Vårt sommarställe låg bara en kilometer från min mormors gård, Sigfrids. Mormor kallade vi alltid mommo. När jag lärt mig cykla fick jag som uppgift att cykla efter mjölken till mommos. Bak på pakethållaren hade jag en papplåda fastsurrad och i den satte jag mjölkkannan. Ofta stannade jag hos mommo och min ogifta moster Doris…
De tunga krigsåren
Karin Ingeborg Häggman – Evakuerad krigsänka i Sjundeå.
författaren
Ann-Christine Welander,
publicerade i Berättelser från Svenskfinland webbsida
12.
7.
2017
Maria Sofia Pettersson – sjömanshustru från Hardom by i Pernå socken
En stor hägg som alltid blommade och doftade rikligt på försommaren, några pilträd, fanns där längs vägen. Närmare husgrunden stod två äppelträd, det ena blommade mycket rikligt en del vårar, mot grannen fanns syrener. Häggen förekommer inte här i byn, undrar var Maria har burit den ifrån. Säkert har där funnits en väl skött trädgård,…
Martta Ritvanen – Kaunis Korun perustaja
– Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien haastattelussa 28.5.1995, kun hän 84-vuotiaana valmistelee lakkiaisiaan yhdessä pojantyttärensä kanssa. Martasta on tulossa maan kaikkien aikojen vanhin uusi ylioppilas iltalukiosta Helsingissä. Martta päätti keskikoulun vuonna 1927. Vanhempien mielestä koulutusta oli tarpeeksi tytölle ja keskiarvokin oli laskenut alle…
Hilda Maria Kull – Ett mångskiftande livsöde
Min mormor Hilda Maria Kull var född i Rimal by i Solf som andra barn till Anders Johan Johansson Remahl (f. 17.4.1841) och Vendla Sophia Carlsdotter Påfs (f. 2.6.1840). Paret var kusiner! Kusingifte har länge ansetts som icke-rekommenderbart. Hur det var då det begav sig finns inga belägg för. Faktum är att kusingiften varit vanligare…
Edit Ström – min mor
Ett kvinnoliv 1904-1982. Kvinnan jag vill berätta om är min mor Edit född Häggblom 1904-1982, gift första gången med Magnus Hägg 1903-1940. Han stupade 6.3 1940 vid Viborgska viken, omgift 1945 med Oskar Ström. Edits föräldrar var Brita och Johan Häggblom båda födda under det så kallade ”storfattigåret” 1867. De var bönder och bodde i…
Helena Mathilda Alakorva – uudisraivaajan tytär
Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta osti sieltä talon Marttiini (nykyään Martin), sitten hän muutti Sodankylän Seitajärvelle, joka siihen aikaan kulki virallisesti nimellä Sodankylän Sompion kylä. Hän osti siellä Arajärvi-nimisen maatilan. Helena Matildan isä perheineen oli…
Mirja Hakko – kasvu toimittajan ammattiin
Oulunsalolaisen Hakon perheen Mikko-isän työ kiertokoulunopettajana oli päättynyt, ja hän oli juuri valmistunut poliisiksi Suomenlinnan poliisikoulusta, kun Mirja Annikki syntyi maaliskuussa 1921. Uudella tulokkaalla oli jo kaksi veljeä, 10-vuotias Sulo ja 3-vuotias Into, kaksi muuta lasta oli menetetty vuoden 1919 epidemiaan. Nyt oltiin uuden alussa. Koska isommat lapset osallistuivat tuolloin ahkerasti kotitöihin ja lastenhoitoon, on…
Aini Kuukasjärvi – ahkera puurtaja, maatalon emäntä
”Mitä sitä höpöä”, oli anopillani, Ainilla, tapana sanoa, kun jokin asia ei hänen mielestään ollut tärkeä. Niin hän olisi varmaan sanonut, jos hänelle olisi kerrottu, että hänen elämästään kirjoitettaisiin pienoiselämäkertaa. Ei siksi, että hän olisi ollut tyytymätön elettyyn elämäänsä tai aikaansaannoksiinsa, vaan siksi, että hän ei halunnut koskaan vaatimattomana ihmisenä tehdä itsestään tai tekemisistään mitään…
Aina Vähäkallio – sata siunattua vuotta
”Jouruin vangiks leipäni erestä ja olin vuaroon molempien puolella. Kun en ikänä ole mistään politiikasta pitäny. En ymmärrä kui ihmine sekkoo ku kana rohtimiin.” Isomummoni Aina Vähäkallio eli pitkän elämän. Neljävuotiaana luulin Aina nimen tulevan siitä, että Aina oli aina ollut olemassa. Ja niinhän hän tavallaan olikin. Aina syntyi Humppilassa vuonna 1894 ja kuoli Loimaalla…
Elvi Linnea Fredman alias Margareta Helin – en kvinnas öde 1918-2001 påverkat av en röd bakgrund och krigen i Finland.
