Langin, Franzénin ja Soveliuksen suvun toimijat olivat Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Nanny Cedercreutzin (o.s. Lagerborg) sukujuuret ulottuvat purjelaivakauden Raaheen Franzénin suvun kautta.

Langin kauppahuone – leskirouva Lovisa Franzén

Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859). Vuonna 1829 Zachris Franzén (1787-1852) solmi toisen avioliittonsa itseään 18 vuotta nuoremman Ilmajoen rovastin Erik Frosteruksen tyttären Lovisa Eleonoran (1805-1898) kanssa. Pariskunta sai kolme tytärtä: Jennyn (Johanna Margaretha myöh. Sovelius), Bettyn (Lovisa Elisabeth) ja Nannyn (Anna Maria Chritina) sekä kaksi poikaa, jotka kuolivat pieninä. Kauppaneuvos Zachris Franzénin kuoleman jälkeen monista vävyistä Langin liikkeen johtoon tuli Fredrik Sovelius nuorempi (1822-1897).

Leskirouva Lovisa Franzén tyttärineen halusi siirtyä syrjään liiketoiminnasta ja fyysisesti pois Langin kauppiastalosta. ”Hänelle sekä naimattomille tyttärille Bettylle ja Nannylle korjattiin kiireellä perheen omistamaa taloa Langin talon tuntumasta Brahenkatu 14-16, jonne he muuttivat joulukuussa vuonna 1852. Kauppaneuvoksetar Lovisa eli miehensä kuoleman jälkeen vielä 46 vuotta Raahessa.” (Sovio-Pyhälä)

Franzénin talo. Brahenkatu 14 – 16

”Tontti kuului 1810-11 mittausten mukaan Johan Langille, joka todennäköisesti rakennutti talon 1812. Johan Langin kuoltua omistajaksi tuli Zacharias Franzén. Kauppaneuvoksen kuoltua talossa asui hänen leskensä Lovisa Eleonora Franzén o.s. Frosterus (1805-1898) yhdessä tyttärensä Lovisa Elisabet (Betty) Donnerin kanssa. Talon sai vaimonsa perintönä Fredrik Sovelius nuorempi, sitten hänen poikansa Fredrik Oscar Sovelius (1855-1896) ja Fredrik Oscarin kuoltua hänen leskensä Rosa Johanna Margareta os. Borg (1857-1928) asui siinä kuolemaansa asti.” (Tekstilaina: Eero Sovelius-Sovion tutkimukset ja sukukirja.)

Raahelaiset muistavat tämän paikan Rosa Soveliuksen talon paikkana. Hän osti talon vuonna 1898. Talossa toimi pitkään hotelli Pehr Brahe. Talo tuhoutui tulipalossa vuonna 1981. Tontilla sijaitsee nyt (2025) vanhusten toimintakeskus Kreivinaika.

Nannyn häät ja puutarha

Nanny (1845-1866) avioitui Oulun läänin maaherran pojan tie- ja vesikulkulaitoksen insinöörikunnan alikapteeni Aleksander Lagerborgin (1838-1905) kanssa kesäkuussa 1865.

”Kauppaneuvoksettaren puutarha oli Raahen parhaimpia; sen suunnitteli 1864:n vaiheilla talon tytär, Nanny Franzén, hääjuhlansa kunniaksi. Siinä tuuheat pihlajat ja komeat koivut, joku hopeakuusikin joukossa sekä ruusupensaat välimailla, pitkänä rivinä vartioivat kumpaakin laitapuolta ja pohjimmaista sivua Ämmänkadun varrella.” (Paulaharju) Lisäksi puutarhassa oli monipuolisia istutuksia ja puiden suojissa istuinpenkkejä. Hyötykasvejakaan ei unohdettu, vaan alueella kasvoi karviais- ja viinimarjapensaita. Upeasta puutarhasta on nykyään (2025) jäljellä yksi lehtikuusi.

