25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga fler undersökningar att göra, vi ska studera resultaten och skicka din diagnos per post. 28 augusti 1995 Att jag inte kommer att få något brev…
Samarbete över gränserna
Tuulikki Koivunen Bylund – Härnösandin piispa, Uppsalan tuomiorovasti
Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko teksti https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9500!
författaren
Pirkko Lehtiö,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
2.
2018
Pirjo Karhu – naisyrittäjyyden johtotähti
Kun Pirjo Karhu 16-vuotiaana lähti maailmalle, hänellä oli vankka usko siihen, että kaikki ovet ovat auki ja hyviä asioita tulee tapahtumaan. Jo lapsena iskostui vahvasti selkärankaan halu vastata omista asioista ja tehdä osuutensa maatilan töistä ahkerasti ja sinnikkäästi. Opiskelujen jälkeen mielessä siinsi unelma omasta yrityksestä ja yrittäjäurasta. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin vahvaa ammatillista kokemusta ja…
författaren
Pirjo Karhu,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
2.
2018
Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija
Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin toimialasihteerinä. Ennen piispaksi valitsemistaan hän oli Espoon piispan teologinen erityisavustaja. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!
författaren
Pirkko Lehtiö,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
1.
2018
Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen
Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat tulleet tutuiksi, niin myös eri kansainvälisten humanitääristen järjestöjen ohjelmat ja toimistot, joiden neuvonantaja- ja johtotehtävissä hän on saanut työskennellä pitkän uransa aikana, lievittämässä omalta osaltaan maailman hätää. Hänen tiensä on…
författaren
Heli Bathija,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
12.
2017
Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija
Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen ensimmäisellä kurssilla. Minä ja veljeni Tauno synnymme, kun äiti ja isä muuttivat asumaan sairaalan asuntoon 1939 lopussa. Sisaremme Tuulikki syntyi muutettuamme sairaalaan. Alkoi kymmeniä vuosia kestänyt asuminen samassa ´monttuasunnossa´. Sairaalan työntekijät, lääkärit mukaan lukien,…
författaren
Taina Pitkänen-Koli,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
11.
2017
Kaarina Turpeenoja – Katinhännästä New Yorkiin ja takaisin
Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan lapsuudessa Raahe oli ihana pikku kaupunki. Lehmät kulkivat kaduilla. Autoa ei tainnut olla muilla kuin tohtori Kiesvaaralla. Kirkonmäellä laskettiin mäkeä talvisin. Amerikan serkku Washingtonin osavaltiosta oli Raahessa käymässä kesällä 1966…
författaren
Kirsti Vähäkangas,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
7.
9.
2017
Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa
Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain kotiin kirjeen, jossa kutsuttiin Unioniin johonkin keskustelutilaisuuteen. Eräs tuttavani oli saanut saman kirjeen ja keskustelimme puhelimessa, että sinne pitäisi kyllä mennä. Tuttavani ei sitten jostain syystä päässyt tulemaan, joten ajelin yksin Kirkkonummelta Helsinkiin. Tilaisuudessa…
författaren
Lea Rantanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
1.
2017
Elina Rutanen – Juoksutytöstä näköalapaikalle MTK:oon
Elina Elina Rutanen syntyi Saarijärvellä maanviljelijä Aatto Rutasen ja emäntä Linnea os. Lunttilan perheen ensimmäiseksi tyttäreksi. Linnea Lunttila oli koulutukseltaan merkonomi. Hän ehti olla vain vähän aikaa töissä, ennen kuin tapasi tulevan miehensä ja tuli talon emännäksi. Elina vietti lapsuutensa perheen ainoana lapsena, sillä hän sai sisaren vasta ollessaan lähes 13-vuotias. Elina oli isän tyttö,…
författaren
Anna-Liisa Raunio & Pia-Maria Thomssen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
1.