ELVI LINNEA FREDMAN, föddes i en röd arbetarfamilj i Hangö 1918 och hamnade i en borgerlig familj 1919, fick namnet MARGARETA EVERITT , KAJANDER , HELIN , en yrkesarbetande kvinnas liv och öde i det självständiga Finland och hur de historiska händelserna kom att påverka hennes liv. Elvi Linnea Fredman föddes en sommardag i Hangö…
Maire Juujärvi – oman polun raivaaja
Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan kupeessa. Vakinainen asutus oli syntynyt 1800-luvulla, kun hyvät luonnonolosuhteet kalaisine järvineen houkuttelivat sinne suomalaisia etelästä päin. Samaan aikaan lappalaiset muuttivat pohjoisemmaksi alueelta. Vuorijärven suojaisilla rinteillä viljeltiin ohraa. Ympäröivistä metsistä pyydystettiin…
Kerttu Ylä-Jääski – äitimme, perheemme ydin
Äiti Kerttu syntyi sata vuotta sitten 23. heinäkuuta 1911 Vehkalahden kuntaan kuuluvassa Reitkallissa, joka on nykyisin liitetty Haminaan. Vanhemmat olivat äiti Eeva-Liisa, os. Vapalahti ja isä Matti Ruoti, kotoisin Reitkallista. Matti Ruoti luopui osuudestaan kotitaloon veljensä Einarin hyväksi. Perhe muutti Haminaan Tallimäelle, joka on pari kilometriä keskustasta. Perheessä oli kolme tytärtä ja poika Jaakko, joka…
Alma Smeds – min farmor
Jag upplevde att min farmor Alma f 1904 var en mycket driftig kvinna. Hon var beslutsam och ganska envis. Hon var kreativ och omtänksam. Utan Alma skulle min farfar Lennart knappast ha stått på benen i över 45 år efter sin krigsskada. Jag har hört berättas att farmor övade med honom och tvingade honom…
Stina Mattsson – Till minne av min mor
Hon föddes i Sund på Åland som fjärde barnet i en jordburkarfamilj som småningom utökades till elva barn. Hennes föräldrar ville ge barnen möjlighet att studera, så att de skulle få ett yrke. De ekonomiska förutsättningarna fanns endast till de fyra äldsta av barnen, mor var en av dem. Efter att Stina genomgått fem klasser…
Liisa Ake-Helariutta – karelare i Pargas
Liisa Ake-Helariutta föddes i Eistilän kylä på Björkö ö på karelska näset. När hon var fem år bröt vinterkriget ut och alla Björköbor måste evakueras. År 1941 kom familjen, bestående av Ake-Helariutta, en yngre syster samt mamma och pappa, till Pargas. Inom några år utökades familjen med en lillasyster och en lillebror. Sjuttiofem år senare…
Edit Sarlin – en häpnadsväckande historia
Edit Sarlin föddes år 1888 i Villmanstrand. Hennes mor var Anna Karolina Tikkinen som hade bott som inhysingshjon i Libelitzalo i norra Karelen, som vid den tiden var Finlands fattigaste kommun. Inhysingarna var de fattigaste av de fattiga. Med bara några års folkskola bakom sig men med stora mått av nyfikenhet, målmedvetenhet och driftighet…
Elli Tervo – huoleton lapsuus, sota-ajan nuoruus
Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen tarinan ensimmäisessä osassa kertojana on tekstin kirjoittanut Ellin tytär, toisessa osassa Elli itse. Sata vuotta sitten Oulunsalon Keskipiirillä asusteli Hakkojen perhe. Molempien vanhempien juuret olivat Etelä-Pohjanmaan Laihialla. Mikko-isä oli kiertokoulun…
Kyllikki Holmén – min mor
ALLT BÖRJAR MIDSOMMAREN 1940 Festklädda människor rör sig i klungor över området, glatt pratande. Musiken spelar vid dansbanan och folk trängs vid den. Midsommarfirandet på Tivoli i Åbo pågår som bäst. Det har varit fred i drygt tre månader och folk är svultna på att få komma ut och roa sig, skratta och dansa. Ett…
Tyyne Lehtonen – sisukas äitimme
Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat tulleet jo 1600 luvulla Savosta Inkerin maalle. Äidin suku oli äyrämöisiä Kannakselta. Perhe viljeli maata ja he myivät monenlaisia elintarvikkeita miljoonakaupunki Leningradiin. Luterilaisuus ja suomalaisuusaate kuuluivat tiiviisti arkielämään. Ahkeruus ja säästäväisyys olivat perheen…
Helvi Brander – evakko, isänmaan ystävä, perheenäiti
Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä oli 10 lasta. Koska Pietarissa oli runsas suomalaisyhteisö, niin nuoret kumpikin omalla tahollaan lähtivät sinne etsimään muun muassa paroni Nicolailla sisäkön opissa ja sen jälkeen vastaavissa tehtävissä toisissa varakkaissa perheissä. Nuoret…
Sylvia Linnansaari – kansakoulunopettajan ja isänmaan kutsumus
Sylvia Bökmanin isä oli apteekkari Gustaf Adolf Bökman (1861-1921) ja äiti klaveerinsoittaja ja laulaja Märtha Aurora Mechelin (1872-1954). Lapsia syntyi yhdeksän, joista kaksi kuoli pieninä. Joen törmällä sijaitseva apteekkirakennus pihoineen käsitti puutarhan marjapensaineen ja juureksineen sekä tilaa lampaille. Koska Vetelissä ei ollut omaa lääkäriä, apteekkari toimi osittain lääkärinä. Sylvian äiti Märtha soitti pianoa ja lauloi…
