Tammikuun 19.p 1922 täytti ystävämme Mimmi Manninen 50 vuotta.
Hän on syntynyt Suomussalmella, missä isä oli kauppiaana. Suuren sisarusparven vanhimpana tyttärenä oli hänen jäätävä kotiin äidin avuksi silloin, kun vanhimmat pojat, kolme luvultaan, lähetettiin Ouluun kouluun.
Mimmi sai tyytyä siihen opetukseen, jonka tarjosi kotikylä, missä herttainen ruustinnatäti, Cilla Calamnius, piti koulua omille ja naapuriensa lapsille.
Elämänuransa alkoi Mimmi Manninen liikealalla Oulussa, jonne vanhemmatkin muuttivat, mutta työskenteleminen liikemaailmassa lienee tuskin vastannut niitä elämänarvoja, joita herttainen Cilla-täti Suomussalmen pappilassa oli kylvänyt herkkiin lapsen sieluihin. Mimmi Mannisen katse oli jo nuorena suuntautunut etsimään elämänuria, joilla voisi uhrautuvalla työllä palvella lähimmäistään.
Siksi hän lähti Tukholmaan, jossa usean vuoden toimi sairaanhoitajana. Juuri siihen aikaan Röntgen-säteet tekivät tuloansa maailmaan, ja Röntgen-koneen ääressä hän Tukholmassa ollessaan suorittikin parhaan työnsä. Sieltä palattuaan valmistui Mimmi Manninen kätilöksi toimien ensin Kouvolan synnytyslaitoksella ja sitten kunnan kätilönä Ylivieskassa, josta myöhemmin muutti Ouluun ja toimii nykyään kaupungin rokottajana.
Rokottamisen ohella hän harjoittaa vielä yksityistä sairaanhoitoa ja onpa hän jo muutaman vuoden ajan ollut työnjohtajanakin Oy Merijalin tehtaalla.
Siihen päivätyöhön, jonka Mimmi Manninen on tähän mennessä’ suorittanut, on vaadittu paljon uhrautuvaa mieltä ja lämmintä sydäntä, mutta omaten syvän ja vakaan, mutta samalla valoisan elämänkatsomuksen, ei työ ole häntä liiallisesti rasittanut.
Naisliiton Oulun osastoon, on Mimmi Manninen aina kuulunut sen perustamisesta asti ja jokainen ken v. 1920 otti osaa Liiton Oulussa pitämään kesäkokoukseen, pani varmaan merkille hänen miellyttävän, hillityn olentonsa. Missä vapaaehtoista työvoimaa on tarvittu, on Mimmi Manninen aina ollut valmis tarjoamaan apuaan, vaikkakin hänen joutohetkensä ovat paljon harvinaisempia kuin monen muun, joka aina syyttää puuttuvaa aikaa.
Naisten Äänen asiamiehenä hän niinikään jo on toiminut monta vuotta suurella menestyksellä. Hänen innostuksensa ja vakaumuksensa ei ole voinut olla vaikuttamatta moneen välinpitämättömäänkin, sillä siinä ei ole vain hetkellistä hehkua, vaan on se koko hänen olemuksensa sisältö.
Nimimerkki A.H. (Alma Hirvelä) muistelee Mimmi Mannista Naisten Äänessa vuonna 1922:
”Mimmi Manninen oli Oulun Naisliiton keskeisimpiä henkilöitä, sen perustamisesta asti kuuluen melkein aina johtokuntaan. Rikkaan henkensä antimista hän runsaasti ja napisematta antoi aina liiton jäsenille. Hänen Naisliiton kokouksissa suorittamansa ohjelma oli aina arvokasta kuultavaa, olipa se vakavaa tai leikillistä. Runo syntyi häneltä yhtä vaivattomasti kuin hauska murrejuttukin. Retkeily- ja matkakertomuksia osasi harva niin hauskasti kertoa kuin Mimmi Manninen.
Elämänkoulussa oli Mimmi Manninen oppinut antamaan arvoa toistenkin mielipiteille, suvaitsevaisuus kuului hänen olemukseensa. Mimmi Manninen oli naisasianainen sanan parhaimmassa merkityksessä. Kätilönä ja sairaanhoitajana työskennellessään hän oli jo nuoruudessaan oppinut näkemään paljon sellaista, joka opetti hänet ymmärtämään epäkohtia, joita naisen asemassa oli. Siihen aikaan, jolloin Mimmi Manninen toimi kätilönä, ensin Ylivieskassa, sitten Oulussa, ei ollut vielä upeita, ajanmukaisia synnytyslaitoksia, vain varsinkin varakkaammat hoidettiin kotona kätilön asuessa koko hoitoajan perheessä. Näin ollen oppi Mimmi Manninenkin katselemaan elämää ja naisen asemaa hiukan toisesta näkökulmasta kuin tosielämälle vieras sitä katselee. Runsaan elämänkokemuksensa samoin kuin suuren lukeneisuutensakin käytti hän muittenkin hyödyksi, joten hänen Oulun Naisliiton hyväksi tekemänsä työ on arvokas ja runsas.
Syvästi kaivaten muistavat Oulun Naisliiton jäsenet viisasta, älykästä, hyvää ihmistä ja uskollista luotettavaa ystävää.”
Kirjoittaja
Kirsti Ojala
Lähteet
Naisten Ääni-lehti 1922, s. 17 ja 1938, s. 343-344.
Artikkeli on julkaistu teoksessa Pohjoisen naisen ääni. Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston historia 1907-2010. Toim. Kirsti Ojala. Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto 2011.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.