Tiennäyttäjät :: Naisten Ääni

Raija Raappana, ensimmäinen naispuolinen nuohoojamestari

Ensimmäinen nainen nuohoojamestarina Raija Raappana (o.s. Jokela, s. 1944) valmistui ammattiin 1982. Kittilästä kotoisin oleva Raija Raappana ehti hankkia itselleen monta ammattia. Hän on opin käynyt pukuompelija, Lapin käsitöiden ja turkistöiden taitaja sekä leipuri. Mutta kun aviomies oli nuohoojamestari, rouva meni hänelle oppisopimuskoulutukseen, suoritti nuohoojan ammattitutkinnon 1982 toistaiseksi ainoana naisena Suomessa. Lisäksi hän on kouluttanut…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 18. 11. 2023

Helvi Karhumäki, naisilmailun uranuurtaja

Ensimmäinen lento-opetusta saanut lentäjätär on Helvi Karhumäki (o.s. Marttila, s. 1908). Peräseinäjokelaisen neiti Helvi Marttilan ilmailuharrastus alkoi 1920-luvun lopulla. Vuonna 1928 hän liittyi Etelä-Pohjanmaan Ilmapuolustusyhdistykseen ja alkoi kysellä lentäjäkoulutusta. Kun ulkomaisista naislentäjistä alkoi tulla uutisia, hän päätti toden teolla etsiä itselleen opettajan. Opettaja löytyi, kun Niilo Karhumäki saapui 1930 Oriveden kirkonkylään Tiira-koneellaan antamaan yleisölennätyksiä. Helvi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 18. 11. 2023

Rita Piirainen – Ensimmäinen nainen tiejohtajana

Ensimmäinen nainen tiejohtajana on Lahdesta maailmalle lähtenyt Rita Piirainen, joka on käynyt koulunsa Helsingissä. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä rakennusinsinööriosastolla pääaineenaan tienrakennustekniikka ja valmistui diplomi-insinööriksi 1977. Jo teekkarina hän oli kesätöissä tietyömaan paalutustyönjohtajana ja vuodesta 1972 harjoittelijana osapäivätyössä silloisessa Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirissä. Diplomityönsä hän teki Uudenmaan tiepiirille ja sai sieltä vakituisen viran jo ennen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 7. 2023

Eira Palin-Lehtinen, viestintäjohtaja ja varatoimitusjohtaja pankkialalla

Nordea-pankin varatoimitusjohtaja Eira Palin-Lehtinen (s. 1950) syntyi insinööriperheeseen silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 1975 hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Työskenneltyään vajaat kymmenen vuotta asianajotoimistossa Eira Palin-Lehtinen siirtyi pankkimaailman palvelukseen, jossa eteni viestintäjohtajasta varatoimitusjohtajaksi. 2000-luvun alussa hänen vastuualueenaan oli Nordean pohjoismaisten vähittäispankkien säästäminen ja varallisuudenhoito ja alaisinaan noin 800 pankkialan ammattilaista. Palin-Lehtinen arvelee kuuluvansa sukupolveen,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 7. 2023

Sinikka Siekkinen – Yleisradion ensimmäinen naisulkomaankirjeenvaihtaja

Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan reportterina, mutta siirtyi pian uskomaanosastolle. Hän toimi parina kesänä kirjeenvaihtajan sijaisena Tukholmassa, joten oli luonnollista, että vuonna 1984 hän päätti hakea avoinna olevaa Skandinavian kirjeenvaihtajan virkaa. Hakijoita oli runsaasti, ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 28. 6. 2023

Pia Hortling – Panimomestari Olvi Oyj:llä

”Olen periaatteessa syntynyt tynnyriin”, sanoo viidennen polven olvilainen Pia Hortling (1976). Hänen sukunsa on ollut Olvilla sen perustamisesta lähtien, 126 vuotta [vuonna 2004]. Pia Hortlingin isoisän isoisä ja isoisä olivat panimomestareina. Hortling valmistui Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastolta keväällä 2002 pääaineenaan bioprosessitekniikka. Hän jatkoi opintojaan Kööpenhaminan panimokorkeakoulussa. Tutkintoon sisältyvät harjoittelut hän oli suorittanut kesätöinään Virossa, Saksassa…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 6. 2023