Nuori pari matkusti häämatkalle Sveitsiin. Häämatkan aikana Aleksanderilla todettiin keuhkotuberkuloosi ja pariskunnan mielestä Cannesin miellyttävä ilmasto saattaisi helpottaa hänen sairaudentilaansa.

Pariskunnan tytär Ebba Louise Nanny syntyi Cannesissa 19.3.1866. Hänen äitinsä kuoli lapsivuoteeseen ja tyttöä ryhtyi imettämään ranskalainen nainen. Viisivuotiaana Nanny sai uuden kotiopettajattaren, Amalia Tigerhjelmin.

Lapsuus uusperheessä

Nannyn isä meni myöhemmin naimisiin Amalia Tigerhjelmin kanssa. Nannysta kasvoi erittäin itsenäinen. Naisasianainen hän ei ollut. ”Sen sijaan rikkoi hän sukupuolinormeja omalla persoonallisella tavallaan. Hän korosti yksilön omia mahdollisuuksia selviytyä maailmassa sukupuolesta riippumatta. Tämä näkyy selvästi hänen julkaisemattomissa nuoruudenpäiväkirjoissaan joita säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistoissa. Niissä nousee esiin itsepäinen ja voimakas nainen jonka suuria intohimoja ovat vuoristokiipeily ja vaeltelu Norjassa ja Sveitsissä. Taloudellisesti etuoikeutettuna naisena hänelle oli itsestäänselvyys että hän ryhtyy opiskelemaan, mihin myös hänen isänsä häntä kannusti.” (Rahikainen) 

Vuorikiipeilyä ja matematiikkaa

”Nanny harrasti nuoruudessaan vuoristokiipeilyä ja vaeltelua Norjassa ja Sveitsissä. Hän saapui 19-vuotiaana vuonna 1885 Geneveen opiskellakseen ranskan kieltä mutta alkoi pian kuunnella paikallisessa yliopistossa pidettyjä matematiikan ja fysiikan luentoja. Hän jatkoi matematiikan ja fysiikan opintoja Tukholman korkeakoulussa 1886–1889 ja laati siellä 1888 fysiikan väitöskirjan vuorisuoloista. Tämän jälkeen hän opiskeli vielä matematiikkaa Sorbonnen yliopistossa. Vuonna 1890 Nanny Cedercreutz kutsuttiin toisena naisena maailmassa La société mathématique de France-seuran jäseneksi (ensimmäisenä naisena oli 1882 seuran jäseneksi valittu Sofja Kovalevskaja). Hän suoritti samana vuonna myös licenciée ès sciences mathématiques -tutkinnon matematiikassa Sorbonnessa.” (Wikipedia)

Nanny kirjoitti ruotsiksi

Vuonna 1892 Nanny meni naimisiin lääkäri Emil Waldemar Cedercreutzin (1852–1924) kanssa, jonka samanniminen veljenpoika oli tunnettu kuvataiteilija. Sekä matematiikan opinnot että vuoristokiipeily loppuivat tähän. Pariskunta sai viisi lasta.

Kymmenen avioliittovuoden jälkeen vuonna 1912 ilmestyi Nannyn ensimmäinen kirja nimimerkillä Ala: Arabellas resor berättade för ungdom.

Omalla nimellään hän julkaisi kaksi matkakuvausta nuoruusvuosiltaan: Från alp och hav (1914) ja Vandringslust (1935). Kirjoissa hän käy läpi vastoinkäymisten värittämää nuoruuttaan.

Kirjat Gåbbar och gummor (1917), Snällt och ilakt (1925) ja Bidrövlit och glatt (1932) hän julkaisi salanimellä Bengt Ivarson. Vuonna 1919 hän julkaisi riimikroniikan Fröken Milla Lund och Fiken, hennes hund, jossa kuvattiin kuinka neiti Milla Lundin sylikoira joutui Helsingin seudulle linnoitustöihin tuotujen kiinalaisten ruokapataan. Hän julkaisi yhteensä 10 teosta.

Nanny vietti lomillaan aikaa myös Raahen sukulaisten luona. Hän kuoli 8.12.1950 Helsingissä.