Jenny Grundström valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista ensimmäisten joukossa

”1896 huhtikuun 29. päivänä K.M. Armollinen Julistus siitä, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria – kummassakin suomi opetuskielenä, on perustettava kansakoulunopettajain ja opettajatarten valmistamiseksi, – sekä sijoitetaan naisseminaari Raahen ja miesseminaari Rauman kaupunkiin.”

Reilun 50 hakijan joukosta 36 naista hyväksyttiin oppilaiksi ja näin pääsivät koulun esikoiset aloittamaan opiskelunsa kansakoulunopettajan ammattiin. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Esikoiset saivat päättötodistuksen vuonna 1900. Heidän joukossaan oli viisi raahelaista. Yksi heistä oli Jenny Onnia Grundström.

Raahesta Viipuriin

Jenny Onnia Grundström syntyi 19.2.1878 Raahessa. Vanhemmat: merimies Matts August Grundström (s. 1840, k. 1895 Falklandinsaarilla sairauteen) ja Ida Fredrika (1844-1925). Pariskunta sai kuusi lasta, joista kolme kuoli pieninä. Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan perhe asui Brahenkadun (nyk. Kauppakatu) ja Cortenkadun kulmassa, tontti 121.

Isänsä kuolemaa seuranneena vuonna Jenny pääsi Raahen seminaariin. Hän valmistui opettajaksi vuonna 1900. Ensimmäiseen työpaikkaansa hän pääsi heti samana syksynä, kun hänet valittiin Wiipurin maalaiskunnassa sijaitsevan Rakkolanjoen kansakoulun v.t. apulaisopettajaksi. Rakkolanjoki on Suomen Etelä-Karjalan Lappeenrannasta alkava ja Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä virtaava 56 kilometriä pitkä joki. Työsuhde jatkui neljä vuotta.

Elämäntyö Muhoksella Ponkilan koulussa

Vuonna 1904 Jenny sai paikan Muhoksen kunnan Ponkilan kansakoulun opettajana. Tästä tuli hänen elämäntehtävänsä. Varsinaisen toimensa ohella hän opetti Muhoksen nuorisoa vapaaehtoisilla jatkokursseilla ennen lukuvuotta 1924-1925, jolloin alkoi oppivelvollisuuslain määräämä jatko-opetus.

”Uusien koulujen perustamisen kautta saatiin lisää opettajavoimia Muhokselle ja yhä suuremmaksi nousi kansakoulun oppilaiden luku, koulujen luokkahuoneet täyttyivät. – Ei tyydyttänyt kasvavaa nuorisoa kansakoulussa saavutettu tietomäärä. Se halusi tiedon syventymistä. Ja koska opettajilla oli tilaisuus jatkokurssien muodossa, jossakin määrin tyydyttää entisten oppilaiden tiedonhalua, panivat he toimeen tällaisia kursseja, joita pidettiin pari tai kolme kertaa viikossa iltapäivisin, kolmekin tuntia kerralla. Silloin joutui usein opettaja juoksemaan pyryssä ja pakkasessa koulujen välin.” (Muhoksen kansakoulut 1895-1925)

Jenny toimi toisena opettajana ensimmäisillä jatkokursseilla Muhosperän koulussa lukuvuonna 1904-1905. Hän opetti yhtenä opettajista kaikilla jatkokursseilla, joita järjestettiin seuraavasti: Ponkilassa vuosina 1906-1907, 1907-1908 ja 1913-1914 sekä Muhosperän koulussa vuosina 1917-1918. Oppilasmäärä vaihteli ollen 10-27. Opetusaineita olivat kulloinkin harkinnan mukaan uskonto, äidinkieli, laskento, vaalilaki, kasvitarhanhoito, kirjanpito ja laulu. Kurssit olivat vapaaehtoisia.

Lukuvuonna 1924-1925 alkoi oppivelvollisuuslain määräämä jatko-opetus Ponkilan koulussa. Se oli Muhoksen kouluista ensimmäinen, joka toimi täydellisenä nykyisen lain vaatimana kansakoululaitoksena.