Marja Vuento – Vuoden poliisi vuonna 2003

Rikosylikonstaapeli Marja Vuento (s. 1950) oli ensimmäiseltä poliisikokelaskurssilta valmistunut naispoliisi. Hänet valittiin vuoden poliisiksi vuonna 2003. Jo ennen kuin naisten poliisikoulutus oli edes mahdollista, Marja Vuento kävi kyselemässä Helsingin rikospoliisin johtajalta, miten nainen voisi päästä poliisiksi. Häntä neuvottiin hakeutumaan ensin toimistötöihin poliisilaitokselle ja odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin toimistosta värvättäisiin kenttätyöhön halukkaita koulutettavia. Mutta loppuvuodesta 1973…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 21. 6. 2023

Toini Värri – Sairaalasielunhoitaja

Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet 1965. Sotavuosina hän hankki naisten työpalveluleirin johtajakoulutuksen. Hän valmistui myös kansakoulunopettajaksi 1956. Toini Värri toimi aluksi opettajana Nurmijärvellä ja sen jälkeen naisteologina Vanhankirkon, Lauttasaaren, Huopalahden ja Tapiolan seurakunnissa. Viimeiset työvuotensa…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 21. 6. 2023

Pirkko Oksa – Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtaja

Lempääläinen Pirkko Oksa (s. 1939) valittiin Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtajaksi 1991. Hän ehti olla liiton jäsen 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään 1999. Tevaa hän oli palvellut siihen mennessä 30 vuotta. Pirkko Oksa aloitti työuransa 14-vuotiaana Nuutajärven lasitehtaassa 40 pennin tuntipalkalla eikä voinut tuolloin kuvitellakaan istuvansa tulevaisuudessa maailmanlaajuisen, yli 7,25 miljoonan jäsenen ammattijärjestön hallituksessa. Kolme…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 6. 2023

Riitta Vepsäläinen – Ensimmäinen naispanimomestari

Ensimmäinen naispanimomestari on Riitta Vepsäläinen (s. 1946), joka syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvoi nelilapsisen perheen esikoisena. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä kemian osastolla ja valmistui diplomi-insinööriksi 1973 pääaineenaan biokemia. Diplomityönään hän suunnitteli hiivauutetehtaan Mallasjuoma Osakeyhtiölle Lahteen, ja siten avautui tie panimoteollisuuteen. Vepsäläinen työskenteli vuodesta 1972 Lahden tehtaalla tuotanto-, tuotekehitys- ja laboratoriopäällikkönä. 1984 hän siirtyi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 14. 6. 2023

Saima-Ester Rydh-Pohjamo, Ensimmäinen vakuutusyhtiön naistoimitusjohtaja

Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja Saima-Ester Rydh-Pohjamo (1909-2003) syntyi Pyhännällä maatalon ainoana lapsena. Hän menetti isänsä kymmenvuotiaana. Äiti lähetti tytön keskikouluun Haapavedelle. Saima-Ester kävi vielä maatalouskoulun. Sodan jälkeen Rydh-Pohjamo valittiin Haukiputaan Palovakuutusyhtiön toimitusjohtajaksi tiettävästi ensimmäisenä naispuolisena vakuutusjohtajana Suomessa. Ensimmäisessä jälleenvakuutusyhtiöitten kokouksessa muut toimitusjohtajat ihmettelivät, miksi jokin yhtiö oli lähettänyt sihteerinsä paikalle. Rydh-Pohjamon johtama Haukiputaan vakuutusyhtiö…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 6. 2023

