustannusosakeyhtiö Otava pyysi vuonna 2007 Sihvolaa terveystiedon oppikirjan kirjoittajaksi. Hän on kirjoittanut työryhmän jäsenenä sekä VIRE peruskoulun terveystiedon oppikirjan että lukion TARMO-oppikirjasarjan ja siihen liittyvät digitaaliset materiaalit. Sihvola kirjoitti Senergia Oy:n kustantaman TIMMIT terveystiedon materiaalin ammattikouluja varten ja työllisti ammattioppilaitoksen opiskelijoita kirjan taitossa. Työtehtäviä on myös Ylioppilastutkintolautakunnassa. Seija Sihvola toimii myös Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksessa ja asiantuntijana väitöskirja-apurahoista päätettäessä. Hän on rahaston hallituksessa paikalla, johon rahaston sääntöjen mukaan Suomen Naisyhdistys tekee esityksen nimitettävästä henkilöstä.

Terveyteen kuuluu henkinen kasvu

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole pelkästään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, vaan siihen on Sihvolan mukaan kuuluttava myös henkinen kasvu. Se on sopusointua ja  tasapainon saavuttamista, eheyden tunnetta ja hyvän olon ja ilon jakamista muille. Kaikessa toiminnassaan Seija Sihvola on pyrkinyt saavuttamaan myös ne perheet ja nuoret, jotka muuten helposti jäävät huomiotta, ja kannustamaan heitä tekemään hyviä valintoja elämässään. Siitä hyvä esimerkki on Sihvolan teos Onnea elämääsi, nuori, joka on käännetty myös venäjäksi. Uusimpana haasteenaan Seija Sihvola pitää kehittämänsä 5D- hyvinvointimallin jalostamista ja lanseeraamista terveystieteen ammattilaisille. Seija Sihvola on ollut erittäin omistautunut lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiselle. Hän on ollut myös hyvä esikuva siten, että hän on elänyt kuten on opettanut. Omaa kokonaisvaltaista hyvää oloaan Seija Sihvola luo liikunnan, purjehduksen ja valokuvauksen avulla. Puolimaratonit tekevät tuloaan maratonien sijaan. Elämän huippuaarteet hän kertoo kuitenkin löytävänsä hyvin läheltä. Omat lapset kumppaneineen ja seitsemän lastenlasta ovat rakkaimmat ilon antajat. Hyvää mieltä tuottavat myös yli 90-vuotiaat vanhemmat, jotka vielä 2020 ovat Seijan arjessa läsnä.  

Henkilötiedot

Seija Hannele Rantio, vuodesta 1977 Sihvola

Syntynyt 21.3.1951, Helsinki

Vanhemmat rikostutkintajohtaja Väinö Rantio ja lastenhoitaja Hilkka Reiman

Puoliso 1977–2009 atk-suunnittelija Jaakko Sihvola, puolison vanhemmat diplomi-insinööri Paavo Sihvola ja ekonomi Pirkko Massinen

Lapset: Ilkka synt. 1977 kauppatieteiden maisteri, Eija synt. 1978 yrittäjä, Pekka synt. 1984 diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.

URA. Ylioppilas Mannerheimintien yhteiskoulusta 1969, fysioterapeutti Helsingin IV Sairaanhoito-oppilaitoksesta 1973, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Helsingin yliopistosta 1978, Diploma on Public Healt Nordiska hälsovårdsskolanista (Göteborg) 1996, filosofian tohtori (kansanterveystiede) Tampereen yliopistosta 2000.

Free lancer -toimeksiantoja 1974–1982 mm. fysioterapeuttina (Malmin sairaalan ja Helsingin yliopistollinen sairaala), Siuntion kylpylän luennoitsijana ja tuntiopettajana (Hotelli- ja ravintolaopisto, Lahden sairaanhoito-oppilaitos ja Helsingin sairaanhoito-oppilaitos); osastopäällikkö Provita Oy 1981. Kotilääkärilehden toimittaja 1982–1987, maa- ja metsätalousministeriön free lancer -tutkija 1986, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkö 1988–2000, Trainer’s House Oy:n valmennuskonsultti 2000–2002,  Lapsi 2000 ry pääsihteeri 2001-, Senergia Oy:n valmentaja ja oppikirjailija 2002-. Neuvolalehden toimitussihteeri 1988–1999; Neuvola- ja kouluterveyslehden päätoimittaja 2002–2009 ja toimituspäällikkö 2009-; Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitoksen luennoitsija 1988–1997;  Isä-lehden päätoimittaja 2002–2004; Euroopan unionin Preventive Health Education -projektin johtaja Moskovassa 2004–2005. Yliassitentin ja yliopettajan sijaisuuksia Tampereen yliopiston terveystieteiden laitoksella 2002 ja 2007; terveystieteen tuntiopettaja Espoonlahden lukiossa 2008.

