Hedvig Gebhard - Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana

Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924.

Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli energinen ja opinhaluinen. Kun opiskelu ei Suomessa käynyt päinsä, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa ja aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa. Hän siirtyi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1890, meni seuraavana vuonna naimisiin suomen kielen opettajansa Hannes Gebhardin kanssa ja sai kolme lasta. Perheen kotikieleksi valittiin suomi. Opinnot eivät koskaan valmistuneet, mutta ei Hedvig kotiinkaan jäänyt. Puoli vuosisataa hän uurasti yhteiskunnallisessa elämässä uupumatta.

Hannes Gebhard nimitettiin 1890 Pohjoismaiden historian dosentiksi ja Otavan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Hedvig uppoutui puolisonsa hankkeisiin aina Saksasta tuotua osuustoiminta-aatetta myöten. Pellervo-lehdestä tuli hänelle tärkeä työkenttä. Hän toimitti parikymmentä vuotta sen ruotsinkielistä laitosta ja kirjoitti Pellervon valistuskirjasten sarjaan pari omaa julkaisua. Yhdessä miehensä kanssa hänet valittiin ensimmäiseen eduskuntaan 1907. Hänen ensimmäisenä naisedustajana tekemästään hyväksytystä eduskunta-aloitteesta alkoi pitkä työ kotitalouspoliitikkona. Lisäksi Hedvig Gebhard toimi Osuusliike Elannon hallintoneuvostossa, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan hallintoneuvostossa ja Henkivakuutus Pohjan hallintoneuvostossa. Eduskuntaan hän palasi 1919 vielä vuosikymmeneksi ajamaan kotitalousopetusta, naistenklinikkaa, kätilöitä maalaiskuntiin, sairausvakuutuslakia ja uutta avioliittolakia.

Vuonna 1922 Hedvig Gebhard kutsuttiin Kotiliesi-lehden toimituksen puheenjohtajaksi, ja hän toimikin lehden hyväksi kuolemaansa saakka. Samana vuonna Gebhard-puolisot perustivat Pienviljelijäin Keskusliiton, jonka suorittama kotitalousneuvonta oli Hedvigin harteilla. Naisasiakaan ei jäänyt muiden puuhien varjoon. 1930-luvun alussa Hedvig kutsuttiin Suomalaisen Naisliiton keskushallituksen jäseneksi ja 1934 puheenjohtajaksi. Sodan aikana hän oli Naisten Työvalmiusliiton puheenjohtajana.