Martta Leskelä – eräs kotirintaman sankari
Martta Leskelä (o.s. Simelius) syntyi Pulkkilassa vuonna 1922. Haastattelin Marttaa, anoppiani, useaan otteeseen vuosina 2010-2016. Tämä kirjoitus on tehty haastattelujen pohjalta ja rajautuu lähinnä sota-aikaan ja kotirintamaelämään. Rauhankallion ovet avautuvat puoliautomaattisesti. Tulemme palvelutalon hämärään käytävään, jonka perällä on Martan huoneisto. Käytävän päässä, mutkan takana avautuu asukkaiden yhteinen kokoontumis- ja kahvittelutila. Pöydän äärellä istuu muutama iäkäs nainen.…
Pirkko Teirikko lukiolaisena ja lottana säähavaintoasemalla Oulussa
Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 Oulussa ei ollut lentoliikenteen tarpeisiin riittävän hyvää ja tarkoituksenmukaista säähavaintoasemaa. Koko Pohjois-Suomen säähavaintotoiminnan pääkeskus oli Rovaniemellä. Ilmatieteen laitoksella Helsingissä etsittiin sopivaa paikkaa sotatilan vaatimalle asemalle Pohjois-Suomesta. Helsingistä otettiin yhteyttä isääni Antti Teirikkoon, joka oli tuolloin Oulun seudun suojeluskunnan aluepäällikkö. Hänen toivottiin osoittavan Oulun seudun säähavaintoasemalle sopiva paikka ja sen toiminnasta vastaava…
Hilma Herajärvi isänmaan asialla
Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen seminaarista kansakoulunopettajaksi. Samana vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Hän suoritti saamansa stipendin turvin vielä kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen, lukuvuonna 1927–1928, kansakouluopettajien jatko-opintoja Helsingin yliopistossa. Hilma Herajärvi toimi aluksi opettajana Alatornion kunnan Kivirannan kansakoululla ja…
Fanni Teirikko johtamassa Oulun lottien varusjaostoa
Näin jo tukevasti ikääntyneenä, 84-vuotiaana, osaan arvostaa sitä työtä ja niitä elämänarvoja, jotka olivat elämän kulmakiviä edellisillä sukupolvillamme. Äitini, Fanni Teirikko oli kympin tyttö. Äiti oli syntyjään Halonen ja naimisiin mentyään Tjäder. Teirikko hänestä tuli, kun nimi suomennettiin 1935. Fannin kaltaiset tytöt turvasivat maamme hyvinvoinnin sotien aikana. Sodista selvittiin. Sankareita olivat miesten lisäksi naiset. –…
författaren
Aira Niva s. Teirikko kertoo, Päivi Kujasalo tarkistanut tiedot, koska Aira Niva, hänen tätinsä ei elä enää.,
publicerade i De tunga krigsåren webbsida
2.
1.
2017
Elli Tahkola – äiti, sankarittareni
Oli maaliskuun kolmas päivä vuonna 1918. Aurinko killotti puhtaaseen hankeen. Lieveen tuvassa Määttälänvaaran huipulla oli kiireinen tunnelma. Perheen äidin, Hildan, synnyttämisen aika kuulosti olevan tuona päivänä. Äiti oli lämmittänyt liedellä kuumaa vettä, repinyt pestyjä vaateriekaleita pyyhkeiksi ja kapaloiksi sekä käskenyt Ainon, perheen esikoisen, hakea lapsenpäästäjä naapurista paikalle. Antti-isä oli lähtenyt jo aamusta hevosella metsään puita…
Helvi Savikuja ja hänen sukutarinansa
Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi ylioppilaaksi Torniossa, missä hän suoritti myös opettajaseminaarin ja toimi opettajana, lyhyttä hämäläiskautta ja Ruotsin vuosia lukuun ottamatta. Kaikkina näinä vuosina ja vuosikymmeninä suku on ollut Helville, sukunsa jatkajalle, tärkeä. Ensin…
Aino Heikkilä – ahkera kyläkauppias
Aino Heikkilä syntyi Juho ja Fretriika (os. Kemppainen) Sirviön perheen esikoiseksi. Fretriika oli suurperheen lapsi Suomussalmen köyhästä pitäjästä. Hän oli joutunut huutolaislapseksi perheeseen, jossa oli ankara kohtelu. Kymmenen vuoden ikäisenä Fretriikan tehtävänä oli syksyn viimaisilla keleillä soutaa venettä, kun verkkoja laskettiin. Housujakaan ei tyttönen ollut saanut lämmikkeeksi jalkaansa. Täytettyään 15 vuotta Fretriika lähti tervaveneessä Suomussalmelta…
Lyydia Hartikainen – kyläompelija
Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin lisäksi perheeseen syntyi kaksi poikaa ja neljä tyttöä: Eino, Adele, Fanni, Helli, Urho ja Kerttu. Ison maatalon emännällä töitä riitti aamuvarhaisesta iltamyöhään. Vanhimpana tyttölapsena Lyyli sai tehtäväkseen huolehtia koulunkäyntinsä ohella nuoremmistaan aina, kun Katri-äiti…
Toini Väänänen ja Irma Innanen – Jäämeren rannan lasten sotavankeus ja Petsamoon jäänyt nuoruus
