Nora Pöyhönen - puutarhaopetuksen uranuurtaja

Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian Nora. A. J. Europaeus oli valistunut pappi ja valtiopäivämies, joka kirjoitteli lehtiin ja perusti Liperiin ensimmäisen kansakirjaston ja rahvaalle tarkoitetun koulun. Äiti kuoli, kun Nora oli kolmivuotias ja perheen kymmenes lapsi, Matias, oli vain kuukauden ikäinen.

Nora aloitti sisarensa kanssa syksyllä 1872 opinnot Jyväskylän seminaarissa mutta joutui heikon terveytensä vuoksi jättämään ne kesken. Sen sijaan hän kuunteli seuraavana talvena ainoana naisena professori Chydeniuksen kemian luentoja veljensä Matiaksen kanssa. Tämä ”Suomen hammaslääketieteen isä” suomensi myöhemmin nimensä Matti Äyräpääksi.

Vuonna 1875 Nora Europaeus avioitui pastori Juho Pöyhösen kanssa, joka oli toiminut Europaeuksen papinapulaisena ja valittu Pielisjärven kappalaiseksi. Pielisjärvellä Nora Pöyhönen vastasi kappalaisen virkatalon viljelyksestä ja luki sitä varten mm. Arrheniuksen maanviljelysoppia ja Rindellin maanviljelyskemiaa. Tarkastuksissa kiiteltiinkin kappalaisen puustellin peltojen ja puutarhan hyvää kuntoa.

Pöyhöset siirtyivät 1880-luvun puolivälissä Haapaveden kirkkoherran pappilaan. Nora oli tuolloin 37-vuotias viiden lapsen äiti. Pitkän muuttomatkan päätteeksi hän sairastui lavantautiin ja oli pitkään huonokuntoinen. Piirilääkäri Relander suositteli ruustinnalle ruumiillista työtä ja tämä ryhtyi hoitamaan itse kasvitarhaansa. Työ virkisti, mutta  oli  haasteellista. Tuohon aikaan uskottiin, ettei puutarhaviljely voi menestyä Pohjois-Suomessa. Nora Pöyhönen ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ryhtyi kehittämään sopivia viljelymenetelmiä pohjoisen oloihin.

Pappilan puutarhasta tuli nähtävyys: sinne oli istutettu mm. omenapuita, 83 karviaspensasta, 43 viinimarjapensasta, mansikoita, vattuja ja lukuisia ruusulajikkeita sekä laaja kasvimaa, jossa menestyivät sellaisetkin lajit kuin kurpitsat, mangoldit ja maa-artisokat.

Kasvitarha- ja keittokoulu

Kesällä 1892 ruustinna järjesti puutarhakurssin paikkakunnan koululaisille, ja seuraavana vuonna hän ryhtyi pitämään pappilassa Kasvitarha- ja keittokoulua, jolle Senaatti myönsi apurahan. Ruustinna itse kävi harjoittelemassa opetustointa Helsingin puutarhayhdistyksen koulussa ja Anna Olssonin johtamassa kasvatusopillisessa talouskoulussa. Kun pappilan tilat kävivät ahtaiksi, Nora Pöyhönen osti Haapajärveltä Alamaan tilan, jonne koulu siirtyi vuonna 1906-1907 rovasti Pöyhösen kuoltua.

Vuoteen 1909 mennessä kasvitarha- ja keittokoulun kurssin oli suorittanut jo 370 oppilasta. Koulun opettajakuntaan kuuluivat ruustinnan lisäksi tyttäret Maiju ja Elsa. Pojista Matti toimi äitinsä ja sisartensa jälkeen koulun johtajana. Myös perheen muut lapset opettivat ajoittain koulussa, vaikka toimivatkin muualla.

Hän tiesi mitä tahtoi

Opettajana Nora Pöyhönen oli vaativa ja tarkka, mutta samalla huumorintajuinen ja lämminsydäminen. Tarmokkaan ruustinnan aikaansaannoksia esiteltiin mm. Suomen naisyhdistyksen julkaisuissa. Vuonna 1907 hänet kutsuttiin jäseneksi Senaatin perustamaan komiteaan, jossa suunniteltiin kotitalousopetusta.

Miehensä kuoleman jälkeen Nora Pöyhönen liittyi helluntaiherätykseen ja oli yhteydessä myös liikkeen ulkomaisiin johtohenkilöihin. Hän kuoli Haapavedellä vuonna 1938 lähes 90-vuotiaana. Ruustinnan koulun perinteitä jatkaa nykyisin Haapaveden ammattioppilaitos.