Katri Laine - naisten historian tutkija

Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja maataloushallituksen kotitalousosaston päällikkö Katri Laine. Hän oli Maatalousnaisten kunniajäsen ja ensimmäinen tutkija, joka oli perehtynyt maaseudun naisten ja neuvonnan historiaan.

Kirjallisen perheen tytär

Katri oli syntynyt vuonna 1891 Helsingissä kirjailija ja toimittaja Wilho Soinin perheeseen. Isä oli julkaissut jo pari näytelmää ja proosateosta ja toimi Uuden Suomettaren toimittajana ja taloudenhoitajana. Katri Helena oli perheen toiseksi vanhin tytär. Hänen pikkusiskostaan Elsa Soinista tuli myöhemmin tunnettu kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja, joka kirjoitti mm. Suomisen perhe -sarjakuunnelman ja -elokuvien käsikirjoitukset yhdessä Seere Salmisen kanssa. Hänen pikkuveljensä Yrjö Soinin jälkipolvet tuntevat parhaiten Agapetus-nimimerkillä kirjoitetuista romaaneista ja näytelmistä, joista monet on myös filmattu. Katri Soini kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1911, valmistui seuraavana vuonna kotitalousopettajaksi ja vuonna 1913 kansakoulunopettajaksi. Hän oli jonkin aikaa opettajana Jyväskylän seminaarin harjoituskoulussa, mutta palasi Helsinkiin opiskelemaan historiaa ja kansantaloutta ja toimi vuosina 1918–1921 maataloushallituksessa kotitalouden tarkastajana.

Naisten historiaa eri näkökulmista

Vuonna 1920 Katri Soini suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon ja avioitui seuraavana vuonna Hämeenlinnan lyseon historianlehtorin tohtori Eevert Laineen kanssa. Hämeenlinnan vuosina hän opetti Fredrika Wetterhofin kotiteollisuusopistossa ja kiinnostui jo silloin suomalaisen käsityönopetuksen varhaisvaiheista. Kun aviomiehestä tuli Suomalaisen normaalilyseon historian lehtori ja yliopettaja, perhe palasi Helsinkiin vuonna 1925.

Kaksi vuotta myöhemmin Katri Laine julkaisi 12 painokseen yltäneen kansakoulujen kotitalousoppikirjan Kotitalouteni sekä kaksiosaisen ruokatalousoppaan, jonka hän oli kirjoittanut yhdessä fysiologian professori Carl Tigerstedtin kanssa. Katri Laine toimi vuosina 1928–1937 mm. kouluhallituksen kotitalouden ja käsityöopetuksen tarkastajana ja historianlehtorina Helsingin suomalaisessa lyseossa ja tyttönormaalilyseossa. Vuosina 1937–1957 hän oli maataloushallituksen kotitalousosaston ensimmäinen päällikkö.

Virkauran ohella Katri Laine julkaisi useita tutkimuksia kotitalousopetuksen ja neuvonnan historiasta: Kotitalouskoulujen alkuvaiheita Suomessa (1931) Helsingin käsityökoulu 1881–1931 (1931) Otavalan pellavanviljely- ja kehruukoulu, Ruotsi-Suomen pellavanviljely- ja kehruupolitiikka 1700-luvulla. (1935, väitöskirja), Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu (1942) Suomen Talousseura pellavanjalostuksen elvyttäjänä (1943) Maatalousnaiset 1797–1947 (1948).

Katri Laine osallistui aktiivisesti myös Lotta Svärd -järjestön toimintaan ja kirjoitti lottien opiskelukäyttöön vuonna 1942 julkaistut teokset Lotat ja isänmaan historia 1: Mannerheim ja isänmaani sekä Pikkulotat ja isänmaan historia. Lisäksi hän toimi naisten työpalvelua pohtineen toimikunnan puheenjohtajana ja laati vuonna 1943 Suomalaiselle Naisliitolle kirjasen Naisten työpalvelu.

Katri ja Eevert Laineella ei ollut omia lapsia. Talvisodan jälkeen perheeseen otettiin kasvattilapsiksi kolme siirtolaisorpoa, sinivuokoiksi kutsutut kaksostytöt ja heidän pikkuveljensä. ”Minun kotini on nyt heidän kotinsa”, kirjoitti Katri Laine keväällä 1941. Oli tuskin sattumaa, että myös Suomisen perheessä kuvattiin kahden karjalaisen orposisaruksen adoptiota. Sodan jälkeen Katri Laine kuului mm. Suomen Kulttuurirahaston ja Alli Paasikivi -säätiön johtoelimiin. 1950-luvulla hän kirjoitti säännöllisesti Maatalousnaiseen Muistatko-pakinoita nimimerkillä Kerttu-emäntä. Katri Laine kuoli 68-vuotiaana vuonna 1960.