Suomen toinen, menetetty käsivarsi tunnetaan Petsamona, mutta Petsamo on vasta sisämaata. Vielä sen takana jatkui Suomen alue Jäämeren rannikkona ja Kalastajasaarentona. Alueen suomalaiskylät jätettiin Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen alle talvisodan käynnistyessä. Neljäsataa naista ja lasta joutui puna-armeijan sotavangiksi. Mukana olivat myös Moilasen perheen tyttäret Toini ja hänen siskonsa Irma. Toini jäi kaipaamaan Kalastajasaarennon elämää ja kotiaan koko…
Arla Klockars – Flicklotta på krigssjukhus
Under vinterkriget fyllde jag 12 år. Vid krigsutbrottet förvandlades skolorna till krigssjukhus och vi elever – de flesta av oss flickscouter – anmälde oss till tjänstgöring. Scoutkåren organiserade det inte, vi gjorde det själva redan första dagen. Det uppstod först något av konkurrens mellan flickscoutingen och flicklottarörelsen. Scoutledarna gillade inte att som var för unga…
Hilda Karppinen – perheenäiti ja kotirintamanainen
Syksyinen aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että reipas kävely sai hikihelmet otsalle. Hilda pysähtyi pyyhkimään kasvojaan. Taipaleenharjun talot olivat seuraavan mäen takana. Sieltä saisi kyydin Ouluun. Kuusamontie oli pääväylä ja kulkijat pysähtyivät lepäämään Taipaleenharjun kievarissa. Tauko oli paikallaan, reppu pois selästä, kaulaan ripustetut kengät kiven kupeelle. Purosta täytetty vesipullo antoi avun janoiselle. Kylläpä raikas vesi…
Saimi Paavola – sitkeä vaikeuksista selviäjä
Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa. Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän, äidin ja 12 sisarusta lyhyen ajan sisällä. Saimi jäi yksin hoitamaan kotimökkiä 13-vuotiaana. Saimi oli saanut suunnitella vähän aikaa tulevaisuuttansa viimeisen elossa olevan veljensä Aalen kanssa. Pienen maatilan työt kävivät liian rankoiksi tytön yksin…
Elli Karsikko – selviytyjä
On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset. Omatunto soimaa: tiedän että minua odotetaan. Keväällä poimin Ruonankadun tienvarrelta ison kimpun puna-ailakkeja tuliaisiksi. Kun olin lapsi, äiti kertoi, että ne ovat taivaanavaimia. Myöhemmin kesällä olen vienyt äidilleni puna-apiloita tai poiminut…
Helmi Tengén – Unionin tukipylväs
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Kauppias Lydia Lyttinen – veitsiluotolaisten hovihankkija
Hulda Lydia Lyttinen, os. Kakko, syntyi Kuivaniemellä 24.12.1889. Hänen vanhempansa olivat talolliset Matti ja Anna Kakko. Matti kalasti ja viljeli yhdessä Janne-veljen kanssa sukutilaa Kuivaniemen Pohjoisrannalla. Lydia oli perheen seitsemästä lapsesta toinen. Lydialla oli ruskeat silmät ja pitkät ruskeat letit, kun hän sisaruksineen kävi kansakoulua Kuivaniemen kirkolla joen toisella puolella. He soutivat kapean joen yli…
Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa
Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina voinut olla täyttä varmuutta. Naisten muodostama ketju on selkeämpi. Se on napanuoraketju. Isoäitini, Maria Wetterstrand, o.s. Huotari syntyi keisarillisella Venäjällä, Pietarissa karjalaisista vanhemmista. Perhe vietti turvattua, onnellista ja vaurasta elämää. Seitsemäntoistavuotiaana Maria tutustui muutamaa vuotta vanhempaan…
Aune Kinnarinen – minun elämäni tarina
Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.
Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.
Hilma Maria Välikangas kotirintamanaisena ja kodin valona sodan jälkeen
Rakas äitini, Hilma Maria Välikangas s. Koponen, Maijaksi kutsuttu, palveli sotien ajan isänmaata työskentelemällä sotateollisuuden kipeästi tarvitsemassa Vihtavuoren ammustehtaassa ja toimimalla lottana. Ammuksia valmistettaessa pikkupaukkuja sattui tehdassalissa usein äidin työaseman vasemmalla puolella, mikä vaurioitti hänen vasemman korvansa kuuloa pysyvästi. Viholliskoneet pyörivät Vihtavuoren yläpuolella monet kerrat löytämättä verhoiltua tehdasta. Äiti syntyi 7.8.1916 Vesannolla, Savossa ja kuoli…
Ulla Laine – uraa uurtava metsänhoitajanainen
”Olin sikäli erityisasemassa, että oli kulunut yli kymmenen vuotta edeltäjäni Martta Valtosen ajoista, ja miessukukunta oli tuudittautunut siihen uskoon, ettei naisista ole uhkaa tällä alalla. Tiesin Hyytiälään mennessäni, että kurssin pojille oli annettu tehtävä karkoittaa minut sieltä itkien tieheni. Vetojakin kestokyvystäni oli lyöty!” kertoo Ulla huvittuneena, eikä hänen äänestään nyt, niin kuin ei muulloinkaan, löydy hienoistakaan katkeruuden sävyä.
Ulla Laine opiskeli metsänhoitajaksi 1930-luvulla, jolloin naisia oli ollut metsänhoitajan opinnoissa vain muutama. Lue, kuinka Laine kertoo opinnoista ja urastaan positiivisen elämänmakuisesti.
