”Heräsin naisasiaan varsin myöhään”, säveltäjä Kaija Saariaho totesi joulukuussa Naisliitossa, jonne Vantaan liike- ja virkanaiset olivat järjestäneet juhlan Vuoden 2013 naiselle.
Herätyksen Kaija Saariaho sai Naisasialiitto Unionissa, jonne hänet oli pyydetty puhumaan urastaan. Kun hän lopetti puheensa, kuulijat totesivat: ”On sääli, ettet puhu naisasiasta.”
Säveltäjä kertoi, että lause jäi soimaan hänen mieleensä: ”Olin 30 vuotta keskittynyt vain musiikkiin ja kokenut naiskysymyksen kiusalliseksi. Mutta kun mietin asiaa, oivalsin, että nuoret naiset – muun muassa oma tyttäreni, joka opiskelee New Yorkissa – olivat samassa tilanteessa kuin itse olin ollut nuorena.”
Niinpä Kaija Saariaho, tuore kunniatohtori, alkoi puhua naisasiaa. Painottaa, että naisissa on vahvaa energiaa.
”Nuorten naisten pitäisi ymmärtää tämä ja ottaa rohkeasti haasteita vastaan.”
Palaute puheista on ollut positiivista.
Rakkaus säveltämiseen syntyi varhain
Kaija Saariaho on syntynyt Helsingissä, asuu nykyään Pariisissa ja matkustaa eri puolille maailmaa. Aurorankadulle kukitettavaksi hän tuli suoraan New Yorkista. Toiveen kertoa urastaan säveltäjä lunasti aloittaen lapsuudestaan, jonka täytti musiikki:
”Vaikka kotini ei ollut mitenkään musikaalinen, aloitin musiikkiopintoni varhain. Soitin viulua, pianoa ja urkujakin, kävin Steiner-koulua. Suuren kriisin koin 19–20-vuotiaana, jolloin aloitin opiskeluni Sibelius-Akatemiassa. Uravalintani mykisti isäni – hän ei puhunut minulle kolmeen vuoteen. Jälkeenpäin ymmärsin, että hän oli huolestunut toimeentulostani. En kuitenkaan voinut tehdä toisin, koska minulla ei ollut valinnanvaraa. Halusin keskittyä musiikkiin, säveltää, sillä musiikki oli soinut päässäni pienestä alkaen.”
Tunnetut opiskelutoverit
Sibelius-Akatemiassa Kaija Saariaho opiskeli sävellystä Paavo Heinisen johdolla. Sävellysdiplomin hän suoritti vuonna 1983 Freiburgissa ja opiskeli samoihin aikoihin tietokonemusiikkia kuulussa pariisilaisessa Ircam-instituutissa. Siellä hän tapasi nykyisen miehensä, säveltäjä Jean-Babtiste Barrièren. Säveltäjänä Kaija Saariaho kuuluu samaan viiteryhmään kuin opiskelutoverinsa Magnus Lindberg, Eero Hämeenniemi ja Esa-Pekka Salonen. Heidän kanssaan hän oli perustamassa nykymusiikkia edistänyttä Korvat auki -yhdistystä, joka arvosteli kärkkäästi muun muassa oopperaa luutuneeksi ja vanhanaikaiseksi taidemuodoksi. Myöhemmin modernistit ovat tulleet toisiin ajatuksiin.
Kansanvälinen menestys tuli hiipien
Vaikka Kaija Saariaho sanoo, ettei koskaan tähdännyt kansainväliselle uralle, hän on tällä haavaa kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaissäveltäjiä. Ja harvinaisuus naissäveltäjänä, sillä heitä on edelleen ällistyttävän vähän.
”Saksassa ja Ranskassa on muutama taidemusiikin säveltäjä, ja Suomessa ainakin Lotta Wennäkoski”, säveltäjä luettelee.
Hänelle on jäänyt mieleen konsertti Amsterdamissa, kun eräs kuulija tulija onnittelemaan ja sanoi, että hänen oli vaikea uskoa kuulemaansa naisen sävellykseksi. Menestyksen säveltäjänä Kaija Saariaho kertoo tulleen melkein huomaamatta, ja isäkin on leppynyt. Myös palkintoja ja kunnianosoituksia on satanut, ja hänet on nimitetty useammankin yliopiston kunniatohtoriksi. Jo vuonna 2003 hän sai arvostetun Grawemeyer Award -palkinnon oopperasävellyksestään Kaukainen rakkaus ja vuonna 2009 Wihurin Sibelius-palkinnon. Viimeisimpiin kuuluu Polar-palkinto, musiikin Nobel, jonka Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ojensi säveltäjälle viime vuonna. Lokakuussa 2012 Kaija Saariaho täytti 60 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin monin tavoin. Helsingin Musiikkitalossa oli hänen vokaalimusiikkiinsa painottuva kolmen konsertin minifestivaali, johon säveltäjä itse osallistui, Hämeenlinnassa taas konsertti, jossa kuultiin Saariahon varhaistuotantoa Sibelius-Akatemian nuorten laulajien suulla. Itse säveltäjä ei ollut konsertissa, mutta tuli kuulijoitaan lähelle suorassa videohaastattelussa kotoaan Pariisista.
Tärkeintä elämässä on rakkaus
Joulukuussa Aurorankadulla kysyin Kaija Saariaholta, onko hänellä uutta oopperaa työn alla. Hetken epäröityään hän vastasi – vaikkakin vastoin periaatettaan – että hän säveltää parhaillaan uutta teosta, jonka Pariisin ja Amsterdamin oopperat ovat tilanneet. Kantaesityksensä teos saa vuonna 2014. Varmaankin se – samoin kuin kolme aikaisempaa oopperaa Kaukainen rakkaus, Adrianna Mater ja Èmilie – käsittelee myös rakkautta. Se on Kaija Saariahon mielestään tärkeintä maailmassa ja sen hän on antanut myös lapsilleen, Alexille ja Aliisalle, elämänohjeeksi.
Kirjoittaja
Maija Kauppinen
Lähteet
Minna 2014-1

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.