Seija Kuikka – Kuhmon mäntymetsistä Saimaan aalloille

Seija Kuikka, o.s. Piirainen, syntyi Kirsti ja Oiva Piiraisen perheeseen neljänneksi vanhimpana lapsena Kuhmossa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat maatilan työt Kämärän kylällä. Arki oli raskasta. Lähtökohdat olivat vaatimattomat, mutta ne eivät musertaneet nuorta naista.

Kesäisin 1974–1976 Seija oli kesätoimittajana Kuhmolaisessa, jossa työsuhde-etuna oli mopo. Seija kulki sillä Kämärän kodistaan Kuhmon kirkonkylälle ja teki juttuja kuhmolaisia askarruttavista asioista. Kesätoimittajan ansioilla Seija osti silmälasit ja kangasta, josta ompeli itselleen vaatteita.

Nuoruusvuosistaan Seija muistaa erityisesti entiset Kuhmon opettajansa, joiden kannustus teki häneen vaikutuksen. Sisko Ala-Heikkilä on yksi heistä. Ylioppilaaksi Seija valmistui Kuhmossa vuonna 1977.

Kuhmon mäntymetsät ja vaaramaisemat ovat piirtyneet Seijan Kuikan mieliin lähtemättömästi. Yhteenkuuluvuus sukuun ja Piira-heimoon, joka on alkujaan Vienankarjalasta, on yhtä lujaa.

Seija Kuikka on saanut myös rajapitäjä Kuhmon maanpuolustushenkeä evääksi maailmalle. Itä-Suomen läänin alueellisella maanpuolustuskurssilla Seija nähtiin vuonna 2008 ja jatkokurssilla nro 25 vuonna 2013.

Lääkärin työssä kutsumus mukana

Laillistetun lääkärin tutkinnon Seija Kuikka sai Saksan Greifswaldin yliopistosta vuonna 1985. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi hän pätevöityi vuonna 1992 Kuopion Yliopistossa, jossa hän myös väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 2005. Istumista vaativien tohtoriopintojen vastapainoksi hän alkoi käydä juoksulenkeillä. Juoksuharrastus vei aina Tukholman maratonille asti, ja sen jälkeen vielä kahdelle täyspitkälle maratonille.

Kuopion asemallekin Seija Kuikka pysähtyi, mutta matka jatkui Mikkeliin, Saimaan aalloille, lääkärin työuralle ja useisiin arvostettuihin luottamustoimiin.

Seija Kuikka on tehnyt työuraa sekä julkisen puolen perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa että Mikkelin keskussairaalassa osastonlääkärin virassa 1992–1999.  Hän on toiminut myös yksityisellä sektorilla lapsettomuusklinikoilla ja ammatinharjoittajana. Tällä hetkellä hän työskentelee pääosin Lääkärikeskus Ikiomassa Mikkelissä.

Tasavallan Presidentti on myöntänyt Seija Kuikalle Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansioristin. Suomen syöpäpotilaat – Cancerpatienterna i Finland ry:n hopeinen ansiomerkki Kuikalle on myönnetty aktiivisesta ja arvokkaasta vapaaehtoistoiminnasta. Kuikan pitämät luennot rintasyövästä ovat antaneet monelle naiselle tärkeää tietoa naisen hormonitoiminnoista, elämäntavoista ja syövän riskitekijöistä.

Kuhmoon Seija Kuikka antoi työpanostaan pitämällä erikoislääkärin vastaanottoa viiden vuoden ajan.

Junantuoma Mikkelissä

Sanavalmis Seija Kuikka pärjää Savossa. Erona savolaisiin junantuomalla, kuten savolaiset muualta tulleita kutsuvat, on se, että Seija tekee sen minkä lupaa ja toimii johdonmukaisesti tavoitteiden eteen. Asiat eivät jää vain puheiksi.

Seija Kuikka on ollut Mikkelin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 alkaen. Hän on nyt myös alkaneen uuden valtuustokauden uusi puheenjohtaja. Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajan nuijaa hän käytti viime valtuustokauden 2012–2017. Tämän lisäksi hän on Etelä-Savon maakuntaliiton valtuuston, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) hallituksen jäsen ja myös Kuntaliiton valtuuston jäsen.

Akkavuoren kaunotar – unelma ja kulttuuriteko

Seija Kuikan ennakkoluulottomuudesta ja kyvystä unelmoida kertoo taloprojekti Mikkelin Akkavuorella, joka hakee vertaistaan. 130 vuotta vanhaa taloa pidettiin alkujaan rötiskönä, jonka kunnostaminen ei kiinnostanut ketään. Seija tutustui tarkemmin taloon, ja mieltyi sen erikoiseen pihaan. Hän päätti ostaa talon ja laittoi kunnostuksen käyntiin. Kunnostusprojektista tuli oppimisprosessi monelle rakennusalan ammattilaiselle. Kaksi kirvesmiestä teki töitä. Maine kasvoi niin, että Mikkelin torilla tiedettiin, ettei kohteeseen kannata huonolaatuista rakennustavaraa lähettää. Se lähetetään takaisin. Lopputulos oli upea Akkavuoren kaunotar, talo, jossa Seija Kuikka asuu edelleen.

