Ebba Lagerlöf – seuraneidistä porvarisrouvaksi

Raahen purjelaivakauden historia on täynnä kiehtovia tarinoita ja monenlaisia ihmiskohtaloita. Näin alkaa ruotsalaisen Ebba Katinka Ljunggrenin vaiherikas elämä Raahessa: ” Ebba-neiti lähetettiin kaukaisen sukulaistädin, kauppaneuvoksetar Franzénin, seuraneidiksi Raaheen, koska hänellä oli romanssi epäsopivan taiteilijan kanssa. Franzénin talossa asui myös Fredrik Sovelius, joka oli jo vuosikymmeniä aikaisemmin jäänyt leskeksi Franzénin tyttärestä Johannasta. Kuinka ollakaan seuraneiti ja vanha komerssi joutuivat Amorin nuolten kohteeksi ja kohta Ebba vihittiin 40 vuotta vanhemman Fredrikin kanssa”, kertoi Raahen museon amanuenssi Eija Turunen haastattelussa, joka julkaistiin Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakaslehti Ouluvoimassa kesäkuussa 2002.

Ruotsista seuraneidiksi Raaheen

Ebba Katinka Ljunggren syntyi 1.11.1862 Bölingenissä, Elfsborgin läänissä Ruotsissa. Isä, Ivar Skoglar Ljunggren, oli varakas tilanomistaja ja koulutti tyttärensä ajan tavan mukaan seurapiireihin kelpaavaksi ja kielitaitoiseksi.

”Kotimaassaan hän oli rakastunut köyhään taidemaalariin, Anton Genbergiin (s. 20.6.1862). Ebban isä, varakas tilanomistaja, ei pitänyt taiteilijaa tyttärelleen soveliaana puolisona ja torjui nuorten avioliittoaikeet. Ebba oli luonnollisesti tämän seurauksena hyvin onneton ja kenties kaipasi jonnekin pois kotoa. Tukholmalaisessa sanomalehdessä ollut ilmoitus, jossa raahelainen leskirouva Lovisa Franzén etsi itselleen, sisarelleen ja lähes sokealle, leskeksi jääneelle tyttärelleen Betty Donnerille seuraneitiä, sattui sopivaan saumaan. Tässä kohtaa emme ole varmoja, hakiko Ebba paikkaa itse vai toimivatko hänen vanhempansa, kuten parhaaksi näkivät. Joka tapauksessa Ebba matkusti hänelle ennestään tuiki tuntemattomaan Raaheen kesäkuussa 1890. Siirtymä Tukholman seurapiireistä suomalaisen pikkukaupungin sosieteettiin ei liene ollut helppo, mutta joustavana ja sopeutuvana tunnettu Ebba kotiutui kuitenkin Raaheen.” (Museo kirjastossa)

Ruotsalaisen kaunottaren tulo Raaheen herätti huomiota. Hänet kutsuttiin porvarisperheiden juhliin. Nuorten miesten osoittama huomio ei häntä kiinnostanut. Jäljelle jääneistä kirjeistä on voitu päätellä, että hän viihtyi parhaiten naisten ja ikäihmisten seurassa. Ehkä hänellä oli aavistus vanhan kauppaneuvos Soveliuksen kiinnostuksesta. ”Jos mummo kuolee, on minun tilanteeni huono. Kaipa aina jokin ratkaisu löytyy köyhälle piruparalle. Voinhan joka tapauksessa tehdä työtä.” hän kirjoitti veljelleen 28.3.1891. Vielä samana keväänä Fredrik Sovelius pyysi Ebban kättä. 

Langit, Franzénit ja Sovellukset

Johan Langin kauppahuone vaikutti pitkään Raahen elämään. Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859).

Kauppaneuvos Fredrik Sovelius II (1822-1897) keskittyi liiketoiminnassaan laivanvarustukseen ja kauppaan. Hän aloitti toimenpiteet Pietari Brahen patsaan pystyttämiseksi Raaheen. Walter Runebergin veistämä patsas paljastettiin vuonna 1888 silloisella Isollatorilla (nyk. Pekkatori).