2017
Mathilda Wrede – suomalaisnainen kansainvälisenä legendana ja ihanteena
Vapaaherratar Mathilda Wreden elämäntyön painopiste sijoittui 1800–1900-lukujen taitteen Suomeen, aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Hänen toimintansa kuitenkin tuki tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Wreden kansainväliset kytkökset ja hänen maineensa puolestaan herättivät myötätuntoa Suomea kohtaan 1900-luvun maailmanpolitiikan myllerryksissä. Vuosisadan kuluessa hänestä tuli kansainvälinen legenda, eräänlainen protestanttinen pyhimys, jonka esimerkillä on rohkaistu vaikeissa elämäntilanteissa olleita ihmisiä eri puolilla maailmaa. Vaikutusvaltaisen…
Helmi Tengén – Unionin tukipylväs
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Helsingin piispa Irja Askola – kannustus on ollut käsinkosketeltavaa
Suomen ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin virkaansa syyskuun kahdentenatoista päivänä 2010 Helsingin tuomiokirkossa. Askola arvelee, että hänestä on tullut ihmiskasvoisen kirkon symboli. Irja Askola ottaa minut vastaan hymyssä suin työhuoneellaan Helsingin tuomiokapitulissa Erottajalla. Olemme tehneet sinunkaupat jo sopiessamme tapaamisesta, olemmehan molemmat ”Lauritsalan tyttöjä”. Askola syntyi Lappeenrannassa, mutta muutti kahdeksanvuotiaana naapurikuntaan Lauritsalaan, missä minäkin vietin osan lapsuuttani ja nuoruuttani.…
författaren
Leena Sorvali,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
4.
12.
2016
Hilja Grönfors – mestarikansanlaulaja
Pienenä tyttönä klassisen laulajan urasta haaveilleesta Hilja Grönforsista tuli heimonsa musiikin esittäjä ja tallentaja. Hänen sinnikkään keruutyönsä ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat vielä laulaa ja kuulla romanilauluja. Hilja Grönfors on koulutukseltaan romanin kielen opettaja ja ammatiltaan ompelija, mutta joutui luopumaan tästä ammatistaan astman takia. Grönfors on viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja asunut myöhemmin 15 vuotta Ruotsissa. Kiertolaiselämän päätyttyä hän asettui…
författaren
Leena Sorvali,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
30.
11.
2016
Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa
Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina voinut olla täyttä varmuutta. Naisten muodostama ketju on selkeämpi. Se on napanuoraketju. Isoäitini, Maria Wetterstrand, o.s. Huotari syntyi keisarillisella Venäjällä, Pietarissa karjalaisista vanhemmista. Perhe vietti turvattua, onnellista ja vaurasta elämää. Seitsemäntoistavuotiaana Maria tutustui muutamaa vuotta vanhempaan…
Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemuksia opiskeluajalta Berliinissä
Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg opiskeli ensimmäisenä ulkomaalaisena naisena Berliinin der Friedrich Wilhelms.-Universität zu Berlin yliopistossa 1894-1895, jatkoi opiskeluja Zürichin ja Bernin yliopistoissa, jossa väitteli vuonna 1895. Agnes Sjöbergistä tuli Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri. Hän aloitti…
författaren
Marjatta Hietala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
6.
11.
2016
Aura Korppi-Tommola – Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori
Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan tuore teos, jota Landström piti hyödyllisenä. Olin todella ylpeä siitä, että Auran tutkimus oli päätynyt oikeisiin käsiin ja sillä oli käyttöä. Aura Korppi-Tommola oli väitellyt vuotta aikaisemmin (1982) väitöskirjalla Ystävyyttä…
författaren
Marjatta HIetala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
14.
10.
2016
Marja Nuuttila-Helenius – arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja
Jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että eräänlainen tilanteiden ja tapahtumien nauha johdatti minua kohti Teknilliseen korkeakoulua. Kaikki lähtee perheestäni. Isästä, äidistä ja pikkusisarestani Kirstistä. Isä oli maanviljelijäperheen poika Lapinjärveltä. Hänen molemmat vanhempansa tulivat vanhoista talonpoikaissuvuista, ja poikien oli tapana jatkaa talonpitoa. Isän kansakoulunopettaja oli kuitenkin sanonut perheelle, että kyllä tuo Lauri täytyy saada oppikouluun. Isäni isä oli…
författaren
Pirkko-Liisa Schulman,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
6.
10.
