Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen.
Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman saivat kahdeksan lasta, joista Katri oli kuudes. 1887 Katri aloitti Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, josta hän valmistui vuonna 1895. Kaksi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin Pariisiin sisäoppilaitokseen kieltä oppimaan. Siellä oleskeli samaan aikaan Aino Ackté, jonka kanssa Katri tutustui Pariisin taide-elämään. Katrin nuoruus vapaamielisessä senaattoriperheessä oli huoleton. Työn hankinnasta ei ollut puhettakaan, eikä kotitöihin tarvinnut osallistua. 1900 Katri meni naimisiin maisteri Herman Bergholmin kanssa, josta tuli eduskunnan kirjaston johtaja.
Katri Bergholm hoiti aluksi kasvavaa perhettä, mutta osallistui myös 1903 toimintansa aloittaneeseen Nuorsuomalaiseen naisklubiin, johon kuuluivat muun muassa Helmi Setälä, Anna Grotenfelt, Lucina Hagman, Tekla Hultin ja Alli Nissinen. Katri oli mukana alusta alkaen johtokunnassa ja toimi myöhemmin varapuheenjohtajana. Naisklubilla oli omat ehdokkaansa vuoden 1907 vaaleissa.
Kansalaissodan jälkeen Herman Bergholm vetäytyi julkisista toimista, mutta Katri puolestaan aloitti yhteisten asioiden hoitamisen. Kansalaissodan vuosina hän toimi vangittujen ja karkotettujen avustustoimikunnan puheenjohtajana. Jääkärit olivat tuoneet Saksasta sotilaskoti-idean. Katri Bergholm sai siitä kimmokkeen perustaa Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen, joka avasi ensimmäisen sotilaskodin Helsinkiin Antinkadulle vapaaehtoisin voimin 1919. Samana vuonna avattiin vielä toistakymmentä sotilaskotia eri puolille Suomea. 1921 Bergholm sai aikaan Suomen Sotilaskotiliiton, jonka puheenjohtajana hän toimi aina vuoteen 1937 asti.
Bergholm kuului myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajiin. Hän toimi aluksi liiton kanslistina. Lastensuojelutyön lisäksi hän oli aloittamassa ja suunnittelemassa lasten- ja kodinhoidon opetusta.
Katri Bergholm tunnettiin myös Kotiliesi-lehden Isoäidin vastauspalstan sydämellisenä pitäjänä. Viidentoista vuoden ajan Isoäiti vastasi lukijoiden kysymyksiin, joita loppuaikoina saapui toista tuhatta vuosittain. Silloin oli pyydettävä avuksi oma tytär, joka jatkoi palstanpitoa Pikku äidin nimimerkillä. Kari Bergholm kirjoitti lisäksi muistelmia ja monta perhe-elämään liittyvää opaskirjaa.
Kirjoittaja
Leeni Tiirakari
Lisätietoja
Julkaistu Suomen naisen vuosisadat. [4], Tiennäyttäjät. Utrio, Kaari [päätoimittaja]; Tiirakari, Leeni ; Savikko, Sari. Tammi 2005.
Kuvat ja tekstin lähettäminen: Ilola, Raili.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.