Maria Olli – arjen sankari
”Runturi, ronturi, äidin unturi, kultainen lunturi, runturi, ronturi”, lauloi äitini minulle keksimäänsä ja säveltämäänsä lorua, kun vauvana katselin maailmaa hänen sylistään. Kahdelle pikkuveljelleni hän lauloi:” Lemmulla on leviät korvat, kissalla on kuusi häntää, koiralla on seitsemän silmää, kanalla on näppärä nokka!” Laulu jatkui ja kaikilla äidin laulussa mainitsemilla eläimillä oli mitä kummallisimpia ominaisuuksia. Pienet pojat…
Hilma Lehtiö – Kirjekuoritehtaan työntekijästä Kansanhuollon johtajaksi
Hilma syntyi tamperelaiseen työläisperheeseen kuopuksena vuonna 1896. Perheen yhdeksästä lapsesta esikoinen Johannes kuoli kuusivuotiaana ja myöhemmin syntynyt Naima yhdentoista päivän ikäisenä. Vuosisadan vaihtuessa perhe asui tyypillisessä työläisasunnossa Alarannassa. Yksitoista henkeä jakoi yhden huoneen, keittiö kuului neljälle perheelle siten, että jokaisella oli piisissä oma keittopaikka. Hilman isä joutui hakemaan työtä teollisuuskaupungissa, kun vanhin veli peri kotitalon…
Inkeri Kinnunen – Esimerkillinen soroptimisti
Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna 1998 Porissa. Porin klubi perustettiin vuonna 1960, ja seuraavana vuonna klubi järjesti Porin Suomalaiseen Yhteislyseossa lähinnä oppikoululaisille tytöille tarkoitetun yleisötilaisuuden, mihin tuli vieraaksi tyttöjen kysymyksiin vastaava Kotilieden PikkuÄiti. Tilaisuuden nimi oli…
författaren
Sinikka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä SI Pori,
publicerade i De tunga krigsåren webbsida
6.
9.
2016
Gerda Ryti ja keskipäivän kirkonkellot
Gerda Ryti oli tasavallan presidentin puolisona sotien vaikeina vuosina. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana olemista. Hän valoi radiopuheissaan rohkeutta ja uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Hän oli ehkä maan kuuluisin spiritualismin harjoittaja. Suomenruotsalaisen säätyläisperheen tyttärenä Gerda Serlachius kävi tyttökoulua (Helsingissä Laguska skolan ja Viipurissa Svenska fruntimmerskolan…
författaren
Korppi-Tommola, Aura, Pohls Maritta,
publicerade i De tunga krigsåren webbsida
3.
9.
2016
Toini Eklund, Suomen ensimmäinen naispuolinen metsänhoitaja
Helsinkiläinen Toini Suoma Eklund aloitti vuonna 1918 ensimmäisenä naisena Suomessa metsäopinnot. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi edellisenä vuonna Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun jatkoluokilta. Metsänhoitajaksi Toini valmistui vuonna 1921 ja filosofian kandidaatiksi 1930. Pettyneenä työtehtäviinsä metsähallituksessa hän siirtyi opettajaksi. Metsäopinnot Toini Eklund aloitti vuonna 1918 itsenäistyneessä, mutta katkeran vapaus- ja kansalaissodan kuohuttaneessa Suomessa. Toinin luokkatoverit Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa ihmettelivät…
Irma Merentie – sotaorvon tarina.
Isäni Kalle Keränen syntyi vuonna 1909 Suomussalmella. Hän oli muuttanut Kuhmoon työn vuoksi 1930-luvun alkupuolella. Äitini Lilli Oikarinen syntyi myös vuonna 1909 Hyrynsalmella. Hän tuli myös 1930-luvun alussa Kainuun Osuusliikkeen palvelukseen Kuhmoon. Siellä he tutustuivat ja menivat avioliittoon vuonna 1933. Perheeseen syntyi kaksi tyttöä ja yksi poika, minä heistä vanhimpana vuonna 1934. Asuimme ensin vuokralla,…
Anni Walden – sotakummivaliokunnan puheenjohtaja, kenraalitar
Puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin puoliso Anni Walden toimi vuosina 1940 – 1945 Mannerheimin Lastensuojeluliiton sotakummivaliokunnan puheenjohtajana. Sotakummitoiminta laajeni hänen johdollaan nopeasti paitsi kotimaassa myös ulkomailla, erityisesti Ruotsissa. Tämä järjestelmä oli merkittävä lisä sotaorpojen huollolle valtion maksamien eläkkeiden lisäksi. Anni Konkola syntyi vuonna 1885 jämsäläisen tilanomistajan, valtiopäiväedustaja Severus Konkolan (1857 – 1898) ja hänen puolisonsa Hilma…
Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…
Fanny Kaarne – ”Herra on heikoissa väkevä”, Kristillisen työväenliikkeen naisasiavaikuttaja
1800-luvun loppupuolella syntynyt Fanny Kaarne ehti elämänsä aikana nähdä ja kokea kaikki Suomea koskettaneet sodat itsenäistymisen kynnykseltä jatkosotaan saakka. Hän toimi yhteiskunnallisena vaikuttajana, toimittajana ja naisasian ajajana Suomen Kristillisen Työväen Naisliitossa sen perustamisvuodesta 1909 aina viimeisiin elinpäiviinsä asti. Fanny Kaarne kuoli vuonna 1956, mutta hänen aloittamansa toiminta työkansan parissa ei ole lakannut Kristillisessä Työväenliitossa tänäkään…