2016
Kata Jouhki – metsäneuvos
Eva Catharina Elisabet (Kata) Jouhki o.s. Brofeldt syntyi 13.4.1921 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1939 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kata valmistui metsänhoitajaksi 1943. Perheen neljä lasta syntyi vuosina 1944-51. Pitkän ammatillisen uransa Kata teki Thomesto-yhtiöissä. Metsäneuvoksen arvon hän sai 1982. ”Isäni suostui metsäopintoihini sillä ehdolla, että suorittaisin vain maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon enkä lukisi varsinaiseksi metsänhoitajaksi.…
författaren
Anna-Liisa Raunio & Pia-Maria Thomssen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
22.
9.
2016
Salme Vannas – silmätautiopin professori
Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. Toimittuaan apulaislääkärinä Helsingissä Kivelän sairaalan silmätautiosastolla vuosina 1948 – 1949 Salme Vannas, tuolloin Salomaa, siirtyi apulaislääkäriksi Helsingin yleisen sairaalan silmätautiosastolle. Siellä hän teki väitöskirjan hepariinin paikalliskäytöstä silmäsairausia…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
7.
8.
2016
Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla
”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin julkista vaikuttamista kirjoittamalla kolumneja alueen valtalehteen, Keskisuomalaiseen. Vuonna 2000 sekä SDP että kokoomus pyysivät minua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Luin puolueiden ohjelmia netistä ja vertailin niitä keskenään. SDP:n ohjelma oli parempi, ja niin…
författaren
Merja Minkkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
31.
7.
2016
Armi Kuusela – kauneuskuningatar, Miss Universum
Vaalea Armi Kuusela valittiin Yhdysvalloissa Miss Universumiksi Suomen olympiavuonna 1952. Kauneuskuningattaren rakkaustarinaa filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja hänen kasvavan perheensä elämää seurattiin herpautumattoman kiinnostuneesti aikakauslehdistön välityksellä. Armi Kuusela valoi sodan jälkeen niukoissa oloissa elävälle kansalle uskoa huomiseen ja edesauttoi Suomen pyrkimyksiä sitoutua henkisesti yhä lujemmin länteen. Armi Kuusela kuuluu kaikkein rakastetuimpiin suomalaisiin kauneuskuningattariin. Hänen nousuunsa ei…
författaren
Marjatta Hietala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
7.
2016
Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…
Seija Sihvola – lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori
Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hän on ollut taustavaikuttajana kansanterveystyötä linjattaessa erityisesti 1990-luvulla ja terveystiedon opetusta kehitettäessä 2000-luvulla. Seija Sihvolan (o.s. Rantio) elämä oli vähällä päättyä jo seitsemänvuotiaana, kun hän mäkeä laskiessaan jäi kuorma-auton alle.…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
7.
2016
Sirkka Hämäläinen – Euroopan keskuspankin jäsen, Suomen Pankin pääjohtaja
Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1992, jolloin Suomi oli ajautunut toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahimpaan lamaan. Hämäläinen luotsasi maan Euroopan rahaliittoon. Hän oli vuosina 1998 – 2003 Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen. Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
7.
2016
Pirjo Mäkelä – Kansanterveyslaitoksen osastonjohtaja, akateemikko
Pirjo Mäkelä saavutti 1960-luvulla kansainvälisesti arvostetun aseman molekyylibiolääketieteen tutkijana ja lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittäjänä. Hän toimi vuodesta 1965 kolme vuosikymmentä Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana ja teki laaja-alaista tutkimustyötä ja kehitti alan henkilökunnan koulutusta muun muassa julkaisemalla useita oppikirjoja eri aloilta. Kirjoituksissaan hän kosketteli ydinsodan terveysvaaroja, lääkärin etiikkaa ja kehitysmaiden rokotusohjelmia. Lahtelaisen opettajapariskunnan tytär Pirjo…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
5.
7.
