Margareta Eriksdotter Florina - Kokkolan postimestari 1600-luvulla

Margareta Eriksdotter Florinan kymmenvuotinen ura postin palveluksessa heijastelee vielä 1600-luvun maailmaa. Hän oli viimeisiä naisia, joille konservoitiin miehen virka. Näin pitkää valtakirjaa virkaan naiset eivät enää myöhemmin saaneet. Seuraavalla vuosisadalla postimestarien lesket saattoivat enää saada yhden tai kaksi armonvuotta järjestääkseen elantonsa jollakin tavalla.

Margareta Florina oli tullimies Johan Wendellin leski. Wendell oli tullut Kokkolaan Oulusta tullitarkastaja Erik Tawastin valitsemana. Wendell kantoi vuodet 1668–1680 Kokkolan kaupungin pikkutullia. 1600-luvulla tullinkanto-oikeus vuokrattiin usein jollekin porvarille, mutta Wendell oli kruunun palveluksessa.

Tullinhoitajilla oli erinomainen tilaisuus rikastua, sillä heillä oli hyvä tilaisuus ostaa yksityisillä sopimuksilla – toki ilman lupaa – tavaraa jo tullituvassa. Monet heistä olivatkin suuria kauppiaita. Myös Wendellin talo otti osansa kaupungin kautta kulkevasta laivanrakennuksen tarpeiksi tuodusta puutavarasta ja tervasta, jota Kokkola 1690-luvun parhaina vuosina toimitti 1222 lästiä Vaasan lästimäärän ollessa 830 ja Oulun 645.

Vaikka Johan Wendell oli varakas mies ja perheen kolme poikaa pystyttiin kouluttamaan akateemisiin oppiarvoihin asti, ei Margareta Florinan elämä ollut yhtämittaista nousua. Wendell oli usein juovuksissa ja oikeudessa väkivaltaisuudesta syytettynä. Juopottelu oli kaupungissa yleistä ja juuri tullituvat olivat paikkoja, joihin kokoonnuttiin nauttimaan miestä väkevämpää, tappelemaan ja pelaamaan uhkapelejä.

Johan Wendelliä syytettiin myös lahjusten ottamisesta ja maakaupan suosimisesta. Hän ei 1671 pystynyt tilittämään kantamiaan maksuja ja hänet asetettiin matkustuskieltoon. Parin vuoden kuluttua tilanne paheni entisestään ja takaajat sanoivat irti takuunsa. Wendell pysyi kuitenkin tullinhoitajana vuoteen 1680 saakka. Sen jälkeen ulosottomiehet olivat jatkuvasti hänen kimpussaan ja 1690-luvulla hänen omaisuutensa takavarikoitiin.

Johan Wendell ei ollut tullinhoitajien joukossa mitenkään erikoinen tapaus. Heidän tilityksiään perittiin usein ulosottoteitse. Tulli oli kaiken kaikkiaan kovin ongelmallinen instituutio. Sen ylläpitäminen tuotti tuloja vain valtiolle ja tietysti tullinhoitajalle. Maksajien tuli kuitenkin kustantaa verojen perimisen mahdollistava aita. Kaikesta tästä seurasi aidan rakentamisen ja ylläpitämisen laiminlyöntejä sekä salaporttien tekemisiä.

Kaikista tapahtumista huolimatta Johan Wendell valittiin 1694 Kokkolan postimestariksi. Hän ennätti hoitaa virkaa vain vuoden verran, sillä hän kuoli 1695. Oletettavasti Margareta Florina hoiti virkaa miehensä kuolemasta asti, vaikka hänet mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 1697 postimestareiden luettelossa.

Margareta Florina lopetti viranhoidon vuoden 1705 alussa. Posti siirtyi pois talosta, sillä Margareta Florinan seuraaja oli kaupungin pormestari Karl Forsman.

Johan Wendellin ja Margareta Florinan pojat olivat saaneet paremmat virat. He olivat aloittaneet opintiensä Kokkolan komeassa pedagogiossa ja jatkaneet Oulussa ja Turussa. Nimikin oli matkalla muuttunut latinalaisperäiseksi. Nicolaus Wendeliuksesta tuli Pietarsaaren pormestari. Johannes Wendelius toimi ensin Pietarsaaren kappalaisena ja sitten Lapväärtin kirkkoherrana ja Olaus Johannis Wendelius Kokkolan kappalaisena ja kirkkoherrana.

Margareta Florinan isä oli Vaasan kirkkoherran Thomas Thomae Florinuksen poika Erik Florinus, joka toimi Uudenkaarlepyyn kappalaisena. Thomas Florinuksen tytär, siis Margareta Florinan täti, Margareta Florina hänkin oli Vaasan postimestari 1650-luvulla. Suvussa oli siis postiperinteitä ja myös tietty sivistystraditio. Isoisä, Turun linnan kirjurin poika Thomas Florinus oli opiskellut Wittenbergin yliopistossa saakka. Ei ihme, että Margareta Florinan pojista Johannes ja Olaus julkaisivat runoja muun muassa Johan Wendellin ja piispa Gezelliuksen kuoleman johdosta. Myös myöhemmissä polvissa oli runoilijan lahjoja.