Sisko Ruokolan tarina
Sisko Ruokola (o.s. Pulkkinen) syntyi Sodankylässä 7.4.1931. Isä oli räätäli, äidin vastuulla oli OP:n kassa paikkakunnalla. Myöhemmin äiti toimi OP:n johtajana Sodankylässä. Äiti oli myös mukana isän räätälin työssä. Perheeseen syntyi kolme lasta, kaksi poikaa ja tyttö, Raili Sisko Kristiina. Koti sijaitsi keskellä kylää ja kaikki siellä tunsivat toisensa. Lapinmaan kauppa sijaitsi aivan kodin vieressä.…
Helena Virkki kansanedustajana
Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa järjestöissä ja luottamustoimissa. Hän toimi muun muassa kotipitäjässään Vuokselassa kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Valtakunnan politiikassa Virkki toimi kolmen kauden ajan vuosina 1945–1954 Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana. Tässä tekstissä tarkastelen Virkin kansanedustajatyötä,…
Katri Bergholm – sotilaskotitoiminnan uranuurtaja, kirjailija ja järjestöihminen
”Tuntuu ettei minulla ole ollut vaikeuksia ensinkään”, summaa erityisesti maamme sotilaskotitoiminnan uranuurtajana tunnettu Katri Bergholm elämänsä vaiheita radiohaastattelussa vuosi ennen kuolemaansa. Jos ei omaan elämään suurempia murheita ehkä mahtunutkaan, eivät ihmiselämän moninaiset ongelmat olleet Bergholmille suinkaan vieraita. Kuudentoista vuoden ajan hän vastasi Kotiliesi-lehden sivuilla nimimerkillä ”Isoäiti” lukijoiden kirjeitse lähettämiin kysymyksiin, jotka useimmiten käsittelivät juuri elämän…
Eeva Alha- tyttö- ja naistyön uranuurtaja ja naispappeuden kannattaja
Eeva Alha työskenteli yli 30 vuotta Suomen Nuorten Kristillisen Liiton, nykyisen Nuorten Keskuksen, tyttö- ja naistyön eri tehtävissä. Hän toimi myös Kenttäviesti- ja Nainen ja Elämä -lehtien päätoimittajana ja kirjoitti ahkerasti erilaisia julkaisuja koskien naisten ja tyttöjen asemaa kirkossa ja yhteiskunnassa. Alha näki työnsä nais- ja tyttötyönsihteerinä olleen toiminnan järjestämisen ja kehittämisen lisäksi myös parantaa…
Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai aikaan suuren hälyn syyttäessään kirjailija Hannu Salamaa jumalanpilkasta. Turussa, Urjalassa ja Petäjävedellä pappilan tyttärenä kasvanut Margit Borg omaksui elämäänsä voimakkaan kristillisen uskon. Siihen liittyi kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin kansalaissodan jälkeisen kurjuuden…
Helvi Frick – lotta joka solultaan
Koulun rehtoria pidettiin yleisesti patkulina, isänmaata vastaan vehkeilijänä. Tätä käsitystä vahvisti se, että hän kielsi oppilaita osallistumasta ilman hänen lupaansa mihinkään rientoihin, varsinkaan isänmaallisiin. Ei edes elokuviin saanut mennä. Helvi Heino ja hänen ystävänsä eivät vaivanneet rehtoria lupapyynnöllä, koska tiesivät, ettei sellaista heruisi. Tytöt menivät omin luvin kiellettyyn tilaisuuteen. Rehtori palkitsi tyttöjen omatoimisuuden käytöksenalennuksella, sen…
Sodan ajan koululainen – ruustinna Maija-Liisa Lavanko
Maija-Liisa Lavanko s. Roininen syntyi 8.5.1926 Savossa Siilinjärvellä Eeti Roinisen ja Tyyne Roininen s. Pulkkisen perheeseen ensimmäiseksi ja ainoaksi lapseksi. Taivaan Isä otti 29-vuotiaan Tyyne-äidin luokseen Maija-Liisan ollessa 5-vuotias. Isä ja Liisa-taloudenhoitaja pitivät sen jälkeen rakkaudella huolen tyttösestä. 10-vuotiaana Maija-Liisa sai äitipuolen, joka sodan ajan toimi Lapinlahdella olevan suuren Lotta-ravintolan emäntänä. Isä oli Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan…
Tuomi Elmgren-Heinonen – kirjailija, tapakulttuurin opettaja
Tuomi Elmgren-Heinonen oli laulaja, menestyvä nuorisokirjailija ja Uuden Suomen toimittaja. Tutkijankykynsä hän osoitti vuonna 1938 ilmestyneessä Toivo Kuulan elämäkerrassa. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli maan tunnetuin tapakulttuurin tuntija ja opettaja. Hänen 1954 ilmestynyt laaja, hakuteostyyppinen oppaansa Käytöksen kultainen kirja oli menestys, josta otettiin useita painoksia. Suuren yleisön tapakulttuurin tutkijana ja opettajana tunteman Tuomi Elmgren-Heinosen äiti oli…
Äitini Aino Pönni
