Pirkko Kallio – taitava maatilan emäntä ja aktiivinen järjestötoimija

Emäntä ja kotitalousopettaja Pirkko Kallio oli ehtinyt toimia parikymmentä vuotta emäntänä Nivalan Heikkilässä, kun hänet vuonna 1987 valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1941 syntynyt Pirkko Komu oli tutustunut maatalousseurajärjestöön jo pikkutyttönä kotonaan Oulun läänin Pyhäjärvellä, jossa maamiesseura vaikutti koko kylän elämään. Nivalan Heikkilän emännäksi Jyväskylän kotitalousopettajaopiston pakollinen kotitalousharjoittelu toi Pirkon 1960-luvun alussa Nivalan Heikkilään, jossa Jouko Kallio, presidentin pojanpoika, valmistautui tuleviin isännän tehtäviin. ”Jos isäntään rakastuu, ei siinä pelkää työtä eikä muitakaan vaikeuksia”, Pirkko on todennut seurustelun alkuvaiheita muistellessaan. Häät vietettiin vuonna 1964 ja kolme vuotta myöhemmin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Vuonna 1969 Pirkko, joka oli toiminut kotitalousopettajana Muhoksen ja Nivalan yhteiskouluissa, siirtyi päätoimiseksi emännäksi. Esikoistytär Pauliina oli tuolloin nelivuotias, pikkuveli Juha parivuotias ja Mirja sylilapsi. Vuonna 1975 syntyivät viisilapsisen perheen kuopukset, kaksoset Matti ja Leena. Pirkko on usein kiitellyt appivanhempiaan, jotka jäivät asumaan samaan pihapiiriin. ”Meille on merkinnyt todella paljon, että olemme saaneet elää isovanhempien lähellä. Isovanhemmat opettivat lastenlapsille työn kunnioittamista, kotiseutuperinnettä ja kestäviä elämän arvoja. Heillä oli enemmän aikaa lastenlapsille kuin meillä vanhemmilla.” Järjestötyö tärkein harrastus Perheen ja kotitilan hoidon lisäksi Pirkkoa työllistivät seurakunnan ja kaupungin luottamustehtävät. Nivalan maa- ja kotitalousnaisten toimintaan hän oli osallistunut 1970-luvulta alkaen. Maa- ja kotitalousnaisten Oulun piirijohtokuntaan Pirkko valittiin vuonna 1979 ja sen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1983 kaikkiaan 12 vuotta. Pohjoispohjalaisia maa- ja kotitalousnaisia Pirkko Kallio edusti järjestön Keskusjohtokunnassa, sittemmin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksessa vuodesta 1984. Koko järjestön puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1993. ”Järjestötyö on ollut tärkein harrastukseni”, hän sanookin. Järjestöhistorian kohokohtia on monia: yksi suurimmista hankkeista oli vuonna 1984 käynnistynyt Pitäjänruokaprojekti, jonka päätösjuhlaan osallistui Finlandia-talossa keväällä 1988 yli 1 700 maa- ja kotitalousnaista ja yhteistyökumppania. Järjestöhengen nostattajina ja ylläpitäjinä yhteiset kesäjuhlat olivat tärkeitä. Innokkaana lenkkeilyn ja pyöräilyn harrastajana Pirkko oli tietysti mielissään, kun valtakunnallisen kuntoviikon avajaisiin kerääntyi Rokualle vuonna 1989 yli 1 000 osanottajaa. ”Olen saanut järjestöltä hyvin paljon ammatillista koulutusta, järjestötietoutta sekä henkistä virkistystä, jonka arvoa ei voi mitata”, Pirkko Kallio on todennut. Kotitalousmerkkikurssilla oli paljon opittavaa alan ammattilaisellekin. Maatalousmerkkisuoritukset olivat puolestaan erittäin hyödyllisiä emännän ammattitaidon kannalta. Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana Pirkko pyrki ennen kaikkea välittämään kentän toiveita eteenpäin. ”Tunnen emännän arkipäivän ja perusyksikön toiminnan”, hän totesi jo vuonna 1987 esittäytyessään Koti-lehdessä. Pirkko Kallion puheenjohtajakaudella uudistettiin neuvontaa ja valmisteltiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen rekisteröityminen itsenäiseksi järjestöksi. Puheenjohtajakautensa päätteeksi Pirkko Kallio arvioi Maa- ja kotitalousnaisten saavutuksia näin: ”Viihtyisät kodit ja kotien ympäristöt, kohentuneet työolosuhteet ja emäntien ammattitaito kertovat työn tuloksista. Järjestö on vaikuttanut myös maaseudun ihmisten henkiseen jaksamiseen ja maaseutukulttuurin säilyttämiseen ja siirtämiseen.”