Nora Pöyhönen – Haapaveden emäntäkoulun perustaja

Nora Pöyhönen syntyi 16.7.1849 Liperin kirkkoherra A.J. Europaeuksen kymmenlapsiseen perheeseen. Europaeuksen toinen puoliso, Noran äiti, Selma Augusta Lampa kuoli vain kuukauden kuluttua nuorimman lapsen syntymästä. Kirkkoherra Europaeus kuoli jo vuonna 1870. Isänsä kuoleman jälkeen Nora Pöyhönen ja sisarensa Thekla lähtivät opiskelemaan Jyväskylän seminaariin, mutta heikentyneen terveyden vuoksi Pöyhönen joutui pian luopumaan opinnoista. Hänen tiedetään tämän jälkeen seuranneen ainoana naisena Helsingissä professori Chydeniuksen kemian luentoja. Seuranaan hänellä oli veljensä, suomalaisen hammaslääketieteen uranuurtaja Matti Äyräpää. Luennoilla saadut tiedot olivat arvokkaita myöhemmässä puutarhaviljelytyössä. Pöyhönen palasi Liperiin ja avioitui vuonna 1875 pastori Juho Pöyhösen kanssa. Juho Pöyhönen valittiin Pielisjärven kappalaiseksi ja siellä perheeseen syntyi kuusi lasta: Maiju Eleonora, s. 1879, Matti, s. 1880, Anni, s. 1882, Elsa, s. 1883 ja Yrjö, s. 1885 sekä pienenä kuollut esikoispoika. Vuonna 1890 perheeseen syntyi vielä poika Väinö.

Vuonna 1886 Juho Pöyhönen valittiin Haapaveden kirkkoherraksi ja viran myötä perhe muutti Pohjanmaalle Haapavedelle Paakkilan pappilaan. Haapavedellä Nora Pöyhönen kiinnitti huomiota maalaistalouksien yksipuoliseen ruokavalioon ja kiinnostuneena maataloudesta alkoi ajaa kasvi- ja puutarhahanketta. Asiaa vauhditti myös piirilääkäri Konrad Relander (myöh. Reijo-Waara), joka suositteli Nora Pöyhöselle sairasteluun lääkkeeksi auringonvaloa, raitista ilmaa ja työtä ulkona. Toukokuussa 1892 Relander kirjoitti puoltolauseen Nora Pöyhösen Oulun läänin Talousseuralle osoittaman hakemuksen tueksi. Oulun läänin Talousseura myönsikin 200 markkaa käytettäväksi ”tavalla, jota itse hyödyllisimmäksi katsotte enempään perehtymiseen kasvitarhahoitoon ja sen tutuksi tekemiseen laveampiin piireihin”. Pöyhönen aloitti pappilassa useita kasvilajeja käsittävän viljelytoiminnan. Kesällä 1892 pappilassa pidettiin ensimmäinen kasvitarhakurssi lapsille. Aikuisille tarkoitetut kurssit aloitettiin toukokuussa 1893. Samoihin aikoihin aloitti Helsingissä Kasvatusopillinen keittokoulu, Tampereella talouskoulu ja Kuopiossa kasvatusopillinen talouskoulu, mutta Pöyhösen Kasvitarha- ja keittokoulun aloittaessa ei vastaavia kouluja, joissa yhdistettiin puutarhakasvien kasvattaminen ja niiden ruuaksi valmistaminen, ollut vielä muualla Suomessa  olemassa. Erityistä toiminnassa oli myös se, että koulu toimi maaseudulla ja oli suunnattu maaseudun naisille. Oppilaita oli laajalti ympäri maata, muutamia ulkomailta saakka.

Haasteelliseksi viljelyn teki mm. se, ettei tietoa kasvinviljelystä juuri ollut ja siemenet oli hankittava etelästä. Lähin junayhteys oli 37 kilometrin päässä Oulaisissa. Yleinen mielipide myös oli, ettei kasvien viljely onnistuisi niin pohjoisessa. Menestymään saatujen kasvilajikkeiden määrä oli kuitenkin hyvin laaja. Keittiöpuutarhakasvien lisäksi pappilan puutarhaan istutettiin suuri määrä erilaisia puulajikkeita, myös omenapuita, marjapensaita sekä esimerkiksi vuonna 1896 n. 2000 kukantainta. Myöhemmin Pöyhönen innostui keittiökasvien siemenviljelystä ja koululla oli myös oma mehiläistarha.

Koulun tuotteita lähetettiin usein näyttelyihin, jotta saataisiin ymmärrystä siitä, kuinka monipuolisesti kasvit menestyivät myös Pohjois-Suomessa. Pöyhönen tapasi alan ihmisiä ja hankki lisää ammattitaitoa myös opintomatkoillaan ulkomaille. Ruustinnan toiminta tuli tunnetuksi ja vuonna 1908 Nora Pöyhönen kutsuttiin asetetun kotitalouskomitean jäseneksi. Komitea laati ehdotuksen kotitalousopetuksen yhtenäistämiseksi Suomessa.

Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulu siirtyi vähitellen pappilasta perheen vuonna 1903 hankkimalle Alamaan tilalle. Koulun uuden päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Kun rovasti Juho Pöyhönen kuoli vuonna 1906, lopullinen muutto tuli ajankohtaiseksi ja koulun 20-vuotisjuhlaa vietettiin Alamaalla vuonna 1912. Kasvitarha- ja keittokoulun ohella Alamaalla aloitettiin myös puutarha- ja kotitalousneuvojakoulutus.

Nora Pöyhönen levitti kasviviljelytietoutta myös kirjoittamalla alan lehtiin ja tyttärensä Maijun kanssa he toimittivat Kodin Kasvitarha -lehteä. Emäntäkoulujen puutarhan opetusta varten ilmestyi vuonna 1927 Nora ja Maiju Pöyhösen kirjoittama ”Kodin Kasvitarha – opas keittiökasvien, marjain, hedelmien, koristepuiden ja -pensaiden, avomaan kukkien ja huonekasvien viljelemiseen”. Kirja oli käytössä oppikirjana vielä 1970-luvulla.

Ruustinna Pöyhösen lapset olivat aktiivisesti mukana koulun toiminnassa jo nuoresta saakka. Olikin luontevaa, että he kantoivat suuremman vastuun koulun toiminnasta ruustinnan ikääntyessä. Vuonna 1932 koulun nimeksi tuli Haapaveden emäntäkoulu. Nora Pöyhösen jälkeen koulun rehtoreina toimivat vuorollaan hänen tyttärensä Maiju ja Elsa Pöyhönen, poikansa Matti Pöyhönen ja tämän puoliso Irja Pöyhönen sekä kolmannessa polvessa heidän tyttärensä Anja Pöyhönen. Vuonna 1955 Nora Pöyhösen perustamasta koulusta tuli valtion oppilaitos. Ruustinna Nora Pöyhönen kuoli Haapavedellä 89-vuotiaana 1.4.1938.