Mia Ahlgren – naishitsaajamestari

Lempääläläinen ensimmäinen naishitsaajamestari Mia Ahlgren (s. 1973) syntyi Tampereen Ikurissa. Hän meni koneistajalinjalle Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen 1994 ja suoritti seuraavana vuonna koneistajan perustutkinnon, johon kuului myös hitsaamista. Tämän jälkeen hän toimi kokoonpanotöissä metallialan yrityksissä ja suoritti hitsaajan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella 2001. Seuraava työpaikka oli Toijalassa sijaitseva meijerialan erikoiskoneita ja laitteita valmistava yritys. Hitsaajatyttö joutui soittamaan yritykseen monta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 6. 2023

Hilda Joutsijoki – Ensimmäisiä naismuurareita

Hilda Joutsijoki (o.s. Lehtinen, 1894-1979) oli ensimmäisiä naispuolisia muurareita. Aamulehti kertoi kevättalvella 1943, että Tampereella aloitettu naisten kouluttaminen muurareiksi oli tuottanut hyvän tuloksen. Nokialainen seitsemän lapsen äiti Hilda Joutsijoki työskenteli opin saatuaan muurarina pitkään vielä sotien jälkeenkin. Joutsijoki kantoi työmailla laastia kahdeksan vuotta, mutta innostui muurarinopista, sillä muuraustyö oli kevyempää ja paremmin palkattua. Hilda Joutsijoki…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 6. 2023

Harriet Eckstein – Ensimmäinen nainen lääketehtaan johtajana Euroopassa

Euroopan ensimmäinen lääketehtaan naisjohtaja Harriet Eckstein (1962-2004) syntyi esikoislapsena suomenruotsalaiseen lääkäriperheeseen. Kouluaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja työskenteli muutaman vuoden apteekissa, mutta vaihtoi lääke-esittelijän ammattiin, koska pystyi siinä työssä käyttämään erinomaista kielitaitoaan ja hyödyntämään sosiaalisuuttaan. Työ oli juuri niin haastavaa kuin hän oli odottanut. Hän eteni urallaan 1992 amerikkalaisen Bristol-Myers Squibb…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 6. 2023

Satu Tiivola – Kauppaneuvos

Kauppaneuvos Satu Tiivola (o.s. Haavisto, ent. Vuoristo, s. 1924), ensimmäinen naistenvaatteiden kauppaketjun perustaja, syntyi Sipoossa. Hän kävi keskikoulun Helsingissä ja sen jälkeen hänellä olikin jo kiire ”oikeisiin töihin”. Myöhemmin hän koulutti itseään jatkuvasti, sillä liikeura, johon liittyi alan vaihto, vaati runsaasti tietoja. Puolisonsa Leo Vuoriston avulla hän osti 25-vuotiaana oman yrityksen 1950. Muotihuone-liikkeellä oli lopulta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 31. 5. 2023

Eila Koivuniemi – Suomen ensimmäinen naiskomisario

Eila Koivuniemi (s. 1951) on ensimmäinen poliisikoulutuksen kautta poliisipäällystöön kohonnut naispoliisi. Hän on kotoisin Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Hän pääsi Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1970, valmistui ylioppilasmerkonomiksi Mäntän kauppaoppilaitoksesta 1974 ja aloitti samana vuonna poliisikoulutuksen. Eila Koivuniemi kasvoi maalla. Äidillä oli kyläkauppa, jossa myytiin kaikkea hiivasta hevosenkenkiin. Lapset pitivät kesäisin kioskia. Kauppa ja kioski olivat maalaiskylän sosiaalisen elämän…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 31. 5. 2023

Irja Ketonen – Ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos

Irja Ketonen (o.s. Blomqvist, 1921-1988) oli ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos. Irja Blomqvist oli viilarin tytär Turun työläiskaupunginosasta Portsasta. Viisitoistavuotiaana hän tuli juoksutytöksi Turun Sanomiin ja viisi vuotta myöhemmin avioitui itseään 33 vuotta vanhemman päätoimittaja Arvo Ketosen kanssa kaupunkia ravistelleen romanssin jälkeen. Hän synnytti neljä lasta, jäi nuorena leskeksi, taisteli perinnöstä ja paikasta lehtiyhtiön johdossa ja voitti,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 30. 5. 2023