Kerron tässä tarinan äidistäni, arjen sankarista, selviytyjästä. Äiti sitoi heinäharavat isävainajan polkupyörän runkoa vasten. Asetti veljen istumaan rungolle ja meidät pikkutytöt tarakalle. Mentiin ahoniitylle heinäntekoon. Isäni oli menehtynyt Salpalinjaa rakentaessa vuonna 1942. Äidille jäi isävainaan polkupyörä ja vikuroiva varsahevonen avuksi perheen talouden eteenpäin viemiseksi. Isän kuolema oli äitini toinen leskeys. Nuoruuden avioliittoonkin hiipi kuolema. Mies…
Äitini Aili Tuuri ja tätini Aune Rahkola
Aili Tuuri, o.s. Rahkola syntyi vuonna 1910 Kauhajoen Päntäneellä perheen kuudentena lapsena. Maalaistalossa oli totuttu kovaan työhön ja vanhemmat olivat vielä erikoisen riuskoja ja nopeita liikkeissään. Äiti Sandra Maria oli 20-vuotiaana avioitunut itseään 11 vuotta vanhemman Tuomas Valentin Rahkolan kanssa. Sandra Mariakin oli jo kotonaan talon tyttärenä tottunut ahkeroimaan talon töissä tasavertaisesti palkollisten kanssa. Aili…
Lempi Seppänen ja evakkomatka
Lempi Johanna Seppänen os. Seppänen syntyi 14.12.1909 Kovavaarassa Suomussalmella, aivan itärajan tuntumassa, Johanna ja Olli Seppäsen perheeseen. Sisaruksia oli neljä, joista yksi hukkui pienenä. 18-vuotiaana Lempi sai tiedon, että Lehtovaara-nimisessä talossa, jonne oli matkaa 18 kilometriä, oli piian paikka auki. Matka sinne taittui tietenkin kinttupolkua. Kaisa ja Jussi Seppäsen perheessä oli useampia sukupolvia yhteensä 24…
Irma Arminen – kansakoulun opettaja
Kansakoulun opettaja Irma Arminen, os. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla nuorempien sisarustensa huoltajaksi. Hänestä kehittyi merkittävä opettajavaikuttaja Helsingissä. Hän oli naisasianainen, edistysaatteen kannattaja ja ihailtu opettaja. Hänellä oli laaja ystäväpiiri. Meitä kahta tytärtään hän kannusti monin tavoin ja auttoi nuorempia…
författaren
Hilkka Lehtonen, professori emerita, TKT, arkkitehti Safa,
publicerade i De tunga krigsåren webbsida
18.
1.
2016
Leila Mikkolan muistoja sota-ajalta
Leila Mikkola kertoo: Olen viettänyt lapsuuteni sahaympäristössä. Koti oli yhteinen sahan naistyöväen kanssa. Oli suuri pirtti naisten ruokailla omia eväitään. Äitini piti kahvilaa. Ruoan päätteeksi moni osti kahvikupposen. Kotiini kuului keittiö, kamari ja yläkerran makuutila. Heti, kun kynnelle kykeni, oli äidin kahvilassa puuhaa: oli kahvin jauhamista käsimyllyllä ja sokerin pilkkomista. Sokeri ostettiin topissa. Siitä nimi…
Eeva-Liisa Siltala – monipuolinen toiminnan nainen
Eeva-Liisa Siltala kuuluu niihin – toivottavasti ei harvinaisiin – ihmisiin, joilla on halu ja kyky nähdä kaikissa asioissa hyvät puolet tai ainakin jotakin myönteistä. Tuo elämänasenne on näkynyt siinä, miten hänen elämässään on ollut ja on edelleen keskeistä toisten hyväksi toimiminen. Zonta-sisarestamme ja kerhomme Oulun Zonta-kerho I:n perustajajäsenestä piirtyy aidon kristityn ja lähimmäisen kuva. Eeva-Liisa Siltala syntyi…
Orvokki Hiltusen elämää: Pommikoneet lapsuuden taivaalla Kuusamossa
Orvokki Hiltunen kertoo: ”Raskaiden pommikoneiden kumea ääni jäi pelottavana mieleen jatkosodasta. Koneita riitti Kuusamon taivaalla, kun Oulua kuumimmillaan pommitettiin. Pusikkoon juostiin ilmahälytysten aikana. Erään kerran naapurin emäntä huusi: ’Sisko, Sisko vahtaa niitä koneita, että minä saan juosta!’ Koulussa mentiin muurin viereen ilmahälytysten tullessa.” Äidilläni oli aina pari ompeluoppilasta oppimassa käsityöllä elämisen taitoja. Äiti Liisa Späd s.…
Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina
Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”
Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.
Eila Rummukainen – vaikeuksien läpi sosionomiksi
Eila Rummukainen teki pitkän uran sosiaalityössä, missä hän on paneutui vaikeuksissa olevien perheiden ja aivan erikoisesti apua tarvitsevien lasten asioihin. Rummukaisen oma tie sosionomiksi ei suinkaan ollut helppo, mutta omien kokemustensakin nojalla hänellä oli työssään kyky ymmärtää vaikeuksiin joutuneita. Eila Elina Rummukainen, o.s. Tokola, syntyi 14. syyskuuta 1925 Kannuksessa. Hänen kotinsa, Tokolan maalaistalo, sijaitsee Välikannuksessa Lestijoen varressa…
Fanni Luukkonen -lottien keulakuva
Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena opettajaksi. Luukkonen valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1906 ja suoritti opettajakokeet Jyväskylässä vuonna 1912. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli kansa- ja oppikoulussa sekä työväenopistossa Oulussa. Luukkosen pätevyys huomattiin ja koulutoimen ylihallitus…
13.
11.
