Kerttu Mirjami Kastelli (o. s. Urpela) syntyi 15. elokuuta 1923 Nivalan Karvoskylällä isovanhempiensa omistamassa Weelannin talossa. ”Kastellin tiedon mukaan hänen syntymävuotensa oli katovuosi. Kertun isä joutui lähtemään ’taaloja tienaamaan’ Amerikkaan. Äiti yritti pitää kaksilapsista perhettä leivässä tekemällä muun muassa ompelutöitä. Taalakirjeitä tuli harvoin ja elämä oli tiukkaa, mutta Kerttu muisteli olleensa iloinen ja hauskuttaneensa isovanhempiaan ja kolmea vanhapiikatätiään hassuilla puheillaan.
Äidin aikainen kuolema ja isän uusi avioliitto pakotti Kastellin asumaan tätiensä hoivissa. Nämä eivät kokeneet koulunkäyntiä tärkeäksi, tytön piti olla paimenessa myöhäiseen syksyyn ja hän pääsi kansakouluun syksyisin vasta kun lehmät oli otettu navettaan. Keltaiseksi maalatut kivet -kirjassa hän kertoo näistä elämänsä oppivuosista.” (Seppo Jussila)
Ylipäähän emännäksi
Kastelli oli sodan aikana mukana Lotta-toiminnassa. Hän toimi sairaalalottana 58. sotasairaalassa, kanttiinilottana Aunuksessa ja muonittajana 3. armeijakunnan esikunnan ruokalassa. Hän tutustui sodan aikana tulevaan mieheensä Niilo Kastelliin. Avioliitto solmittiin 8.6.1947. Kotinsa he perustivat Pattijoen Ylipäähän lähelle Kastellin linnanraunioita, jossa sijaitsi Myllysaari-niminen tila. Niilo lunasti tilan sisariltaan. Se käsitti 12 hehtaaria viljeltyä maata. Kastellit kasvattivat kotieläimille heinää ja viljelivät ohraa ja joskus myös ruista. Perunoita kasvatettiin omaan tarpeeseen.
Heillä oli hevonen ja kuusi lypsävää lehmää ja mullikoita, joista osa myytiin teuraaksi ja osasta kasvoi lehmiä. Karjatalouden pidon loputtua 1970-luvun alkupuolella, Kastellit pitivät muutamaa sataa kanaa ja pellot olivat viljan viljelyssä.
Kerttu Kastelli oli käynyt kansakoulun Nivalassa. Aikuisena hän hankki lisäkoulutusta ja ammatin opiskellen Kalajoen kristillisessä kansanopistossa vuosina 1943–1944 ja Lahden kansankorkeakoulussa vuosina 1946–1947.
Kastelli toimi Ylipään sivukirjastonhoitaja 28 vuotta. Koska kirjasto oli auki vain muutamana päivänä viikossa muutaman tunnin, työ onnistui niin, ettei se juurikaan vaikuttanut kotitöihin. Hän työskenteli Raahen aluesairaalan kirjastonhoitajana 16 vuotta siinä vaiheessa, kun karja oli myyty.
Kastellien perheeseen syntyi kolme poikaa. Pattijoen kunta liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 2003. Kastellilla oli aikoinaan tapana sanoa, että hänellä on ”piironki Pattijoella, mutta sydän Raahessa”.
Ahkera kirjoittaja ja kulttuurivaikuttaja
Kastelli oli samanaikaisesti vaimo, perheenäiti, maatalon emäntä, kolumnisti (Kaleva, Kotiliesi, Raahen Seutu ja monet muut lehdet), kirjailija, opettaja, kirjastonhoitaja ja lukuisten erilaisten tilaisuuksien haluttu luennoitsija. Hän julkaisi useita runokokoelmia. Hän on sanoittanut evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virren 34 Ylitse Juudean laidunten. Hän kirjoitti Pattijoen kirjastotoimen historiikin. Kirjoittajia hän ohjasi Raahen työväenopiston pännäpiirin ohjaajana 16 vuotta. Kastelli kirjoitti mielellään lasten maailmasta ja ainutkertaisesta ihmisen elämästä sekä erilaisista tunteista. Myös pohjalaisen tapa- ja perinnekulttuurin tallentaminen oli hänelle tärkeää.