Kaarina Buure-Hägglund, Ensimmäisenä naisena Suomen kenraalikunnassa

Oikeustieteen tohtori Kaarina Buure-Hägglund (s.1942) oli puolustusvoimien asessori vuosina 1995-2002 ja ensimmäinen nainen Suomen kenraalikunnassa. Asessori Kaarina Buure-Hägglund valittiin 1995 Pääesikunnan oikeudellisen osaston johtajaksi. Asessori on puolustusvoimien johtava juristi ja komentajan oikeudellinen neuvonantaja. Hän valvoo, että kaikki tapahtuu puolustusvoimissa laillisesti. Protokollassa asessori kuuluu kenraalikuntaan, sillä kaikki armeijan virat on sidottu sotilasarvoon. Kaarina Buure-Hägglund valmistui 1960-luvulla…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 30. 5. 2023

Tuire Santamäki-Vuori, SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja

Kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori (s. 1952) valittiin KTV:n puheenjohtajaksi 2001 ja myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on sekä liittonsa että SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tuire Santamäki-Vuori syntyi vuonna 1952 Hyvinkäällä. Hän opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi kansantaloustieteestä 1986. Hän työskenteli aluksi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Suomen Akatemiassa. Väitöksen jälkeen hän siirtyi 1986 Työväen taloudellisen (nykyisen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 5. 2023

Saara Oksanen – Suomen ensimmäinen naiskelloseppä

Ensimmäinen naiskelloseppä Saara Oksanen (1912-1994) sai kellosepän ammattiopin perusteet isältään kelloseppä Johan Arvid Oksaselta. Saara aloitti työskentelyn isänsä liikkeessä Sipoon Nikkilässä jo 16-vuotiaana 1928. Hän osallistui Ammattien edistämislaitoksen yhdeksän viikkoa kestäville kelloseppäkursseille vuosina 1937 ja 1938 ensimmäisenä naisena Suomessa. Hänet julistettiin kisälliksi 1938, ja vielä samana vuonna hän sai Suomen Kelloseppäliiton Taituri-nimikkeen kiitettävin arvosanoin. Saara…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 21. 5. 2023

Sirkka-Heleena Nyman – Ensimmäinen nainen merenkulkulaitoksen johtoryhmässä

Ensimmäinen nainen ”kruununluotsina”, merenkulun ylitarkastajana, merenkulkupiirin päällikkönä ja merenkulkulaitoksen johtoryhmässä on Sirkka-Heleena Nyman (s. 1952). Nyman valmistui joulukuussa 1974 Helsingin merimiesammattikoulusta kansimieheksi ja 1977 Kotkan merenkulkuopistosta perämieheksi. Hän seilasi perämiehenä vuodesta 1977 ja sai ensimmäisen yliperämiehen pestin kesällä kolme vuotta myöhemmin. Hän valmistui Turun ruotsinkielisestä merenkulkuoppilaitoksesta merikapteeniksi 1980 ja Bergenin Sjömanskole – Maritime Högskolesta höyere…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 5. 2023

Eva Marjatta Sairinen – Kuorma-auton kuljettaja sota-aikana

Eva Martatta Sairinen (o.s. Maijanen, s. 1923) sota-aikana koulutettu linja-auton- ja kuorma-autonkuljettaja on kotoisin Saimaan kanavan varrelta Lappeen Mustolasta. Hän syntyi 12-lapsiseen maanviljelijäperheeseen pahnan pohjimmaisena. Eva Marjatta kävi kansakoulun ja Lauritsalan ammatillisen jatkokoulun ja aloitti työelämänsä pikkupiikana ja kauppa-apulaisena. 1940 hän pääsi Lappeen Osuusautoon rahastajaksi. Hän oli kaupassa oppinut nopeaksi rahankäsittelijäksi, ja rahastus sujui näppärästi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 5. 2023