2015
Mustia tyttöjä hiilimiilulla – Olga Jokiniemen tarina
– Kun tunteja pussitti hiiliä, olisi käynyt tummaihoisesta, kertoi Olga Jokiniemi sota-ajan vakiotyöstään. Oulun läänin Pyhäjärvellä Olga Lehtomäen, myöhemmin Jokiniemen, kotikunnassa oli eri kylillä suuria miilupohjia, joihin metrin pituiset koivuhalot ladottiin ympyrän muotoon keoiksi. – Ilmakanavia jätettiin sopivasti puiden väliin. Keoista tehtiin pyöreitä ja korkeita. Päällimmäiseksi miiluihin pantiin multaa ja turvetta. Alta sytytettävät puukeot paloivat…
Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta
Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1917 ja osallistui Suomen sisällissotaan ambulanssisairaanhoitajana. Hän toimi ambulanssipalveluksessa myös Viron vapaussodassa vuosina 1918–1919. Pohjala jatkoi vuosina 1921–1924 sairaanhoito-opintojaan Yhdysvalloissa ja suoritti Columbian yliopistossa filosofian maisterin tutkinnon vuonna…
20.
10.
2015
Ester Vaara – sotalapsena olosta Ruotsissa mukavat muistot
Sotalapsena Ruotsissa Ester Vaara s. Saromaa lauloi ja lausui runoja naapurivierailuilla. Kylään mentiin pyhämekossa, rusettipäisenä ja ”lokatuin”, kiharretuin, hiuksin. Esiliinaa ei pantu visiitille. Pitsein koristettuja, kauniita esiliinoja kyllä pidettiin tuohon aikaan kotivaatteiden suojana. Laulu on kuljettanut Esteriä sekä palvelemaan sopraanona sunnuntaisin ortodoksikirkon kuorossa että toimimaan Oulun Karjalaseuran Kuoro Käkösissä ja Pyhän Hildegard -seuran Gloria-kuorossa. Rakkaus…
Elin Malin – Marttaliiton alkuvuosien keskushahmo
Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan pääkaupunkiseudun muiden sivistyneiden kanssa. Opiskelun päätyttyä Elin toimi lyhyen ajan opettajana ja palovakuutusyhtiö Pohjolan palveluksessa. Hallintosihteerin puolisona hän kykeni osallistumaan ilman työsitoumuksia erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Järjestötyö ja hyväntekeväisyys olivat hänen…
Aili Alasirniö – sotavuodet Posion Sirniön kylässä
Äiti kirjoittaa isälle rintamalle 19.8.1941:”Tyyniä on kohdannut ikävä tapaus, Aarohan on kaatunut viime perjantaina. Kirkkoherra Koivisto kävi pyhänä sanaa tuomassa, siellä on ollut kovat taistelut. Satoja Pudasjärveläisiä on siellä kaatunut, mm Naamagan Reino.”
Ja 2.9.1941 äiti jatkaa: ”Tyynille syntyi tyttö 29 elokuuta ja sitte viime pyhänä oli sankarivainajien hautajaiset Taivalkoskella jolloin Aarokin haudattiin, me oltiin Isän ja Eskon (Tyynin ja Aaron 8- vuotias poika) kans siellä käymässä kun Tyyni ei voinut lähteä, kun oli 2 päivän vanha tyttö. Meillä oli valtion puolesta matkakyyti ja kahvitarjoilu Suojeluskunnan talolla, olihan se surullinen päivä meille kaikille. Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Lue lisää Aili Alasirniön sotavuosien kokemuksista.
Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti
Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle. Anna Wiik oli myös Kansan Arkiston perustaja. Anna Wiikin syntymäpäivä 5.3. on työväenperinnepäivä, jolloin Työväenliikkeen kirjastossa julkistetaan Työväentutkimuspalkinto eli vuoden paras työväentutkimus. Anna Elisabeth Wiik, os. Forsström syntyi 1891 Helsingissä…
Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö
On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta lopettaa. Yhä uudelleen ja uudelleen kapuan mäenharjalle; sitten riemullinen lasku alas. Koska olen yksin, uskallan laulaa koulussa oppimaani laulua: ”Helei, helei mäenrinteelle vaan. Pohjolan taivas jos tummakin lie, lämmin on…
Lauha Airas – ensimmäinen naispuolinen Suomen Leijonan komentajamerkin saaja
Suomen Valkonauhaliiton kunniajäsen, lääninlääkäri Lauha Airas (1914–2014) ehti viettää 100-vuotisjuhlansa haluamallaan tavalla. Juhlapäivänä järjestettiin kirkkokonsertti Oulun tuomiokirkossa ja sen kolehtituotto ohjattiin Lauhan toiveen mukaisesti lähetystyön hyväksi. Konsertin jälkeen nautittiin juhlakahvit tuomiokirkon kryptassa. Lauha Airas ehti elämänsä aikana olla mukana monenlaisessa toiminnassa sekä oman ammattinsa että oman kiinnostuksensa mukaan. Lauha Airas omaa sukuaan Parvela oli syntyperäinen…
Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea
Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja aivan aiheetta, sillä hän oli vahva ja rohkea niin puolisona ja äitinä kuin isänmaan puolustajana ja naisasianaisena. Maissi Erkko syntyi 1872 Turussa; hänen vanhempansa olivat apulaisläänin-rahastonhoitaja Johan Fredrik ja Aurora…
Kvinnor Berättar
Bildningsalliansen rf
Georgsgatan 18
00120 Helsingfors
Kontakta oss
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.