Kirjailija ja entinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lehtori Hilja Karoliina Mörsäri (24.8.1932-13.6.2016) kuoli vaikeaan sairauteen Hämeenlinnassa. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hilja Mörsäri syntyi Karungissa Aapajoen kylässä Tornionlaaksossa kaksitoistalapsiseen lestadiolaisperheeseen. Hän vietti suurimman osan elämästään Hämeenlinnassa, jonne muutti vuonna 1968. Hilja Mörsäri opiskeli Helsingin yliopistossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Äidinkielen opettajaksi Hilja Mörsäri valmistui 1957. Hänen gradunsa otsikko oli ”Suomen kielen ’tuliaisia’ merkitsevistä sanoista”. Mörsäri opetti eri puolilla Suomea mm. Kouvolassa, Kuusamossa, Torniossa ja pisimpään uudessa kotikaupungissaan Hämeenlinnassa. Suurelle yleisölle hän on tuttu aforismi- ja runojulkaisuistaan. Mörsäri laati myös useita oppikirjoja, toimitti artikkelikokoelmia ja antologioita, oli kriitikko ja esseisti. Toimi useamman vuoden ajan Lapin Kirjallisuusseuran arviointipalvelun arvioijana.
Hiljan Mörsärin isä oli Iisak Eemil Mörsäri s. 18.12.1888 Alatornio, kuollut 24.10.1974 Karungin srk:ssa ja äiti Aliina e. Aapajärvi s. 28.06.1895 Karunki, kuollut 05.09.1963 Karungin srk:ssa. Heidät vihittiin 10.01.1915.
Hilja Mörsäri lepää Karungin kirkkomaalla, lapsuuden Tornionlaaksossa.

”Kulkeminen eri suuntiin. Ylhäällä samat tähdet ja yhteinen pimeys.”

Kirjailijat Olli Jalonen ja Riitta Jalonen sekä luovan kirjoittamisen opettaja ja kirjailija Taija Tuominen muistelivat vuonna 2016 kuollutta hyvää ystäväänsä Hilja Mörsäriä Pohjolan Sanomissa.
Hilja Mörsäri oli hiljainen kirjallisuusvaikuttaja ja harvinaisen laaja-alainen kirjallisuusihminen. Hän kannusti tuhansia kirjoittajia ja oli monille kirjailijoille ateljeekriitikko. Vaatimaton lapsuus pienviljelijäperheessä, peräpohjalainen maisema Tornionjokineen ja asukkaineen seurasivat mukana Hilja Mörsärin elämässä ja tuotannossa. Hänellä oli laaja ystäväpiiri, monelle ihmiselle merkittävä, pysyvä ja rakas.

Kirjailija ja ensimmäisen Finlandia-palkinnon saaja Erno Paasilinna kertoo elämäkertateoksessaan Tähänastisen elämäni kirjaimet (1966) Hilja Mörsäristä seuraavasti: ”Jos tässä elämässä olen joskus tavannut todella hienon ihmisen, on Hilja Mörsäri nostettava aivan päällimmäiseksi… hän luki paljon, tunsi maailman murheet ja sorron ja eli niissä mukana, ei niiskuttaen eikä kiivaillen vaan köyhyyttä itsekin nähneen ihmisen tapaan syvästi myötäeläen. Kaikkeen tähän liittyi melkein kohtuuttomuutta hipova vaatimattomuus ja uhrautuvaisuus, mutta myös luja usko ja tervejärkisyys.”

Ehkä tunnetuin Hilja Mörsärin oppilaista on Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, joka vuonna 2020 täytti 60 vuotta. Hänestäkin piti tulla äidinkielen opettaja mutta toisin kävi.
Helsingin Sanomissa oli Ylä-Anttilan syntymäpäivähaastattelu 14.5.2020. Haastateltava mainitsi erityisesti äidinkielen opettajansa, jolla oli ollut merkittävää vaikutusta Ylä-Anttilan elämään. Merja Ylä-Anttilan äidinkielen opettaja oli innostava ja legenda omalla alallaan, Hilja Mörsäri. 

”Kyseenalaistaja rakentaa varmuuden kivijalkaa.”