Kulttuuria, raittiustyötä, hyväntekeväisyyttä

Vapaa-aikanaan Jenny rikastutti monin tavoin Muhoksen kulttuurielämää. Hän toimi useita vuosia kantakirjaston johtokunnassa ja sen puheenjohtajana vuodesta 1916.

Jennyllä oli näkyvä rooli Muhoksen Nuorisoseurassa, jonka johtokunnan jäsen hän oli. Häntä pyydettiinkin toimimaan tuomarina huhtikuussa 1915 järjestetyissä esiintymiskilpailuissa, joissa kilpailtiin kertomuksen luvussa ja runon lausunnassa. Myös raittiusseuran toiminnassa hän ehti olla mukana lausuen runoja raittiusjaoston iltamissa. Hän oli Suomen matkailijayhdistyksen jäsen.

Jenny 50 vuotta

Raahen Seutu 23.2.1928 kirjoitti: ”Jenny Onnia Grundström on syntynyt Raahessa helmik. 19 p:nä 1878. Raahen seminaarista päästyään v:na 1900 hän toimi Wiipurin pitäjän Rakkolanjoen kansakoulun opettajana neljä vuotta, josta muutti vuonna 1904 Muhoksen Ponkilan kansakouluun toimien siellä 24:ttä opettajavuottaan.

Varsinaisen toimensa ohella on opettajatar Grundström toiminut yli 10 vuotta Muhoksen kunnan kantakirjaston johtokunnan puheenjohtajana. Diakonaatti-ompeluseuran ja Lotta Swärd -yhdistyksen johtokuntiin hän on myös muutamia vuosia kuulunut, toimien rahastonhoitajana. Nuorisoseuratyöhön hän on myöskin ottanut osaa.

Opettajantointa hoitaa op. Jenny Grundström suurella huolella ja antaumuksella saavuttaen oppilaittensa ja paikkakuntansa kiitollisuuden ja arvonannon.”

Diakonaatti-ompeluseurat, Martat, Lotta Swärd

”Ruustinna Hilma Snellman (1836-1930) oli hyvin tarmokas ja aloitekykyinen nainen. Heti, kun Snellmanit olivat kotiutuneet Muhokselle, perusti Hilma Snellman ompeluseuran, joka kokoontui kerran viikossa rovastin pappilassa talven aikana.

Ruustinna Hilja Strömmerin (1879-1937) aikana mukaan ompelemalla tapahtuvaan hyväntekeväisyyteen tulivat myös eri puolilla Muhosta toimineet marttayhdistykset. Muhoksen Martta-yhdistys perustettiin vuonna 1918. Martat tekivät alusta alkaen ns. kapalotyötä, eli valmistivat vaatteita köyhien perheiden lapsille. Martat tekivät myös merkittäviä lahjoituksia Muhoksen kirkolle, kuten käytävämatot ja uudet alttarivaatteet.

Myös Muhoksen Lotta Svärd -yhdistys perustettiin samana vuonna 1918, vaikka se silloin toimikin suojeluskunnan naisosaston nimellä. Senkin parissa ommeltiin ja kudottiin vaatteita, sukkia ja käsineitä, jotka lähetettiin Ouluun, sieltä edelleen rintamalle toimitettavaksi – olihan tuolloin meneillään vapaussota.” (Muhoksen pappilan naisia)

Kaleva kirjoitti 22.1.1917: ”Muhoksen diakonaatti-ompeluseuran vuosikokous rovastilassa. Opettajatar Jenny Grundström valittiin rahastonhoitajaksi. Ompeluseura kokoontuu edelleenkin rovastilassa joka arkikeskiviikko klo 4-7 i.p. Seura on jo neljättä vuotta pirteästi toiminut paikkakunnalla. Sen toimesta on moni köyhä sairas saanut hoitoa, lääkkeitä y.m. avustusta. Useille vähävaraisille perheille on jaettu vaatteita sekä sukkia, erittäinkin on muistettu pienimpiä lapsia.”

