Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja kunnallisissa luottamustoimissa. Hän vaikutti myös opettajien yhdistyksessä ainakin Raahessa ja Antreassa.

Rautalammilta Taivalkosken kautta Paavolaan

Iida Fri (o.s. Pakarinen, vuodesta 1932 Artimo) syntyi 27.9.1882 Rautalammilla. Hänen vanhempansa olivat Kalle Mikonpoika Pakarinen (s.1852) ja Katrina Juhontytär Hintikka (s.1861).

”Kalle ja Katrina (Catharina) vihittiin 1881 Rautalammilla. Kalle oli tilallisena Salmentauksen perintötilalla, jonka hänen isoisänsä oli perinnöksi ostanut. Kallelle ja Katrinalle syntyi kaksi lasta; Ida 1882 ja Edla 1884. Katrina kuoli 1885 tyttöjen jäädessä pieniksi. Kalle meni uudelleen naimisiin 1888 Ida Johanna Kauppisen (s. 1874) kanssa. Heille syntyi 11 lasta, 6 poikaa ja 5 tyttöä, joista 2 tyttöä kuoli alle vuoden ikäisinä.” (Sukukirja)

Iida opiskeli Jyväskylän esiseminaarissa saaden sieltä todistuksen vuonna 1903 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1907.

”Esiseminaareilla tarkoitetaan varsinaiseen seminaariin valmistavia oppilaitoksia, tosin nimikäytäntö ei välttämättä ollut kovin vakiintunut vaan samasta oppilaitoksesta voitiin käyttää myös esim. nimeä kiertokoulunopettajaseminaari tai pikkuseminaari. Jyväskylässä esiseminaari toimi nimellä Valmistuslaitos seminaareihin pyrkiviä ja kiertokoulunopettajiksi aikovia varten, ja sen johtajana toimi Jyväskylän seminaarin harjoituskoulun yliopettaja Herman Niemi vuosina 1898-1912. (lähteenä julkaisu Jyväskylän seminaari 1863-1937, Helsinki 1937)” (Hyvönen)

Iida toimi valmistumisensa jälkeen kansakoulunopettajana Rautalammilla Kärkkäälän kansakoulussa. Vuonna 1909 Tuusulan kunnan Kellokosken kansakoulunopettajaksi valittiin kansakoulunopettajatar Ida Pakarinen Rautalammilta.

Iida solmi avioliiton Oskar Johannes Frin (myöh. Artimo 1877-1956) kanssa 5.7.1911. Häitä juhlittiin Rautalammella. ”Oskar Johannes Artimo (entinen Fri). Vanhemmat: torppari, Vesanto, Vesamäki 11, Autio, Notkoselkämä torppa, Aatami (Adam) Fri ja Anna Närhi.” (Sukukirja)

Iida muutti Taivalkoskelle 12.1.1912. Kaiku-lehti julkaisi 2.3.1912 uutisen Taivalkosken seurakunnan kirkonkokouksesta, jossa mainitaan: ”’Hengellisistä sävelistä’ lausuntoa antamaan valittiin opettajatar rva Iida Fri ja kanttori Elias Partanen.” Iidan seuraava opettajan pesti oli Paavolassa, josta hän siirtyi Pyhäjoelle vuonna 1913.

Pyhäjoen Pirttikosken kansakoulussa opettajana

Heinäkuussa 1913 Kaiku-lehti uutisoi: ”Opettajattareksi Pyhäjoen Pirttikosken kansakouluun kahdeksi koetusvuodeksi 7 hakijasta on valittu rva Ida Fri, Paavolasta.”

”Ylemmän kansakoulun perustamisesta Pirttikosken koulupiiriin päätettiin Pyhäjoen kunnan

kuntakokouksessa 22. huhtikuuta vuonna 1912. Toiminnan koulu aloitti Kalle Isotalolta vuokratuissa tiloissa vuoden 1913 syksyllä. Oppilaita oli 38, ja heitä opetti Ida Fri.

Ensin pidettiin viisi viikkoa pienten lasten koulua, jonka jälkeen itse koulunkäynti alkoi. Myös vanhemmalle nuorisolle järjestettiin jatkokurssit, joilla käytiin kaksi kertaa viikossa, yhteensä sata tuntia vuodessa. Vuosi 1915 oli sinänsä mullistava vuosi, sillä silloin käyttöönotettiin uusi koulurakennus. Tonttimaa oli ostettu Stefania Kaivolalta. Rakennustalkoissa oli mukana niin yrityksiä kuin vapaaehtoisiakin.” (Brusin)

Iida otti näkyvän roolin Pirttikoskella. Siitä kertoo Kaiku-lehti joulukuussa 1913: ”Pirttikosken kansakoulun hyväksi pidettiin iltama viime k. 16 pnä Pirttikosken nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli m.m. Pirttikosken sekaköörin laulua, op. rouva Friin johdolla, puhe, esitelmä raittiusaatteesta, jonka piti opettajatar Fri, runoja y.m. Lopuksi esitettiin Aleksis Kiven kirj. näytöskappale ’Lea’, joka meikäläisiin voimiin nähden lienee mennyt jotenkin hyvin.”