Marjatta Laitinen – Ensimmäinen nainen ehdolla piispaksi

Teologian lisensiaatti, kirkkoherra, tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen (s. 1944) astui vuonna 2004 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin virkaan. Se on korkein kirkkojohtajan virka, johon Suomessa on valittu nainen. Virassaan hän on [oli] uuden Espoon hiippakunnan piispan lähin työtoveri ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja. Kirkkolakia muutettiin 1991 niin, että myös piispan virkaan voidaan nimittää nainen. Kun kirkolliskokous jakoi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 4. 2023

Fredrika Runeberg – Ensimmäinen sanomalehden toimittajatar

Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui, sillä lehdessä hän saisi nopeasti julki uusia tuotteitaan. Mutta kirjailijan kiireet johtivat siihen, että vaimo Fredrika sai ryhtyä avustamaan lehdentekoa taloustöiden ohella. Hän käänsi ulkomaisista lehdistä sopivia kirjoituksia ja täytti…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 4. 2023

Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja

Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin hänet valittiin Sairaanhoitajaliiton sihteeriksi ja neljän vuoden kuluttua pääsihteeriksi. 1963 hänestä tuli liiton puheenjohtaja. Hän toimi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton TVK:n hallituksessa siitä saakka kun Sairaanhoitajaliitto liittyi siihen 1950-luvulla. Kun…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 24. 4. 2023

Kirsi Arve-Inkinen – Finnairin ensimmäinen naislentäjä

Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana, mutta hevosharrastus siirsi alaan tutustumista tuonnemmaksi. Suvusta löytyi lentäjiä ilmavoimien puolelta, mutta sillä seikalla ei ollut suurta osuutta ammatinvalinnassa. Kirsi Arve pääsi ylioppilaaksi Vammalan lukiosta 1977. Hän suoritti ammattilentäjän peruskurssin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 4. 2023

Rauni Hagman – Viestintäviraston sekä patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja

Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman (s. 1953) on kotoisin poliisiperheestä Helsingin keskustasta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Juristin ura vaikutti järkevältä ja turvalliselta vaihtoehdolta. Työllistyminen oli varma, ja toisaalta oikeustieteellinen tutkinto antoi myös naiselle etenemiseen suhteellisen miesvaltaisissa tehtävissä. Rauni Hagman työskenteli koulun ja opiskelun ohella muun muassa osastoavustajana sekä Helsingin ulosottoviraston ja liikenneministeriön toimistoapulaisena.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 4. 2023

Anneli Linna-Penttilä – Ensimmäinen ilma-akrobaatti

Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet sinkauteltiin rinteiltä taivaalle kumiköysistartilla. Ensimmäisen kerran Anneli hyppäsi laskuvarjolla 17-vuotiaana Kauhavan juhannusjuhlilla 1950. Vuoden kuluttua Annelille tuli kutsu Jämijärven Ilmailukouluun, jonne tarvittiin naishyppääjiä. Hyvä yleiskunto ja voimistelutaito sopivat ilma-akrobatiaan. Anneli…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 4. 2023

Sirpa Rautio – Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja

Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli ollut jo kolme vuotta kunnansihteerinä Uuraisissa, kun kunnanvaltuusto 1976 osoitti ennakkoluulottomuutensa ja valitsi Sirpa Raution Uuraisten kunnanjohtajaksi. Valinta ei ollut vaikea, sillä hänet tunnettiin entuudestaan ja näyttöä osaamisesta oli runsaasti.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 3. 4. 2023

Tarja Halonen – Suomen ensimmäinen naisulkoministeri ja naispresidentti

Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka mursi perinteisen sukupuoliajattelun. Kun he kasvoivat aikuisiksi 1960-luvulla, tulevaisuus kotiäitinä kaupunkilähiössä ei tuntunut enää houkuttelevalta. Nuoret naiset muuttivat yhteiskuntaa kouluttautumalla ja lähtemällä joukolla työelämään kodin ulkopuolelle. Tarja Halonen syntyi Helsingin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Helmi Arneberg-Pentti – Lotta Svärd -järjestön tehokas organisaattori

Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista oloista huolimatta tytär pantiin oppikouluun, ja Helmi pääsi ylioppilaaksi 1907. Augusta Krookin koulussa hän sai isänmaallisen kasvatuksen. Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä kirjallisuushistoriaa. Hän…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Katri Bergholm – Suomen Sotilaskotiliiton perustaja

Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman saivat kahdeksan lasta, joista Katri oli kuudes. 1887 Katri aloitti Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, josta hän valmistui vuonna 1895. Kaksi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin Pariisiin sisäoppilaitokseen kieltä oppimaan. Siellä oleskeli samaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Tyyne Leivo-Larsson – Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs

Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen muurinmurtaja. Olen nimittäin joutunut monta kertaa elämässäni olemaan ensimmäinen nainen sillä tai tällä paikalla puhumattakaan siitä, että olen monesti joutunut olemaan ainoa nainen”, kirjoitti Tyyne Leivo-Larsson muistelmissaan Elämässä tapaa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve – UM:n poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja

Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin kirjallisia virikkeitä, yhteiskunnallista keskustelua ja historian harrastusta. Tällaisin eväin hän lähti Tampereelle opiskelemaan poliittista historiaa. Hän opiskeli myös ranskaa ja pääsi 1983 ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Hän opiskeli Ranskassa hallintokorkeakoulussa.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Hulda Soini – Pankinjohtaja ja talousneuvos

Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui somerolaisen Toivo Soinin kanssa. Soinin isä Matti Finni oli Someron Säästöpankin kamreeri. Isän terveyden heikettyä poika, Toivo Soini, nimitettiin ensin kirjuriksi ja 1921 kamreeriksi pankkiin ja samalla kunnankirjuriksi. 1925 Toivo…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Hilda Malm – Ensimmäinen naisfarmaseutti

Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan apteekkioikeudet ja huomasi pian sisarensa suuren innon apteekkialalle. Veli ryhtyikin etsimään Hildalle koulutusväylää. Hänen anomuksestaan Hilda sai kaksi vuotta myöhemmin, 17-vuotiaana, keisarillisen lupakirjan, jossa hänet sukupuolestaan huolimatta hyväksyttiin oppilaaksi Lapuan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Helvi Sipilä – YK:n ensimmäinen naisapulaissihteeri ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas

Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan, talousneuvos Vilho Maukolan perheeseen. Helvi kuului nuorena partioon ja toimi Lahden Tähtityttöjen lippukunnassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1939. Talvisodan vuosina hän toimi ilmavalvontalottana. Sota-aikana…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 3. 2023

Saimi Westerlund, ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja

Saimi Westerlund (1919-99) oli ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja 1960. Padasjoella kasvanut Saimi Westerlund tuli 1953 Helsinkiin ja Kaukokiitoon kirjanpitotehtäviin. 1960 yhtiöön etsittiin toimitusjohtajaa. Jahkailun jälkeen hallituksen herrat tulivat siihen johtopäätökseen, että voisihan rouva Westerlund yrittää, koska hallitsi konttorikäytännön. Lisäksi hän oli jo runsaat neljä kuukautta hoitanut toimitusjohtajan työtä uutta miestä etsittäessä. Vaikka naisen valinta 1960…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 3. 2023

Suoma Kyykoski – Tiettävästi maailman ensimmäinen agronomikoulutuksen saanut nainen

Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun Suomen Naisyhdistys onnistui peräämään senaatilta naisille luvan maatalousopintoihin, Suoma päätti pyrkiä Mustialaan 1904. Seuraavalle agronomien vuosikurssille tuli jo kolme tyttöä. Ennen Suoman valmistumista 1906 saapui kotoa tieto, että kotitila oli…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Lempi Karjalainen – Ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana

Lempi Karjalainen (1912-95) oli ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana, ja hänelle annettiin ensimmäinen naiselle myönnetty virkaan liittyvä hallitusneuvoksen arvonimi 1971. Lempi Karjalainen aloitti opintiensä Viitasaaren yhteiskoulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen yhteiskoulusta 1930. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja auskultoi Vaasan ja Turun hovioikeuksissa istuen käräjiä muun muassa Mäntsälässä. Karjalainen nimitettiin 1942 kauppa- ja teollisuusministeriöön aluksi kirjanpitäjäksi, sitten…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Paula Kokkonen – Perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja

Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1971. Hän harrasti opiskeluaikana laskuvarjohyppyjen ohella itämaisia kamppailulajeja ja ratsastusta. Auskultoituaan Kemijärven tuomiokunnassa Kokkonen tuli Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntasihteerin tehtävään. Tästä hän siirtyi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen

Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta perustetun Lisenssiviraston kemian osastolla. Myöhemmin Nuortila suoritti työn ohessa myös kauppatieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 1977. Raili Nuortilan työura kesti katkeamattomana yli 40 vuotta. Hän siirtyi eläkkeelle joulukuun lopussa 1993…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Hanna Parviainen – Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen

Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena. Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan adressin, joka julisti: Me allekirjoittaneet Jyväskylän naiset pyydämme täten esiintuoda vaatimattoman, ihailevan ja kunnioittavan onnittelumme Teille äsken annetun ja niin täydellisesti ansaitun arvonimen johdosta. Hanna Parviainen kuului Jyväskylän ja Säynätsalon…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Rakel Wihuri – Kauppaneuvos ja kulttuurielämän tukija

Kauppaneuvokseksi 1963 nimitetty Rakel Wihuri (o.s. Hellberg, entinen Aarnio, 1905-87) oli Wihuri-yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Rakel Justiina Hellberg syntyi Porvoossa mekaanikon tyttärenä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1926. Työura alkoi veljen omistamassa urheilukaupassa. Hän solmi avioliiton 1938 turkulaisen tukkukauppiaan Hjalmar Aarnion kanssa. Rouva Aarnio osallistui liikkeen hoitoon ja toimi johtokunnan jäsenenä. Leskeydyttyään 1943 Rakel Aarnio jatkoi liiketoimintaa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Elisabeth Blomqvist – Tyttökoulun johtajatar ja taidemaalari

Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä oli kyllin lahjoja. Mutta hänellä oli palava halu myös opettajaksi. Kun isä kuoli 1848, äiti perusti Helsinkiin yksityisen ruotsinkielisen tyttökoulun, johon kolme vanhinta sisarusta asettuivat opettajiksi. Äidin kuoltua kaksi vuotta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Elli Saarikko, ensimmäinen suomalainen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä

Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä on Ellen (Elli) Saarikko (ent. Korhonen, 1898-1994). Hän syntyi Suodenniemen Saarikossa 1898 maalaistalon tyttärenä. Elli ajoi pienestä pitäen hevosella maataloustuotteita viikoittain Tampereelle, jonne matkaa oli kuusi peninkulmaa. Autojen suhahdellessa ohi hän mietti, miten mukavasti matka taittuisi sellaisella. Elli osti ensimmäisen Chevroletinsä 1926. Ajo-opetuksen sai silloin autokauppiaalta ja kortin parin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Leena Rantanen – Ensimmäinen naiskirkkoneuvos

Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston johtaja. Rantanen on ensimmäinen naispuolinen kirkkoneuvoksen virkaan valittu henkilö. Kirkkoneuvokset ovat johtavia viranhaltijoita kirkkohallituksessa, joka hoitaa kirkon yhteistä toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kirkon keskusrahaston varoista katetaan kirkon yhteiset menot, avustetaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Vuokko Knuutila-Arni, Suomen ensimmäinen lentolupakirjan lentänyt nainen

Suomen ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan lentänyt nainen oli Vuokko Knuutila-Arni (1906-72). Suojeluskuntain esikunnan 25-vuotias konekirjoittaja Helsingistä sai lentokoulutuksensa Sääski Oy:n siviililentokoulussa lentomestari Georg Jäderholmin oppilaana. Knuutila ilmoittautui lentokouluun syksyllä 1930, mutta säät olivat kehnot ja koulutus pääsi alkamaan vasta helmikuussa. Hän suoritti lentokokeensa ilmailuklubin edustajille seuraavana vuonna. Yleisö päivitteli tapahtumapaikan jäällä, että yksinkö se nainen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 20. 3. 2023

Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri

Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa. Tytöt opiskelivat samaa tahtia ja suorittivat ylioppilastutkinnon 1885 sekä filosofian kandidaatin tutkinnon 1888. He valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi 1896. Valmistuttuaan Ina Rosqvist kiinnostui tartuntataudeista. Jo valmistumisvuonna hän joutui Helsingissä hoitamaan lavantautiepidemian…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja

Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Tuula Huisma – Ensimmäinen naispuolinen nimismies

Ensimmäinen naispuolinen nimismies ja Turunmaan kihlakunnan vouti Tuula Huisma (s. 1954) syntyi Oulussa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Turkuun. Isä oli rikosylikonstaapeli, millä oli osuutensa tyttären uran valintaan. Oikeustiedettä Tuula opiskeli Turun yliopistossa syksystä 1974 marraskuuhun 1980. Jo opiskeluaikana hän oli kesätöissä Turun poliisilaitoksella, ensin passitoimistossa toimistovirkailijana ja myöhemmin passintarkastajana satamassa ja lentokentällä. Valmistumisen jälkeen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 3. 2023

Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä

Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, vaikka oli suunnitellut myös muusikon uraa. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1936, tuli lakitieteen kandidaatiksi 1937 ja varatuomariksi 1942. Inkeri Anttilan aviopuoliso oli erikoistunut keuhkosairauksiin. Keuhkotautiparantolat sijaitsivat…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 16. 3. 2023

Hilma Jahnsson – Kouluneuvos ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokuntasihteerinä

Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa jatko-opistossa 1900. Hilma aloitti oikeustieteen opinnot 1914. Hän oli lahjakas ja innostunut ajan sosiaalisista pyrinnöistä kuten miehensä Yrjö Jahnsson. Hilma Jahnsson valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1917 ja toimi valmistumisvuodestaan aina vuoteen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 15. 3. 2023

Olga Bremer – Ensimmäinen raastuvanoikeuden naistuomari

Ensimmäiseksi raastuvanoikeuden naistuomariksi nimitettiin 1946 Olga Bremer (1909-2001), tuomarin tytär, joka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1937 ja pääsi auskultantiksi Viipurin hovioikeuden alaiseen Rannan tuomiokuntaan. Työ alkoi Koiviston käräjillä. Työstä maksettiin matkakorvausta, asumiskulut käräjäpaikalla ja vähän palkkaakin arkistotyöstä, mikä ei ollut aivan tavallista. Kesällä tuomiokuntaan tuli miespuolinen auskultantti, joka sai heti oikeusneuvosmiehen viransijaisuuden Viipurin raastuvanoikeudesta. Myös Olga…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 14. 3. 2023

Inkeri Harmaja – Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen

Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta vasta Inkerin Harmajan onnistui päästä ensimmäiseksi todelliseksi tuomariksi. Harmaja valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta jatko-opistosta 1917. Hänen aloittaessaan syksyllä oikeudtieteen opinnot oli Suomessa jo neljä naista suorittanut tuomarin tehtävään vaadittavan tutkinnon.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 3. 2023

Lyyli Jyrhämä – Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä

Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä oli Lyyli Jyrhämä (1886-1971), joka sai valmiiksi oikeustutkintonsa neljä vuotta Agnes Lundellin jälkeen, vuonna 1910. Hänen isänsä oli rovaniemeläinen kansakoulunopettaja, ja perheen lapsista useat suorittivat yliopistollisen tutkinnon. Yksi Lyylin sisaruksista valmistui lääkäriksi, yksi veli juristiksi. Lyyli Jyrhämän virkaura alkoi senaatin kirkollistoimikunnan ylimääräisenä kopistina ja jatkui toimitusekspeditöörinä. Vuodet 1917-36 hän toimi jälleen kopistina,…