Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori).

Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Fredrika-rouvan äiti (Anna Margareta Tengström, o.s. Bergbom), oli Raahessa sijainneen Ollinsaaren kartanon tyttäriä. Onpa kuvanveistäjän Fredrika-äitikin (o.s. Tengström 1807-1879), viettänyt ainakin yhden talven Ollinsaaressa serkkujensa luona, siis mummolassa. Vanhemmat lähettivät sairastelevan tytön 13-vuotiaana joksikin aikaa Raaheen tervehtymään.

Ollinsaaren kartano – nykyään kerrostaloalue

Vuonna 1766 Ollinsaaren tilalle muutti Ruotsista kotoisin oleva Salon kihlakunnan kruununvouti Elias Bergbom (1736-1786). Bergbomin lapsista nuorin oli Anna Margareta (1771-1838). Hänet vihittiin Ollinsaaren kartanossa Carl Fredrik Tengströmin kanssa 3. päivä huhtikuuta vuonna 1791.

Fredrika-tyrär syntyi Pietarsaaressa 2.9.1807. Hänen isänsä toimi siellä tullihoitajana ja myöhemmin hallituskonseljin kamreerina. Lapsuutensa ja nuoruutensa Fredrika vietti Turussa, jonne perhe oli muuttanut isän kamreerinviran vuoksi.

”Kaupungin ja Ollinsaaren kartanon välillä suoritettiin tiluksien vaihto 1920-luvulla. Ollinsaaren rakentaminen liittyy Rautaruukin tulemiseen paikkakunnalle 1960-luvulla, jolloin muualta muuttaville työntekijöille tarvittiin kiireesti asuntoja. Tuolloin nähtiin tarpeelliseksi luoda suurempi asuntoalue, johon tulisi kerros- ja rivitaloja. Alueen on suunnitellut professori Olli Kivinen ja rakentaminen aloitettiin kohdealueen kerrostaloilla.” (Suunnittelukeskus Oy)

Raahessa vietetty talvi

”Sairasteleva Fredrika lähetettiin 13-vuotiaana joksikin aikaa Raaheen enonsa luokse parantumaan. Paluumatkalla vuonna 1821 hän kävi tervehtimässä sukulaisiaan Pietarsaaressa ja tapasi siellä pikkuserkkunsa Johan Ludvig Runebergin (1831–1877), josta tuli myöhemmin hänen puolisonsa. Ensikohtaamisen ei kerrota olleen erityisen romanttinen: Johan Ludvig oli palannut juuri kalastusretkeltä ja yritti vältellä vieraita huonolla menestyksellä.” (Wikipedia)

”Täällä alkoi minulle uudenlainen elämä. Neljä tyttöä, ikäisiäni tai vähän nuorempia, otti minut haltuunsa, opetti minut loikkimaan lumessa kun oli niin kylmä että pakkanen paukkui nurkissa, hyppäämään puutarhan aidan yli sen sijaan että olisin mennyt säädyllisesti portista ja tekemään muita sisällä istuneelle kaupungin lapselle outoja temppuja, muistelee Fredrika Raahessa viettämäänsä vuotta. Raahessa Fredrika tuli entistä ehommaksi.” (Jaatinen)

Fredrika oli merkittävä suomalainen

Syksyllä 1828 Fredrika ja hänen äitinsä muuttivat Helsinkiin. Tammikuun 21. päivänä vuonna 1831 Fredrika ja hänen pikkuserkkunsa Johan Ludvig Runeberg viettivät häitä. Vuonna 1837 Runebergit muuttivat Porvooseen, mistä Johan Ludvig oli saanut lukion latinan kielen lehtoraatin.

Fredrika kirjoitti jo lapsena. Hänet muistetaan yhtenä Suomen merkittävimmistä varhaisista naiskirjailijoista ja naisten oikeuksien puolestapuhujista. Hän kirjoitti ensimmäisenä suomalaisena historiallisen romaanin. Hän oli ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja. Elinaikanaan hän jäi runoilijamiehensä varjoon.

”Meidän tulisi muistaa, että Fredrika oli aikansa feministi, joka ajoi köyhien tyttöjen koulutusta, naisten äänioikeutta ja ylioppilaaksi pääsyä. Sitä ettei naimisissa oleva nainen ole holhouksen alainen, ja että tytöt saisivat tasavertaisen perinnön.” (Kaukokaipuumatkablogi)

Lisäksi hän oli vaimo ja äiti sekä taitava ruuanlaittaja ja puutarhuri. Tarinan mukaan hän kehitti reseptin, jonka mukaan leivotaan runebergintorttuja helmikuussa. Fredrika Runeberg kuoli 27. toukokuuta 1879 (71-vuotiaana) Porvoossa.

Kuvanveistäjä Walter Runeberg

Runebergin perheeseen syntyi vuonna 1838 Walter Magnus, tuleva kuvanveistäjä, jonka veistämä Pehr Brahen patsas pystytettiin vuonna 1888 Raahen Pekkatorille.

Raahessa muistetaan kertoa vierailijoille: ”Walter Runeberg (1838-1920) valmisti patsaan alun perin Turkuun, mutta turkulaiset olivat tehneet sille liian suuren jalustan. Turkulaiset möivät patsaan Raaheen ja teettivät itselleen suuremman vielä samana vuonna.” (Oppaat) Raahen kotiseutujuhlaa, Pekanpäiviä vietetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Silloin Pekka-patsas kukitetaan.