Pariskunnan ainoa lapsi Ossi Ilmari syntyi 11.7.1914 Pyhäjoella. Hän kuoli 17.3.1970. Iidan työura Pirttikoskella jäi lyhyeksi, sillä jo seuraavana vuonna hänet valittiin opettajaksi Pattijoelle.

Vuodet 1914-1923 Pattijoella

Raahen Sanomat uutisoi heinäkuussa 1914: ”Salon emäseurakunnan Pattijoen kansakoulun opettajaksi kahdeksi koevuodeksi on valittu ja lopullisesti hyväksytty kansakoulunopettajatar, rouva Iida Fri, Pyhäjoen Pirttikosken koululta.” Työsuhde jatkui vuoteen 1923, jolloin hän ja puolisonsa Oskari muuttivat Antrean Kalalammille.

Oskari Fri (1877-1956) oli maatalousneuvoja ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton sihteeri. Pariskunnasta tuli heti aktiivisia toimijoita Pattijoen nuorisoseuraan. Ida toimi kuoronjohtajana vuodesta 1914 alkaen. Frit asuivat ilmeisesti koko Pattijoella viettämänsä ajan nuorisoseurantalossa Sipolanmäellä, jonka he omistivat vuodesta 1920 lähtien.

Marraskuussa 1915 pidettiin Raahen seudun opettajayhdistyksen perustava kokous. Iida valittiin johtokuntaan varajäseneksi. Puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Saariaho.

Pattijoella alettiin panostaa lasten kotikasvatukseen vuonna 1915. Aiheesta piti Pattijoen kansakoulussa esitelmän Kotikasvatusyhdistyksen puhuja nti S. Naatus. Vastaavanlaisia luentoja päätettiin järjestää Pattijoella vastakin. Tätä varten perustettuun erityiseen toimikuntaan valittiin opettajat rva Iida Fri ja A. Taiminen, rva Alma Rusko, emäntä F. Härkönen, torppari A. Asukas ja maan vilj. I. Tervonen.

”Suomen Vanhempainliiton historia yltää yli sadan vuoden taakse. Vanhempainliitto perustettiin vuonna 1907 nimellä Kotikasvatusyhdistys ja yhdistyksen perustajana pidetään kansakouluntarkastaja Kaarlo Kerkkosta. Alun perin yhdistyksen tarkoituksena oli tukea kotien harjoittamaa kasvatustyötä. Työtä riittikin erityisesti maaseudulla, jossa yhdistyksen puhujat kiersivät esitelmöimässä ja jakamassa alan kirjallisuutta tuhatpäisille kuulijajoukoille.” (Suomen Vanhempainliitto)

Syksyllä 1916 Iida osallistui Pattijoen maalaisseuran maanviljelys- ja käsiteollisuusnäyttelyyn ja pääsi palkintosijoille saaden kasvitarhan tuotteista jaetun 2. palkinnon sekä sienistä ja sikurista 1. palkinnon.

Iida Fri osallistui miehensä rinnalla suojeluskunnan toimintaan. ”Pattijoen veteraanikirjassa (sivu 10) mainitaan, että Pattijoen Suojeluskunnan perustava kokous oli 18.1.1918.  Ensimmäinen paikallispäällikkö oli Eero Rekola ja varalta Oskari Fri. Oskari osallistui Raahen valtaukseen ja sai Vapaussodan muistomitalin.” (Pirttikoski)

Kaiku-lehti uutisoi 6.3.1918: ”Suojeluskunnan naisosasto Pattijoelle päätettiin perustaa sikäläisten naisten kokouksessa viime sunnuntaina. Osastoon liittyi jo jäseniä yli 20 ja sen päälliköksi valittiin opettajatar Ida Fri. Osasto päätti heti ruveta pitämään säännöllisiä harjoituksia.”

Suojeluskunnan naisten tehtävänä oli pääasiassa huolehtia rintamalle lähtevien vaatetuksesta, muonituksesta ja keräystoiminnasta. Suojeluskunnan naisosasto muuttui keväällä 1920 Pattijoen Lotta Svärd -paikallisosastoksi.

Iida oli mukana myös kouluolojen järjestelyssä Pattijolla. Kun Pattijoen kunnanvaltuuston kokouksessa 10.9.1921 valittiin uuden oppivelvollisuuslain toimeenpanoa varten toimikunta, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus valtuuston joulukuun kokoukseen kouluolojen järjestelystä, otettiin hänet yhdeksi toimijaksi toimikuntaan. Marraskuussa 1922 Pattijoen kunnanvaltuusto valitsi Iidan köyhäinhoidossa olevien lasten tarkastajaksi.

Pattijoen isännät suhtautuivat epäillen uusiin määräyksiin kunnanvaltuustojen perustamisesta. Mutta Iidalla riitti innostusta pyrkiä myös kunnan luottamustoimiin. Jo vuonna 1918 hänet valittiin terveydenhoitolautakuntaan. Samana vuonna kunnanvaltuustoon valittiin 18 valtuutettua, kaikki miehiä. Heidän joukossaan oli Idan mies Oskari. Iida sai varajäsenen paikan ja oli ainoa nainen kunnanvaltuuston kokouspiirissä.