Jennyn osallistumisesta Marttayhdistyksen toimintaan kertoo Sanomalehti Liitossa 11.12.1936 julkaistu teksti: ”Muhoksen Marttayhdistyken pikkujoulujuhlaa vietettiin eilen nuorisoseuran talossa, ’kunniavieraiksi’ juhlaan oli marttayhdistys kutsunut paikkakunnalla kauan aikaa sairaanhoitajana toimineen, nyttemmin tästä toimesta eronneen rouva Emmi Hartikan puolisoineen. Neiti Lea Halonen esitti runopukuisen erittäin sattuvan ja asiallisen selostuksen marttain ja rouva Hartikan toiminnasta. Kertomuksia lukivat opettajatar Jenny Grundström ja emäntä Hilja Heikkinen. Herra H. Vuoritsalo soitteli kanteleella useaan otteeseen.”

”Muhoksen Kirkonkylän Marttayhdistys ry on meidän rekisterimme tietojen mukaan lakkautunut 12.07.2023. Meillä ei rekisterissä näkynyt perustamispäivää, mutta Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan perustamispäivä on ollut 22.01.1930.” (Marttarekisteri)

Myös Lotta Swärd -yhdistyksen toimintaan Jennyllä riitti tarmoa, hän kuului johtokuntaan ja toimi rahastonhoitajana. Erityisesti Jennyn sydäntä lähellä oli pikkulottatyö ja mainittua työtä hän johti Ponkilan piirissä.

”Kansallisarkistossa säilytettävän Lotta Svärd -järjestön Muhoksen paikallisosaston arkistoon sisältyvän jäsenluettelon (C528) mukaan Grundström Jenny, opettajatar on liittynyt paikallisosaston jäseneksi vuonna 1923.” (Kansallisarkistosta saatu tieto)

Jenny 60 vuotta

Kaleva kirjoitti 19.2.1938: ”Opettaja Grundström on syntynyt Raahessa, jossa suoritti opettajaseminaarikurssin ja sen jälkeen toimi opettajana Viipurin maalaiskunnassa, josta sitten vuonna 1904 siirtyi Muhoksen Ponkilan koulun johtaja-opettajattareksi, jota tointa on sen jälkeen hoitanut 34 vuotta. Opettajan toimensa ohella hän on osallistunut moniin yhteiskunnallisiin toimiin. Niinpä hän on toiminut Lotta- ja Martta-yhdistyksissä, diakonaattitoiminnassa ym. ollen keskeisiä henkilöitä paikkakunnalla. Erityisesti on hän ollut hyvä ja pidetty opettaja.”

Raahen Seutu kirjoitti 19.2.1938 muun muassa: ”… Avojalkaisena raahelaisena on opettaja Jenny Grundström vilpitön kotiseutunsa ystävä. Täällä hän on aina loma-aikansa viettänyt ja tänne hän toivoo, rakkaan kotilahtensa äärelle, pääsevänsä rauhaisia elämänsä ehtoohetkiä viettämään.”

”Kansakoulunopettaja Jenny Onnia Grundström otettiin 1 p:stä 1904 koeajaksi Muhoksen kunnan Ponkilan piirin yläkansakoulunopettajaksi ja myönnettiin hänelle valtakirja virkaan syysk. 17 p:nä 1906. Virkansa hän on hoitanut kiitettävästi. Sanottuaan irti virkansa heinäkuun 3 p:nä 1938 eläkkeelle asettumisen takia eroaa hän koulumme palveluksesta heinäkuun 31 p:nä 1938 lukien.” Muhoksella toukok. 30 p:nä 1938 Muhoksen kunnan Pohkilan piirin kansakoulun johtokunnan puolesta puheenjohtaja ja sihteeri.

”Jennyn toive toteutui ilmeisesti vuonna 1938, jolloin Kouluhallitus myönsi hänelle eläkkeen. Raahessa eläkeläisenäkin Jenny Grundström seurasi tarkoin Muhoksen tapahtumia. Hän lähetteli onnittelusähkeitä syntymäpäivien viettäjille, kuten taloustirehtööri J.T. Karhulle, kun tämä täytti 60 vuotta vuonna 1939.” (Muhoksen kansakoulut/Ponkila)

Jenny Onnia Grundström kuoli 22.9.1961 Raahessa.