Katri Heikkilä - puoli vuosisataa Naisliiton Oulun osaston puheenjohtajana

Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun alkupuolella kansanvalistusaatteen pohjalta syntyneiden sotkamolaisten nuoriso- ja urheiluseurojen perustajajäseniä. Kun Sotkamoon perustettiin Lotta Svärd -yhdistys, Katri Heikkilä valittiin sen puheenjohtajaksi.

Vuonna 1924 Katri Heikkilän perhe muutti Ouluun, missä hänen yhteiskunnallisesti osallistuva veljensä Iivari Tervonen asui. Tällä lienee ollut vaikutuksensa Katrinkin valveutuneisuuteen ja haluun vaikuttaa asioihin.

Katri Heikkilä liittyi Oulun Naisliittoon pian Ouluun tulon jälkeen ja oli johtokunnan jäsen jo kolme vuotta myöhemmin. Hänet valittiin osaston puheenjohtajaksi vuonna 1934 ja toimi siinä tehtävässä 44 vuotta aina vuoteen 1978 saakka, jolloin kieltäytyi terveydellisistä syistä tehtävästä.

Puheenjohtajakaudellaan Katri Heikkilä toimi aktiivisesti Oulun osaston Vanhuudenkotirahaston kartuttamiseksi. Hän oli aktiivinen myyjäisten ja arpajaistuotteiden valmistaja ja keräsi niihin tarvikkeita Oulun kauppiailta. Ja onnistui tässä erinomaisesti, sillä yhdet myyjäiset saattoivat tuottaa yli 70 000 mk (nykyrahassa noin 2 400 euroa) vanhuudenkotirahastoon, kuten tapahtui vuonna 1950. Myös lasten kesäsiirtolatoimintaa avustettiin, Kansanavulle lahjoitettiin rahaa ja osallistuttiin Sotilasmajalan toimintaan.

Katri Heikkilä edusti Suomalaista Naisliittoa Pohjois-Suomen Naisjärjestöjen Toimikunnassa, jonka Suomalainen Naisliitto, Oulujoen ja Limingan Naisyhdistykset ja Marttayhdistyksen piiriliitto olivat vuonna 1924 perustaneet. Toimikunta järjesti kerran vuodessa Naistenpäivät ja toimi naisryhmien yhdyssiteenä. Naistenpäiviä järjestettiinkin yhteistyössä yli 20 vuoden ajan. Niiden ohjelma oli raittius-, sivistys- ja koulutuspainotteista. Naisliiton keskusvaltuuskuntaan Katri Heikkilä kuului vuodesta 1935. Vuonna 1947 hänelle annettiin Suomalaisen Naisliiton kultainen ansiomerkki. Vuonna 1977 hänet kutsuttiin Naisliiton kunniapuheenjohtajaksi ja 1980 Oulun osaston kunniapuheenjohtajaksi.

Katri Heikkilä valittiin kaupungin valtuustoon vuonna 1950 Suomen kansanpuolueen listalta. Muistitiedon mukaan naisliittolaiset tekivät vaalityötä suotuisan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Katri Heikkilä toimi kaksi kautta valtuutettuna ja piti sosiaalilautakunnan jäsenenä sydämen asianaan sodan särkemien perheiden auttamista. Hän toimi Pohjois-Pohjanmaan Raittiuskeskuksen sihteerinä yli 10 vuotta, kuului Osuusliike Arinan hallintoneuvostoon ja oli useita vuosia Arinan Naistoimikunnan puheenjohtaja. Myös Kaatuneitten omaisten liitto kuului hänen sodanjälkeisen elämänsä tärkeisiin asioihin.

”Hyvin työntäyteinen on Rva Heikkilän elämä ollut, sillä kotikin on tarvinnut tavallista enemmän uurastusta”, Alma Hirvelä kirjoittaa Katri Heikkilän 60-vuotissyntymäpäiväkirjoituksessa.

Hänen kotinsa Hietasaaressa oli suvun, ystävien ja yhdistystoiminnan kokoontumispaikka. Se antoi sodan aikana turvapaikan 15 sotkamolaiselle sukulaislapselle. Kaunis huvila sai arvoisensa päätöksen ennen purkamistaan. Katri Heikkilän muistotilaisuus pidettiin siellä kesällä 1981.

Katri Heikkilä oli 44 vuotta Suomalaisen Naisliiton Oulun Osaston puheenjohtaja vuosina 1934–1978.