Jäsenyydet: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapiolan yhdistyksen varapuheenjohtaja 1988–1998; Lastensuojelun Keskusliiton Lasten tapaturmatoimikunnan jäsen 1988–1999; Terveyden edistämisen keskuksen hallituksen jäsen 1992-1997 sekä asiantuntijajäsen useissa toimikunnissa kuten Terveyttä kaikille 2000 –työryhmässä 1990-1995; Suomen Ladun Lapsi, ympäristö ja liikunta -ryhmän puheenjohtaja 1993–1999; asiantuntijajäsen Stakesin  Terveyskasvatuksen neuvottelukunnassa 1992-1994, Kouluterveys 2000 –työryhmässä 1996-1997 ja Ulkomaanavun yksikössä 2006; asiantuntijajäsen Sosiaali- ja terveysministeriön  Tupakoimattomuuden edistäminen -työryhmässä 1996-2000 ja Sydän- ja verisuomiterveyden edistäminen –työryhmässä 1996-1998; asiantuntijajäsen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Terveyden edistäminen -toimikunnassa 1996-1998; Suomen edustaja Nordiska hälsovårdskolanin Pohjoismaisessa tutkimusryhmässä 1996-1999; asiantuntijajäsen Opetushallituksen Liikennekasvatuksen tukiryhmässä 1997-1999 ja Suomen Kuntaliiton Kouluterveydenhuollon kehittämisryhmässä 1998-1999; Lasten terveysfoorumi  puheenjohtaja 2007-2010. Ylioppilastutkintolautakunnan sensori 2008-; Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja 2010–2016, hallituksen jäsen 2016-; puheenjohtaja Asunto Oy Tykkimäki 2012-; hallituksen jäsen Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry 2012-; hallituksen jäsen Jenny ja Antti Wihurin rahasto 2012-.Tapiolan Rotary-klubin jäsen 2015-.

TUOTANTO: Terveyden ABC -kirjasarja (yhdessä muiden kanssa) 1987, WSOY; Reipas raskaus 1987, WSOY; Lasten ja nuorten terveydentila (yhdessä muiden kanssa), 1993, Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lapsen terveys ja lapsiperheen hyvinvointi, 1994, Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Hellyyttä, huolenpitoa, iloa ja yhdessäoloa, 1998, Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Juniori jalkapalloilijan terveysopas 1998, FC Honka; Terveyskeskustelu kouluuntulotarkastuksessa (väitöskirja) 2000, Tampereen yliopisto, Voimaa vanhemmuuteen, 2002, Ajatuskirjat; Lapsen saatavilla, kirja kummeille, Gummerus; Onnea elämääsi nuori, 2002, Senergia; Elämäsi muistio, 2003 Senergia; Aikuinen vanhemmuus (yhdessä muiden kanssa) 2006, Kirjapaja; Tarinan taika, viestejä maailmanlapsilta, 2006, Senergia; Yläkoulun terveystiedon oppikirja Vire (yhdessä muiden kanssa) 2008, Otava; Opettaja-aineisto Virittäjä terveystietoon ( yhdessä muiden kanssa) 2008, Otava; Energiaa aamun avauksiin, kirja opettajille, 2009, Senergia; Ammattikoulun terveystieto oppikirja Timmit, 2011, Senergia; Terveystiedosta tositoimiin. Hyvän olin treenit, 2012, Senergia; Yläkoulun Vire-kirjan uudistustyö (print/digi), 2013, Otava; Lukion terveystieto Tarmo 1-3 (printti ja digimateriaali) 2015-2016, Otava. Lisäksi artikkeleita ja kirja-arvosteluja ravinto-, liikunta- ja terveystiedosta mm. Neuvola, Neuvola ja kouluterveys-, Lapsemme- ja Promo -lehdissä sekä useissa sanomalehdissä.