Hilda Hongell syntyi Maarianhaminassa ja hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari. Hongell suunnitteli noin sata sveitsiläistyylistä rakennusta lähinnä Maarianhaminaan.

Teollisuuskoulun oppilas

Hilda Elisabeth Hongell o.s. Sjöblom syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hänen isänsä Johan Andersson Sjöblom (1831-1888) oli ammatiltaan luotsivanhin, joka teki myös rakennuspiirustuksia maarianhaminalaisille. Hildan äiti oli nimeltään Anna Julina Johansdotter Sjöblom (1840-1924). Perheessä oli kolme lasta.

Hilda kävi kansakoulua, sillä muuta koulutusta ei ollut tytöille tarjolla Maarianhaminassa. Hän oli taitava piirtäjä, musikaalinen, esiintyi kuorossa ja autteli isäänsä rakennuspiirustuksien kanssa jo nuorena. Hilda toimi jopa urkurina. Isä Johan kuoli vuonna 1888. Tytär Hilda jatkoi isänsä työtä rakennuspiirustusten parissa ja teki jo vuonna 1889 ensimmäisen itsenäisen rakennussuunnitelman. Hän piirsi 18 rakennusta jo ennen kuin hankki alan ammattikoulutuksen.
Ja ei suinkaan ollut ihme, että Hilda pääsi Helsingin teollisuuskouluun erityisluvalla vuonna 1891, mutta hyvän opintomenestyksen takia hän jo seuraavana vuonna jatkoi opintojaan normaalina opiskelijana. Hän valmistui teollisuuskoulusta vuonna 1894 rakennusmestariksi, Suomen ensimmäinen naisrakennusmestari, keskiarvon ollessa 9 ja kurssinsa toiseksi parhaana.

Valmistuttuaan Hongell sai arvokasta ”jatkokoulutusta” työskennellessään Helsingissä Elia Heikelsin ja Selim A. Lindqvistin arkkitehtitoimistossa Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin (1862-1916) kanssa. Hilda myös opiskeli piirustusta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.

Suomen Naisyhdistys ilmoitti kokouksessaan tammikuussa vuonna 1896, että Elisabeth Löfgrenin stipendin hoitokunta oli myöntänyt 15 hakijasta stipendin neiti Hilda Sjöblomille Maarianhaminasta. Summa oli 200 markkaa ja riitti kahden kuukauden asumismenoihin. Kokouksessa todettiin Hildan antautuneen käytännöllisen rakennustoiminnan alalle ja hän oli hakemuksessa liittänyt todistuksen, jonka mukaan hän oli usean vuoden kuluessa tehnyt piirustukset useimpiin Maarianhaminassa rakennettuihin rakennuksiin. Hilda oli ahkera ja aikaansaava.

Koristeellinen sveitsiläistyyli oli ominta Hongellia

Maarianhaminan asemakaava on väljä. Suuret, koristeelliset puutalot ovat kaukana toisistaan isoilla tonteilla Södragatanilla ja Mariegatanilla. Pastellinvärisiksi maalattuja taloja somistavat pikkuruutuiset ikkunat sekä koristeelliset ikkunanpuitteet, tornit ja parvekkeet.

Maarianhaminasta tuli kylpyläkaupunki ja koko 1890-luvun kaupungissa oli rakennusbuumi meneillään ja rakennusmestarille riitti töitä. Hilda Hongell suunnitteli kaikkiaan 98 rakennusta Maarianhaminaan ja sen lähiympäristöön vuosina 1889–1912 kaupunginarkiston mukaan. Vuosien 1980- ja 1900-luvuilla 74 % yksityisten tilaamien rakennuspiirustuksien signeerauksissa näkyy Sjöblomin tai Hongellin nimi. Hänellä on ollut valtava vaikutus kaupungin arkkitehtuuriin.
Maarianhaminan vanhan puukaupungin ilmeeseen on Hongell jättänyt leimansa se on itsestään selvää. Rakennukset ovat pääasiassa kaupunkitaloja ja maaseudulla sijaitsevia rakennuksia. Hän käytti rakennuksissaan koristeellista sveitsiläistyyliä. Hongellin suunnittelemista rakennuksista 44 on säilynyt nykypäiviin mm. Södragatanin varrella. Rakennukset ovat tänään nähtävissä lehmuksien, saarnien ja vaahteroiden ympäröiminä kauniina yksityiskohtina kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi.
Puuhuviloiden lisäksi Hongell suunnitteli myös muita rakennuksia maarianhaminalaisille kuten uusklassisen pankkirakennuksen Torggatanille ja nykyisen lähetyskirkon Storagatanille, Maarianhaminan postitalon, Jomalan kirkonkylän kansakoulun.
Hongell noudatteli aluksi perinteistä ahvenanmaalaista kaupunkiarkkitehtuuria, mutta kehitti tyyliään uusgotiikkaan ja uusrenessanssiin sekä sveitsiläistyyliin ja myös jugendiin.
Hilda Hongell lopetti suunnittelutyöt 1910-luvulla. Viimeinen rakennuspiirustus on vuodelta 1928. Hän piti matalaa profiilia perheessään ja julkisuudessa. Ainoan haastattelun hän on antanut vuonna 1949 julkaisussa Bryggaren-lehdessä.