Unelmia pitää olla!

Seija Kuikka osaa kiteyttää elämänviisauksia, jotka osuvat monelle naulan kantaan. ”Ei voi jäädä sohvalle makaamaan ja antaa vain ajan kulua”, hän sanoo, ja jatkaa: ”Jos ei ole unelmia, pitää nukkua muutama yö ja kysyä, missä vika.”

Nuorille ja naisille hän antaa paljon kannustusta. Köyhyyden tai vaatimattomien lähtökohtien ei pidä antaa musertaa. Muun muassa harrastukset ja yhdistystoiminta antavat kipinöitä, joihin kannattaa tarttua. Pieneltä ja vähäiseltä vaikuttava asia voi johtaa toiseen, ja johonkin ennalta-arvaamattomaan hyvään, jota itse ei osannut edes odottaa.

Nuorten puolestapuhuja

Eväitä ja perustaa ponnistaa maailmalle Seija Kuikalle on antanut myös nuoruusvuosien vireä järjestötoiminta. Kuhmossa Seija kuului seurakunta-, keskusta- ja kotiseutunuoriin. Kuikka on nykyään vahva nuorisotyön ja -toiminnan puolestapuhuja. Hän kantaa huolta siitä, että nuorisotoiminta on monissa järjestöissä hiipumaan päin. Toiminnan vähetessä resursseja aletaan leikkaamaan, mistä seuraa huono kierre.

Nuorisotoiminnalla on suuri vaikutus aikuisuuteen. Seija Kuikka on siitä itse hyvä esimerkki.

Seija Kuikan toiminta seurakuntatoimijana pantiin jo varhaisessa vaiheessa merkille. Hän osallistui 1970-luvun kuhmolaisnuorena Kajaanin rovastikunnan lähetystoimikunnan järjestämälle nuorten lähetyskurssille, Kainuun kristillisen kansanopiston kansalaistiedon kurssille ja Kuhmon seurakunnan nuorisotyötoimikunnan järjestämille kerhonjohtajien peruskursseille.

Seurakuntanuoresta seurakuntavaikuttaja

Seija Kuikka on ollut seurakunnan luottamushenkilö vuodesta 2006 alkaen. Hän on toiminut Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenenä, Mikkelin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä, seurakunnan tilintarkastajana ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan valtuuston puheenjohtajana. Nykyään hän on seurakuntavaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Hän toimii jo toista kautta Mikkelin hiippakunnan maallikkoedustajana Kirkolliskokouksessa. Seija Kuikka valittiin kirkolliskokouksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ajanjaksolle 2016–2020. Se on naiselle harvinainen näköalapaikka. Naisen sana painaa.

Suomen suurimmassa naisjärjestössä

Seija Kuikka on toiminut Mikkelin Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 2009–2015. Sitä ennen hän oli johtokunnan varapuheenjohtajana. Hän on ollut Etelä-Savon Keskustanaisten puheenjohtaja. Hän on edelleen Suomen Keskustanaisten hallituksen jäsen. Keskustanaiset ovat Suomen suurin naisjärjestö. Jo Seijan äiti, Kirsti Piirainen, kuului Kuhmossa keskustanaisiin.

Seija Kuikka on ollut kaksi kertaa myös eduskuntavaaliehdokkaana. Hänelle on myönnetty Keskustan hopeinen ansiomerkki.

Naisen asema seurakunnassa

Seijan Kuikan isä vaikutti Kuhmon körttipiireissä ja kotona pidettiin körttiseuroja. Sanat naisen vaikenemisesta seurakunnassa jäivät askarruttamaan Seijaa. Naisten asema ja ääni seurakunnassa on vuosien myötä parantunut.

”Naisen asema kirkossa on edelleen vaisu”, toteaa Kirkolliskokouksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Seija Kuikka. Kirkolliskokous vastaa maallisen vallan puolella eduskuntaa.

”Jos on pätevä, niin pääsee eteenpäin”, Seija Kuikka sanoo ja jatkaa: Mutta naiset voisivat vielä parantaa verkostojaan ja kannustaa toisiaan enemmän. Turha kilpailu ja kampittelu naisten väliltä pitää saada pois. Naisten asemaa voisi parantaa myös, jos kitketään huonoa käytöstä ja kielenkäyttöä yleensä.”

Seija Kuikka ei hätkähdä niitäkään kysymyksiä, jotka ovat ravisuttaneet kirkkoa viime aikoina. Lähtökohta, että lapset syntyvät miehen ja naisen yhteiselämästä ja rakkaudesta, on ja pysyy. Muitakin yhteiselämän muotoja on. Pohdinnan keskiössä onkin tavoite löytää yhteinen rakentava tie, miten niiden kanssa pitäisi pyrkiä elämään.

Työ sekä luottamustoimet Mikkelissä jatkuvat, mutta 11 kertaa Sulkavan soutuun osallistunutta soutuneuvos Seija Kuikkaa Kuhmon vesistöt ja maisemat virkistävät aina. Kuhmossa asuvat läheiset ja heidän kuulumiset ovat usein mielessä.