Oulun yliopiston professori, FT, Sinikka Carlson teoksessa Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria analysoi Hilja Mörsärin tuotantoa. Mörsärin esikoiskokoelmassa Kolme vuodenaikaa (1958) ei esiinny lapsuudenmaisema mutta myöhemmässä tuotannossa kylläkin ja kesä, ikuinen kesä. Esikoiskokoelman vuodenaika on kuitenkin talvi. Runojen lapsuuden maisemaan kuuluvat harmaa talo, kallio ja ankarat kuuset. Carlsonin mukaan Mörsärin lyriikan peruselementit sanatarkasti ovat: kapinallinen uskonnon pohdinta, kielen mahdollisuuksien kyseenalaistaminen, vahvat rakkauden kuvat, kuulas unen ja valveen välimaasto sekä eettinen ehdottomuus.

”Riisutuin tila: pukea ylleen käskijän määräämät vaatteet.”

Vuoden 2013 Samuli Paronen -palkinnon sai Hilja Mörsäri ansioistaan aforistiikan alalla. Hän on tuonut esille aforismin erityisyyttä taiteen muotona. Hänen omissa aforismeissään paljastuu rehellisyys ja oma ajattelu, ajateltu viisaus. Mörsäri on kritisoinut toisinajattelijoiden valtavirtaa, hän on rohkeasti ollut omassa ilmaisussaan röyhkeän ylätyylinen.

Suomen aforismiyhdistys valitsi vuoden 2012 aforismikirjaksi Hilja Mörsärin teoksen Siitä voi kulkea. Raadin perustelut seuraavasti:
”Hilja Mörsärin Siitä voi kulkea on teemoiltaan taitavasti jäsennetty ja hienovaraisesti lukijaa lähestyvä aforismikokoelma. Se tarjoaa pohdittavaksi ihmisen olemassa- ja suhteissaolon, uskon ja tiedon, ikääntymisen ja kuolevaisuuden yleisiä ja yksityisiä kysymyksiä, moralisoimatta ja pakottamatta valmiisiin viisauksiin. Pelkistetyt lauseet ja tuoreet oivallukset punoutuvat mieltä kiinnittävästi ja hiertävästi toisiinsa. Teosta voi pitää vahvana elämänrohkeuden ja periksiantamattomuuden puolustuksena, joka havahduttaa ja herkistää alttiiksi muutoksille.”
Tampereen aforismiyhdistyksen ensimmäinen julkaisu oli juuri Hilja Mörsärin aforismikokoelma Siitä voi kulkea vuonna 2012.

Väliotsikot ovat Hilja Mörsärin aforismeja.

Palkinnot:
WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto, 2006
Suomen messusäätiön Rakkaudesta kirjaan -palkinto, 2008
Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan Suunta-palkinto, 2013
Samuli Paronen -palkinto, 2013
SKR:n Hämeen rahasto (useampana vuonna)

Teokset:
Kolme vuodenaikaa. Gummerus 1958.
Unohtaa toisin, toisin muistaa. Omakustanne 1992.
Päivien ja unten kirjasta. Karisto 2000.
Menneet meissä – I minnet. Ruotsinnokset Bo Carpelan. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö 2001.
Elämän vaihtuva valo (Hilja Mörsärin runoja Sirkka-Liisa Tiihosen ja Sinikka Hautamäen taidekuviin). Omakustanne 2006.
Siitä voi kulkea. Tampereen Aforismiyhdistys 2012.
Et se ole sinä. Edith, Impi, Simone. ntamo 2015.

Oppikirjat:
Lukulaari : kansalaiskoulun kirjallisuuden lukemisto. Ripatti, Aku-Kimmo; Mörsäri, Hilja; Tarkka, Pekka. Otava 1968.
Lue ja kirjoita : Äidinkielen hajoituksia keskikoulun yläasteelle ja lukioon. Mörsäri, Hilja ; Kylmänen, Liisa. Karisto 1971.
Pohjoismaisia kertojia. Korolainen, Tuula ; Mörsäri, Hilja. Opetusohjelmat, Yleisradio 1980.
Kotimaani oli Suomi : ruotsinsuomalaisten runoja. Mörsäri, Hilja ; Pynnönen, Marja-Liisa. M.-L. Pynnönen 1986.
Aikuisopiskelijan äidinkieli. Kirstinä, Leena ; Mörsäri, Hilja. Otava 1987.
Sanomiset irti : luovan kirjoittamisen kurssi lukioon, yläasteelle ja harrastuspiireille. Mörsäri, Hilja. Laatusana 1995.

Suomennos
Edith Södergran: Kaikkiin neljään tuuleen, (Suomennos Hilja Mörsäri). Into 2013.