Hilda Hongell unohdettiin vähitellen Ahvenanmaalla ja jopa hänen omat lapsensa eivät tienneet äitinsä saavutuksista. Kunnes tutkija Renja Suominen-Kokkonen otti yhteyttä Hildan lapsiin 1980-luvulla kartoittaakseen teollisuuskoulun naisopiskelijoita. Lapsilla ei ollut aavistustakaan äitinsä merkityksestä Maarianhaminalle. Äidin töistä ei oltu puhuttu perhepiirissä laisinkaan. Miksi? Mitä oli tapahtunut? Oliko Hilda vaatimaton?

Avioliitto toisen rakennusmestarin kanssa

Hilda avioitui vuonna 1897 opiskelutoverinsa Pohjanmaalta kotoisin olevan Sanfrid Hongellin (1872-1957) kanssa, joka oli tuolloin Helsingin kaupungin rakennusmestari. Perhe asettui Helsinkiin ja pariskunta perusti yrityksen S&H Hongell. He tekivät ahkerasti yrityksessään rakennusalan piirustuksia ja muutospiirustuksia. He piirsivät mm. vuonna 1900 uimahallin Ursinin kalliolle.
Toisen lapsen syntymän jälkeen Hilda vähensi piirtämistä, mutta ei lopettanut kokonaan. Perhe asui usean vuoden ajan Rajasaaressa. Sanfrid harrasti purjehdusta ja veneiden suunnittelua ja alkoi rakentaa vuonna 1902 omaa venettä.
Kun talvisota alkoi, muuttivat Hilda ja hänen aviopuolisonsa Sanfrid Helsingistä Rödsön maalaiskylään Orresiin Kokkolan lähelle.

Heille syntyi kuusi lasta: Esikoispoika Olof Ander Olof Andrea (1898–1919) oli Suomen ensimmäisiä lentäjiä, joka menehtyi lentokoneensa alassyöksyssä, Nils Erik Andreas (1900-1998), Hans Göran Andreas (1902-1973) oli lasitaiteilija ja taidemaalari ja Karhula-Iittalan lasitehtaan taiteellinen johtaja, Johan Andreas (1904-1983), Anna Maria Elisabeth (1906-2000) ja Lars Andreas (1910-1992).

Hilda Hongell on haudattuna Hietaniemen hautausmaalle yhdessä aviomiehensä ja lastensa kanssa Hongellin perhehautaan.

Väitöskirja ja postimerkki

Rakennusmestari Hilda Hongellista on tehty palkittu väitöskirja.
Svenska Litteratursällskapets pris om 10 000 euro ur Spåreska fonden tillföll 5.2.2013 filosofie doktor Mia Åkerfelt för doktorsavhandlingen För främlingarnes trefnad.
Mia Åkerfelt: För fremlingarnes trefnad : byggmästaren Hilda Hongell och iscensättning av badorten Mariehamn på 1890-talet. Åbo Akademis Bibliotek. Julkaisuvuosi: 2011.

Vuonna 2000 julkaisi Ahvenanmaan posti kaksi postimerkkiä, joissa on kuvattuna Hilja Hongellin piirtämiä rakennuksia. Ahvenanmaalla on oikeus julkaista omia postimerkkejä vuodesta 1984 lähtien.