Maja Genetz - lottien talousnero

Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy Nikolajeff Ab:n palveluksessa. Hän aloitti konttoripäällikkönä, vuosina 1934–1948 hän työskenteli apulaisjohtajana ja lopuksi toimitusjohtajana vuoteen 1959. Sanottiin, että se mitä Genetz ei tiennyt autoista tai automaailman ongelmista, ei ollut tietämisen arvoista.

Maja Genetz toimi vuosina 1938–1944 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan jäsenenä ja muonitusjaostopäällikkönä. Hän oli taitava liikenainen, jonka johdolla Lotta Svärd -järjestön muonitustoiminta kehittyi laajamittaiseksi liiketoiminnaksi 1930-luvun lopulla. Lotat vastasivat monien suurtapahtumien ruokahuollosta. Suurimpia muonituksia oli vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla Helsingissä vuonna 1938. Siihen osallistui 25 000 rintamamiestä. Kerrotaan, että tapahtumaa edeltävänä yönä Genetzin puhelin soi ja häneltä kysyttiin, voisivatko lotat muonittaa vielä 5000 miestä lisää. Genetz totesi, ettei se ole ongelma ja ruokahuolto järjestyi. Kiitokseksi muonituksesta Lotta Svärd -järjestö sai Suomen valtiolta lahjana Aarno Karimon tilaisuudesta maalaaman kolmiosaisen taulun.

Sodan aikana Maja Genetz johti Lotta Svärd -järjestön rajatoimiston monipuolisia toimintamuotoja. Niihin kuuluivat mm. linnoitustyömaiden muonitusjärjestelyt, Lotta Svärd -järjestön tarjoama sotatoimialueiden ruokahuolto, lottakanttiinit sekä Itä-Karjalan majoitusliiketoiminta. Sodan jälkeen hän organisoi Suomen Naisten Huoltosäätiön ja Työmaahuolto Oy:n toimintaa. Hänen vastuullaan oli mm. Helsingin vuoden 1952 olympialaisten ruokatarjoilu. Maja Genetz sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1954 ja toimi tukkuliike Suuros Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1960–1970.