Muutto Antreaan vuonna 1923

Raahen Seudusta saatiin lukea heinäkuussa 1923: ”Antrean kunnan Kalalammin kansakoulun opettajaksi kansakoulun op. Ida Fri Pattijoelta.”

Paikkakunnalta muuttoa lienee suunniteltu jo keväällä, koska maatilan myynnistä ilmoitettiin Raahen Seudussa huhtikuussa: ”Maatilan kauppa. Eilen tehdyllä kauppakirjalla myi Oskari Fri omistamansa Hankalan tilan Pattijoella irtaimistoineen maanvilj. Mikko Pinolalle ja hänen vaimolleen Iidalle Ylivieskasta. Vastaanotto tapahtuu heti. Kauppasummaa ei ilmoitettu.”

Elokuussa oli kiitosten aika: ”Kiitos Pattijoen kansakoulun johtokunnalle, Nuorisoseuralle ja kaikille siellä, suurenmoisesta kunnianosoituksesta ja kallisarvoisista lahjoista joita saimme osaksemme lähtiessämme Pattijoelta, sekä koko siellä oloaikanamme nauttimastamme ystävyydestä ja rakkaudesta pyydämme lausua sydämellisimmät kiitoksemme. Luojan apu Teitä seuratkoon Menestyksen Teille antakoon! Antrean Kalalammilla 29/7 23. lida ja Oskari I. Fri.”

”Antrea (ruots. Sankt Andree) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Se kuului Neuvostoliitolle 1944 luovutettuun alueeseen. Antrean kunta rajoittui luoteessa Jääskeen, lounaassa Viipurin maalaiskuntaan, etelässä Heinjokeen ja Äyräpäähän, idässä Vuoksenrantaan sekä koillisessa ja pohjoisessa Kirvuun. Vuonna 1939 Antrean pinta-ala oli 486,4 km² ja asukasluku 8 772.” (Wikipedia).

Artimo-nimellä Antreassa

Ilmoitus Karjala-lehdessä 16.9.1932: ”Nimemme, joka on ollut Fri, on tästä alkaen Artimo. Viipuri syyskuun 14 päivänä 1932. (11812) Oskari Artimo perheineen.”

Opettajain lehdessä 21.10.1932 julkaistu artikkeli: ”Antrean Kalalammin kansakoulun opettajatar rouva lida Fri Artimo 50-vuotias. Hän on mainitulla paikkakunnalla toiminut, vaikuttanut paljon hyvää kaikkiin ikäkausiin: lapsiin, nuoriin ja vanhoihin. Hän ei ole ainoastaan opettajakutsumustaan hoitanut mitä suurimmalla huolella ja onnistuneesti, vaan häneltä on riittänyt intoa ja aikaa monenlaisiin valistusrientoihin. Hän on puuhakas Martta ja innostunut Lotta. Olipa nuorisoseuran tai osuuskaupan iltamat järjestettävät, siellä hänet nähdään miehensä kanssa auttamassa, milloin laulukuoroa johtamassa, milloin puhetta pitämässä. Opettajatar lida Frin vaikutuskausi ei sisälly Kalalammin 9 vuoteen, vaan tulee hän olleeksi kasvattajana 23 vuotta. Opettajattareksi hän valmistui v. 1907 Sortavalan seminaarista. Hänen ensimäinen koulunsa oli Pyhäjoella. Oltuaan siellä 5 vuotta hän muutti perheensä Pattijoelle. Siellä hän viipyi 9 vuotta. Jumala suokoon hänelle terveyttä ja viihtyväisyyttä keskuudessamme. O. S.”

Iidan toiminta opettajayhdistyksessä jatkui Antreassa Karjala-lehdessä 3.9.1939 julkaistun uutisen mukaan: ”Antrean Opettajayhdistyksen syyskokous pidettiin viime keskiviikkona Kalalammin koululla op. Artimon luona. Kokouksessa oli läsnä parikymmentä opettajaa sekä seurakunnan papistoa ja kunnan terveyssisaret. Tilaisuus alotettiin laulamalla virsi 284, Jonka jälkeen op. Artimo piti rukouksen. Seuranneessa tervehdyspuheessa op. Artimo puhui vaikuttavasti jälleen kouluissa alkavasta kylvötyöstä ja sen suhteesta uskontoon. Puheensa lopussa hän toivotti kokouksen osanottajat tervetulleiksi kotiinsa.” Syyskuun lopussa Iida täytti 57 vuotta. Hän toimi opettajana myös Rääkkylän Jaamassa.

”Kotkan kaupungin sairaalan ruumishuoneen päiväkirjasta löytyy tieto ’Ida Artimo 31.8.1961 os. 7’ eli voimme todentaa sen, että henkilö on kuollut Kotkan kaupungin sairaalassa em. päivänä.” (Kotkan kaupunginarkisto). Hautapaikka: Rautalampi.