Toiminnastaan Kastelli sai laajan ihailijajoukon lisäksi julkista tunnustusta. Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1987. Hän sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston stipendin vuosina 1979, 1985 ja 1986, Kalevalan juhlavuoden mitalin ja Pro Raahe -mitalin vuonna 2003 sekä Raahen kaupungin vuoden 2006 taidetunnustuspalkinnon kirjallisesta tuotannostaan sekä kulttuurin hyväksi tekemästään työstä.
– Kirjoittaminen oli äidille tärkein harrastus ja pienet palkkiot toivat kaivattua lisätienestiä. Hänen kertomansa mukaan halu kirjoittamiseen syntyi jo lapsena. Aikoinaan hän toimi myös maatalousnaisissa ja SPR:n Pattijoen yhdistyksessä”, kertoo Sampo Kastelli. Marjastus oli hänelle myös tärkeää syksyisin.
Kerttu Kastelli kuoli 30. elokuuta 2011. Hänen lukuisat runokirjansa, pakinakokoelmansa ja lastenkirjansa ovat saaneet suuren ihailijajoukon. Hänen tekstinsä elävät edelleen ja kuuluvat lausujapiirien suosikkeihin.
Kerttu Kastellin teokset:
Lähetysviitonen: suomalaisen viisimarkkasen seikkailuja Afrikassa. Suomen pyhäkouluyhdistys, Helsinki 1961
Tömppö-Timppa: romaani. Suomen pyhäkouluyhdistys, Helsinki 1969
Pikimusta; kuvitus Marjatta Huuskonen. Suomen pyhäkouluyhdistys, Helsinki 1972
Keltaisiksi maalatut kivet: romaani. Pohjoinen, Oulu 1975
Lepikkotien liiga; kuv. Kikka Hammar. Lasten keskus, Helsinki 1978
Lämpimälle kämmenelle. Pohjoinen, Oulu 1980
Rakkaudella on lähiosoite: runoja. Pohjoinen, Oulu 1983
Elämän ehostukset: pakinakokoelma; piirrokset Riitta Berczeli. Pohjoinen, Oulu 1984
Teen tästä päivästä juhlan: runoja. Pohjoinen, Oulu 1987
Varjot viipyvät pitempään: runoja. Pohjoinen, Oulu 1988
Kun Rautaruukki Raaheen tuli: näytelmä. Pattijoki 1991
Salassa ihmiskohtalot. Pohjoinen, Oulu 1991
Ilon ja pettymysten vuorovesi: runoja. Pohjoinen, Oulu 1994
Junttanpoooooo: näytelmä. 1996
Maastani ja kansastani laulan: isänmaallisia runoja; kirj. Kerttu Kastelli, Heikki Silvola, Kalevi Silvola; toimittanut Kalevi Silvola. 2002, 2. painos, Lestadiolainen uusheräys, Oulu 2004
Ystäväni, rakkaani, olet uniikkia: runoja. Quadriceps, Oulu 2003
Lasiverannolta jokilaaksoon: pakinoita ; toimittaja Matti Isomaa. Kalajokilaakson kotiseutuliitto, Nivala 2006
Amerikan kirje: näytelmä.
Eeskerralla sinne minäkin: näytelmä.
Hyvän makunen elämä: näytelmä.
Kimaltavat Kitkan veet: näytelmä.
Voiakortti: näytelmä.
Kirjoittaja
Kirsti Vähäkangas
Lähteet
Wikipedia.org
Kirjasampo.fi, Kerttu Kastelli: Lasiverannoilta jokilaaksoon v. 2006.
Juttu Kalevassa v. 2006.
Seppo Jussilan muistokirjoitus Kalevassa v. 2011.
Sampo Kastellilta saadut tiedot

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.