Kaarina Buure-Hägglund, Ensimmäisenä naisena Suomen kenraalikunnassa

Oikeustieteen tohtori Kaarina Buure-Hägglund (s.1942) oli puolustusvoimien asessori vuosina 1995-2002 ja ensimmäinen nainen Suomen kenraalikunnassa.

Asessori Kaarina Buure-Hägglund valittiin 1995 Pääesikunnan oikeudellisen osaston johtajaksi. Asessori on puolustusvoimien johtava juristi ja komentajan oikeudellinen neuvonantaja. Hän valvoo, että kaikki tapahtuu puolustusvoimissa laillisesti. Protokollassa asessori kuuluu kenraalikuntaan, sillä kaikki armeijan virat on sidottu sotilasarvoon.

Kaarina Buure-Hägglund valmistui 1960-luvulla oikeustieteen kandidaatiksi, täydensi tutkintoaan Yhdysvalloissa ja teki pitkän uran Helsingin yliopistossa ja oikeusministeriössä. Kokemusta uranuurtajuudesta miesvaltaisessa yhteisössä hänellä oli jo ajalta ennen puolustusvoimia. 1978 tohtoriksi väitellyt Buure-Hägglund oli yksi Suomen ensimmäisistä oikeustieteen naistohtoreista. Sittemmin hän kiinnostui myös sotilasasioista, ja on osittain hänen ansiotaan, että naiset nykyisin palvelevat Suomen armeijassa. ”Maanpuolustuskurssilla ihmettelin, miksi Suomessa ei ole naisupseereita. Otin asian puheeksi puolustusministeri Elisabeth Rehnin kanssa, ja erinäisten vaiheiden jälkeen minut nimitettiin naisten asepalvelusta valmistelevan toimikunnan johtoon”, Buure-Hägglund on kertonut.

Naisten asepalvelusta vastustettiin kiivaasti, vaikka sen kannatus olikin koko ajan vastustusta suurempaa. Värikästä keskustelua kesti kolmisen vuotta. Lopulta asia siunattiin eduskunnassa äänin 103-66 vuoden 1995 alkupuolella, ja Buure-Hägglundin sanoin ”melkoinen urakka” oli ohitse.

Nainen kenraalin arvoisessa virassa ei ollut kaikkien sotilaiden mieleen, mutta virkaa kohtaan tunnettu kunnioitus ei antanut tilaa arvostelulle. Työtovereitaan pääesikunnassa Buure-Hägglund kehuu. ”Olen saanut upseereilta palautetta, että tähän sisäänlämpiävään herraseuraan on hyvä saada ulkopuolista näkemystä”, hän kertoo. Buure-Hägglund on tarkka naisen asemasta, mutta kunnioittaa miehiä lujasti. Ihmisen ammattitaito ja osaaminen ovat hänelle tärkeämpiä kuin sukupuoli. Hänen mukaansa puolustusvoimien on tunnettava myös siviiliyhteiskunta ja tehtävä tiiviistä yhteistyötä sen kanssa.

Pääosa asessorin ajasta kului sotilasoikeudellisten kysymysten parissa. Sellainen oli esimerkiksi esitys siviilipalvelusajan pituudesta. 2002 Kaarina Buure-Hägglund jätti puolustusvoimat, mutta hän oli ehtinyt jo saada apuun toisen naisen. Vuoden 2001 alusta pääesikunnassa sotilaslakimiehen virkaan astui merivoimissa palvellut reservin aliluutnantti Tuija Sundberg.