Raija Raappana, ensimmäinen naispuolinen nuohoojamestari

Ensimmäinen nainen nuohoojamestarina Raija Raappana (o.s. Jokela, s. 1944) valmistui ammattiin 1982.

Kittilästä kotoisin oleva Raija Raappana ehti hankkia itselleen monta ammattia. Hän on opin käynyt pukuompelija, Lapin käsitöiden ja turkistöiden taitaja sekä leipuri. Mutta kun aviomies oli nuohoojamestari, rouva meni hänelle oppisopimuskoulutukseen, suoritti  nuohoojan ammattitutkinnon 1982 toistaiseksi ainoana naisena Suomessa. Lisäksi hän on kouluttanut nuohoojaksi myös poikansa.

Raija Raappana työskenteli piirinuohoojana Kemissä ja Ylöjärvellä, mutta itsenäisenä yrittäjänä hän myös hoiti ja maalasi kattoja sekä huolsi ja puhdisti lämmityskattiloita ja ilmastointilaitteita. Hän kertoo auttaneensa asiakkaitaan kaikessa muussa paitsi lakanoiden vetämisessä. Kun maalla tarvittiin apua  lumen kolaamisessa ja katolta pudottamisessa, kaupassakäynnissä tai nurmikon leikkuussa, Raija auttoi aina voidessaan, palveluammatissa kun oli. Hän rakensi, muurasi, kaakeloi, tapetoi ja lypsi sekä kaiken huipuksi toimi asiakkaidensa sosiaalihoitajana. Nuohous maaseudulla oli parhaimmillaan ystävien tapaamista.

Raija Raappanaa ei pelottanut kiivetä jopa 40 metrin korkeuteen. Turvalaitteiden puuttumisen takia hän kuitenkin joutui ryömimään polvensa piloille liukkailla ja jyrkillä työmailla. Työ saattoi olla hyytävän kylmää tai ilmastointikanavissa niin kuumaa, että työtä saattoi tehdä vain 15 minuuttia kerrallaan. Raappanan mielestä työn etuja olivat samapalkkaisuus ja yrittäjän vapaus. Nuohouspiiri ja asiakkaat tulivat tutuiksi pitkän työuran aikana. Ainoa murhe oli, että yksityisyrittäjältä ja yksinhuoltajaäidiltä jäivät lomat pitämättä. Parhaat lomailmat kun olivat myös parhaita työskentelysäitä. 1999 Raija Raappana jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän asui Ylöjärvellä itse kunnostamassaan kodissa, jonka ikkunoista aukesivat kauniit maisemat puiston yli Sinijärven selälle.