2016
Maria Guzenina – hyvinvointivaltion päivittäminen on naisliikkeen tärkein tehtävä
”Olen maahanmuuttajaäidin tytär ja useamman kuin kerran elämäni aikana tuntenut itseni kuin uitetuksi koiraksi. Toisaalta erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on pannut myös yrittämään. Poliitikkona olen aina perehtynyt mahdollisimman hyvin jokaiseen pieneenkin asiaan ja pidän äärimmäisen tärkeänä, ettei minua saada tietämättömyydestä kiinni. Venäläiset toimittajat ovat joskus kysyneet minulta, suhtautuvatko Suomen sosiaaliviranomaiset erityisen tiukasti venäläisiin perheisiin. Olen…
Annikki Suviranta – sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosaston osastopäällikkö, kodin taloustieteen dosentti
Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti sosiaalimenojen tilastointia, ja hänen johtamansa tutkimushankkeet palvelivat päätöksentekijöitä lainsäädäntötyössä. Varsinkin palkattoman kotityön arvoa koskeva tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!
författaren
Riitta Säntti,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
6.
2016
Hilkka Pietilä – YK-liiton pääsihteeri, tietokirjailija, kansalaisaktivisti
Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman parantamisessa. Kansainvälinen toiminta on vienyt Pietilän pohtimaan ihmisenä elämisen ja ihmiskunnan yhteisiä ongelmia. Näitä asioita käsittelevissä kirjoissaan hän etsii ratkaisuja ongelmiin ja paluuta ihmisarvoa korostavaan ja luonnonläheisempään elämäntapaan. Lue koko…
författaren
Aili Nenola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
5.
2016
Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai aikaan suuren hälyn syyttäessään kirjailija Hannu Salamaa jumalanpilkasta. Turussa, Urjalassa ja Petäjävedellä pappilan tyttärenä kasvanut Margit Borg omaksui elämäänsä voimakkaan kristillisen uskon. Siihen liittyi kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin kansalaissodan jälkeisen kurjuuden…
Terttu Arajärvi – lastenpsykiatrian professori
Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista seikoista myös yleistajuisesti ja tuki siten vanhempien ja hoitohenkilökunnan työtä. Terttu Arajärvi oli kiinnostunut lasten hoitamisesta, joten hän erikoistui lastentautioppiin ja väitteli siltä alalta 1950-luvun alussa. Hän ei kuitenkaan…
Ester Ståhlberg – kirjailija, lastensuojelun edistäjä
Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana. Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
8.
4.
2016
Kerttu Kujala – Martta-aktiivi ja monitoimija
Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa. Näistä keskeisin on ollut elämänmittainen jäsenyys Marttajärjestössä, johon on sisältynyt paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason luottamustoimien lisäksi kansainvälisiä kontakteja ja avustustyötä. Kerttu Orvokki syntyi 24.3.1936 Helsingin Naistenklinikalla…
författaren
Katariina Sokka,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
3.
2016
Liisa Jaakonsaari – tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie
Kirjailija Anna-Maija Ylimaula on sanonut pistämättömästi, että kaikki naiset ovat feministejä – muussa tapauksessa he eivät tiedä, mitä feminismi on. Itse olen kysyttäessä aina vastannut: Kyllä, minä olen feministi.
Tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie. Tiessä saattaa olla vaarallisia kuoppia ja mutkia, mutta eteenpäin päästään, jos päämäärä on selkeä. Vauhtikaan ei ole itseisarvo. Tärkeintä on oikea tie. Jatka lukemista!
Sirkka Keränen – intohimona tieteellinen tutkimus
Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!
författaren
Maija Kauppinen, toimittaja,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
4.
3.
2016
Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys
Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti palasi isän kuoleman jälkeen kotikaupunkiinsa Vaasaan, missä asuimme isovanhempien kanssa. Olen kasvanut isossa suvussa, jossa oli paljon serkkuja ja tätejä. Pidämme vieläkin tiiviisti yhteyttä. Feminismiä opetti isoäiti, emansipoitunut kansannainen, joka itse kävi vain…
författaren
Merja Minkkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
26.
2.
2016
Zaida Eriksson-Lihr – Allergiasairaalan perustaja
Kirjoitus Zaida Eriksson-Lihristä oli ollut mielessäni jo pitkään. Asia sai uutta virikettä, kun serkkuni Jyrki Ritvala lähetti minulle toukokuun 2010 alussa Pikku Matti -nimisen lastenlehden ruotsinkielisen numeron 10 vuodelta 1931. Siinä on nimittäin kertomus ”När kycklingarna valde sig en mor”, jonka kirjoittaja oli Elli Hiidenheimo, isosisäni Artturi Hiidenheimon toinen puoliso. Lehti toi esiin uuden ja…
författaren
Arno Forsius,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
28.
