YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä vasemmalla. YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim vierailulla Suomessa toukokuussa 1973. Kuva: Lepola, Markku, 1973, Museovirasto.
Helvi Sipilän perhe soittamassa yhdessä vuonna 1957. Kuva: Nousiainen, Tuovi, 1957, Museovirasto.
Vuonna 1981 YK:n naisten kehitysrahasto (UNIFEM) sai oman yhdistyksen Suomeen. Sipilä toimi yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana vuoteen 1987 asti. Kuva: Aarikka Oy.
Sukunimi:
Sipilä, o.s. Maukola
Etunimi:
Helvi Linnea Aleksandra
Elinaika:
1915-2009
Synnyinpaikka:
Helsinki
Kuolinpaikka:
Helsinki
Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982.
Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan, talousneuvos Vilho Maukolan perheeseen. Helvi kuului nuorena partioon ja toimi Lahden Tähtityttöjen lippukunnassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1939. Talvisodan vuosina hän toimi ilmavalvontalottana. Sota-aikana Sipilä istui käräjät ja sai varatuomarin arvon 1941. Hän toimi sen jälkeen Turun hovioikeuden ylimääräisenä virkamiehenä, Lohjan tuomiokunnan notaarina, kansanhuoltoministeriön osastosihteerinä ja 1943-72 asianajajana omassa asianajotoimistossa. Perheen neljä lasta syntyivät vuosina 1940-49.
Helvi Sipilä osallistui monien kansainvälisten vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Tätä kautta hänet nimitettiin Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerin virkaan vuosiksi 1972-80. Hän toimi myös YK:n naisten asemaa käsittelevän komission Suomen edustajana 1960-luvun lopulla ja 70-luvun alussa sekä puheenjohtajana 1967. Hän oli Suomen valtuuskunnan jäsen YK:n yleiskokouksissa 1966-71 ja YK:n yleiskokouksen III komitean (sosiaaliset ja humanitaariset asiat) varapuheenjohtajana 1969 ja puheenjohtajana 1971 sekä YK:n erityistehtävässä Naisten Vuosikymmenen Kehitysrahaston edistämiseksi 1981.
Helvi Sipilä oli Naisjuristien Kansainvälisen Liiton presidentti 1954-56, Partiotyttöjen Maailmanliiton Maailmankomitean jäsen ja uusien jäsenmaiden neuvonantaja 1957-66. Kansainvälisen Naisten Liiton varapresidentti 1970-72, Laki- ja väestöohjelman kansainvälisen neuvoston jäsen 1971-76 sekä International Institute of Human Rights -neuvoston jäsen 1971.
Kansainvälisten vuosien jälkeen Helvi Sipilä pyydettiin ensimmäisenä naisena Suomessa ehdokkaaksi presidentinvaaliin vuonna 1982 Liberaalisen Kansanpuolueen ehdokkaana. Valituksi tuli Mauno Koivisto.
Helvi Sipilä on yksi ansioituneimmista suomalaisnaisista. Lukuisten kunniamerkkien lisäksi hän on saanut kunniatohtorin arvon kahdessatoista yliopistossa.
Kirjoittaja
Leeni Tiirakari
Lisätietoja
Julkaistu Suomen naisen vuosisadat. [4], Tiennäyttäjät. Utrio, Kaari [päätoimittaja]; Tiirakari, Leeni ; Savikko, Sari. Tammi 2005.
Kuvat ja tekstin lähettäminen: Ilola, Raili.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.