1.
2016
Benedicta Idefelt – luostarisisar, Vatikaanin radion toimittaja, kirjailija
Benedicta Idefelt tutustui katolisuuteen Viipurissa ja kääntyi siihen käydessään katolista sisäoppilaitosta Helsingissä. Hän opiskeli Königsbergissä ja liittyi katariinasisarten sääntökuntaan. Sodan jälkeen sisar Benedicta lähetettiin opettajaksi Brasiliaan. Saatuaan yhteiskunnallisen herätyksen hän aloitti toiminnan slummiväestön keskuudessa. Sitten sisar Benedicta työskenteli televisio- ja radiotoiminnan parissa, kunnes joutui pakenemaan maasta. Roomassa hän toimi sääntökuntien yhteisen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajana ja katolisen…
6.
11.
2015
Maija Pekkarinen – martta ja professori
Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950. Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan luottamustoimien ohella hän on osallistunut aktiivisesti marttatoimintaan. Hänen oma yhdistyksensä on Kulosaaren Martat. Satavuotissyntymäpäivänään 20.5.2015 professori emerita Maija Pekkarinen totesi: ”On marttojen ansiota, että olen nyt tässä. Siirryin Karjalan Marttapiiriliiton…
27.
10.
2015
Tiiu Holappa – eksotiikkaa rakastava järjestöaktiivi
Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei ollut meinannut löytää. Holappa sanoo muistavansa tuon kohtaamisen elävästi. Holappa syntyi 12.7.1942 Tallinnassa. Hän kuvailee olevansa horoskooppimerkkinsä ravun kaltainen: päätökset tunteella, ei järjellä tekevä. Holappa väittää, ettei koskaan kasva täysin…
författaren
Liisa Ketolainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
10.
2015
Celestine Vita-Buba – energinen tekijä ja palkittu isoäiti
Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi pojista. Hän oli energinen lapsi, joka piti lukemisesta ja opiskelusta. Perheen isä oli muusikko ja äiti toimi myyjänä torilla. Kongossa aloitetaan peruskoulu seitsemänvuotiaana kuten Suomessakin ja peruskoulu kestää kuusi vuotta.…
författaren
Liisa Ketolainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
10.
2015
Elsa Ryti – lääketieteen ja kirurgian tohtori, bakteriologian ja serologian dosentti
Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa. Elsa Maria Ryti syntyi vuonna 1895 Huittisissa ja kuoli naimattomana 1931 tuberkuloosiparantolassa Saksan Württembergissä. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Karl Evert Karlinpoika Ryti (aik. Mauriala) ja emäntä Ida Vivika Ryti (aik. Junttila). Perheeseen syntyi…
författaren
Arno Forsius,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
5.
10.
2015
Rauha Hammar – korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Rauha Siviä Elisabet Hammarin vanhemmat olivat maanviljelijä Vilhelm Richard Hammar (s. 30.03.1841 Lemu, k. 12.07.1900 Uudenkaupungin msrk) ja tämän toinen puoliso Anna Liisa Kustaantytär (s. 05.04.1840 Laitila, k. 14.09.1920 Uudenkaupungin msrk). Aviopari asui aluksi Laitilassa ja muutti sieltä vuonna 1874 Uudenkaupungin msrk:n Salmen kylään, jossa he omistivat Salmi -nimisen rusthollin tai ”kartanon”. Avioparilla oli kaikkiaan…
författaren
Arno Forsius,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
9.
2015
Lydia Maria Sesemann – ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen
Viipurista kotoisin ollut filosofian tohtori, kemisti Lydia Sesemann oli ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen ja samalla eräs ensimmäisistä koko Euroopassa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiallisesti Marja Engmanin yksityiskohtaiseen kirjoitukseen ”Lydia Sesemann. Finlands första kvinnliga doktor” (Historisk Tidskrift för Finland 1996: 4: 478—491). Eräitä lisätietoja on saatu muista lähteistä. Naisten yliopistollinen koulutus oli Euroopassa hyvin poikkeuksellista 1700-luvulla.…
författaren
Arno Forsius,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
16.
9.
2015
Maj-Len Remahl – liikealan työntekijöiden edunvalvoja
Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön vaikutusvaltaisimpia liittojohtajia ja kansainvälisen Union Network Internationalin puheenjohtaja. Maj-Len Rönnholm syntyi Vaasassa työläisperheeseen. Vanhemmat olivat kotoisin kaupungista, ja Maj-Len asui ensimmäiset kuusi elinvuottaan Sepänkylässä ja sittemmin Palosaaressa. Perhe muutti 1952…
författaren
Marjaliisa Hentilä,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
2.
6.
2015
Eva Anttila – oman tiensä löytäjä ja kulkija
Eva Anttila toimi 1900-luvun alussa yhtenä modernin suomalaisen tekstiilitaiteen tienraivaajista. Hän kuului ikäpolveen, joka aloitti elämänuransa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Aluksi Anttila toimi taidemaalarina, mikä näkyy selvästi hänen myöhemmin luomistaan kuvakudoksista. Muita 1900-luvun alkuvuosina tekstiilitaiteen pariin siirtyneitä taiteilijoita olivat muun muassa Margareta Ahlstedt (Ahlstedt-Willandt), Greta Skogster (Skogster-Lehtinen) ja Laila Karttunen. He suunnittelivat taidekäsitöitä ja käyttötekstiilejä. Tekstiili oli…
författaren
Mai Anttila ja Sari Anttila,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
12.
5.
2015
Frida Sjöblom – valkonauhatoiminnan vakiinnuttaja
Haminalaisen merikapteenin Henrik Sjöblomin ja hänen toisen puolisonsa Anna Sofia Gestrinin viides lapsi, 1853 syntynyt Frida Karolina aikuistui varhain, niin kuin tuon ajan suurten perheitten tyttäret yleensäkin. Kotikaupungin ruotsinkielisen tyttökoulun jälkeen tämä lämpimän uskonnollisessa kodissa kasvanut tarmokkaan isän tarmokas tytär jatkoi opintojaan Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun yhteydessä toimivassa jatko-opistossa ja valmistui opettajaksi. Näin hänellä oli, toisin…
författaren
Venla Sainio,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
4.
2015
Fanny von Hertzen – valkonauhatoiminnan vahvistaja ja kehittäjä
Fanny von Hertzen syntyi 1873. Fannyn isä, Karl, syntyi 1844 Savitaipaleella ja äiti Alexandra Salonius 1849 Luumäellä. Karl von Hertzen vihittiin papiksi 1870 ja hän toimi Porvoon tuomiorovastin apulaisena, Pieksämäen kirkkoherran apulaisena sekä Luumäen kappalaisena. Alexandra von Hertzen kuoli 1891 vain 42-vuotiaana ja häneltä jäi kahdeksan lasta, joista vanhin, Fanny, oli äidin kuollessa vasta 19-vuotias.…
författaren
Irja Eskelinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
4.
2015
Hanna Lönnrot – ensimmäinen naispuolinen kanslianeuvoksen arvonimen saaja
Hanna Lönnrot syntyi Maaningalla 1904. Hänen isänsä oli insinööri Oscar Lönnrot ja äitinsä Hilda Julkunen. Hanna Lönnrot pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1922. Vuonna 1929 hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja samana vuonna hänet nimitettiin valtioneuvoston kanslian kirjaajaksi. Ura eteni 1953 nuoremmaksi hallitussihteeriksi. Hanna Lönnrot oli monipuolinen ja aktiivinen järjestöihminen. Hän ehti toimia Kristillisen Ylioppilasliiton naissihteerinä…
författaren
Irja Eskelinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
10.
4.
2015
Maikki Friberg – elämäntyönä Naisten Ääni
”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli sen mukaan. Opettajana ja puhujana, mutta ennen kaikkea Naisten Ääni -lehden toimittajana. Maikki Friberg syntyi vuonna 1861 Kankaanpäässä yksitoistalapsisen nimismiehen tyttärenä ja pappissukujen jäsenenä. Isä kuoli hänen ollessaan 12-vuotias, jolloin…
författaren
Maija Kauppinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
3.
2015
Kvinnor Berättar
Bildningsalliansen rf
Georgsgatan 18
00120 Helsingfors
Kontakta oss
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.