Hän oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäisen avioliiton hän solmi vuonna 1850 Johanna Margaretha Franzénin (1830-1857) kanssa. Avioliiton kautta hänestä tuli appiukon kuoleman jälkeen Langin liikkeen johtaja. Hän asui perheineen Langin kulmatalossa nykyisen Pekkatorin (ent. Isotori) varrella. Pariskunta sai neljä lasta. Johanna Margaretha kuoli lapsivuoteeseen vuonna 1857.

Ebban ensimmäinen avioliitto

Asuttuaan vain vuoden päivät Raahessa Ebba Katinka Ljunggren vastasi Fredrik Soveliuksen kosintaan myönteisesti keväällä 1891. Sovelius meni nyt toisen kerran naimisiin 32 leskeysvuoden jälkeen. Häät vietettiin Tukholmassa 14.12.1891. Pari teki häämatkan omalla laivalla Egyptiin vuonna 1892. Johan Langilla oli tuolloin kuusi laivaa ulkomaan liikenteessä.

Häämatkalta palattuaan pari asettui asumaan Rantakadulle Soveliuksen sukutaloon, joka on Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus. ”Vuonna 1780 rakennetun talon yläkerta on entisöity 1890-luvun asuun. Tuolloin talon sisäkatto korotettiin, saliin vievät ovet vaihdettiin korkeisiin muodikkaisiin parioviin ja talon ikkunat muutettiin isommiksi. Eija Turunen uskoo, että talon muutostöiden takana oli Soveliuksen sukuun naitu tukholmalaisneito, Ebba Katinka Ljunggren.” (Turunen 2002)

”Mitkä olivat nuoren neidon tunteet vanhaa kauppaneuvosta kohtaan? Oliko kysymyksessä rakkausavioliitto vai turvattoman nuoren naisen laskelmoitu ratkaisu? Kirjeestä veljelle henkii kunnioitus ja arvonanto ja heräävä kiintymys, joka saattoi kasvaa rakkaudeksi. Valitettavasti ei useampia kirjeitä ole säilynyt, joista voisi lukea Ebban myöhempiä tilityksiä tunteistaan. Joka tapauksessa jäljellä olevat vuodet olivat Fredrik Soveliukselle onnellisia. Hän sai kokea yli 30 vuoden yksinäisyyden jälkeen perheonnea, nähdä lasten kehittyvän rinnallaan nuori äiti ja puoliso.” (Sovelius-Sovio) Pariskunta sai kolme lasta. Fredrik Sovelius kuoli 20.3.1897.  

Ebban toinen avioliitto

Ebba Katinka Sovelius solmi toisen avioliiton hänelle lainopillisia neuvoja pesänjaossa tarjonneen vuorineuvos, kansanedustaja Johan Arthur Lagerlöfin (1860-1930) kanssa vuonna 1898. Tämä avioliitto oli hänelle todellinen rakkausliitto.

Lagerlöf perusti vuonna 1900 Raahen Puutavaraosakeyhtiön (myöhemmin Raahe Oy), jonka toimitusjohtajana hän toimi vuoteen 1924 asti. Vuonna 1909 hän perusti kaksi uutta yritystä, Sallankarin Puutavara Oy:n sekä ruotsalaisen Ab Granviks sågverkin. Kolme vuotta myöhemmin hän perusti vielä Kemin Saha Oy:n.

Avioliiton myötä Lagerlöf sai hoitaakseen Ebba-rouvan suuren omaisuuden edellisestä avioliitosta Soveliuksen kanssa. Näillä varoilla Lagerlöfin oli mahdollista perustaa yrityksiä. Omaisuus oli sijoitettuna Kansallis-Osake-Pankin Raahen konttoriin. Lagerlöf hävitti vaimonsa suuren omaisuuden harkitsemattomilla liiketoimillaan.

Pariskunta sai neljä lasta. Aviopari eli elämänsä loppuvuodet suuressa köyhyydessä Helsingissä, jossa Ebba kuoli 2.10.1932.

Anton Jonsson Genberg

Taiteilija Genberg (s. 1862) ei jäänyt haikailemaan Ebban perään, vaan kouluttautui ja meni naimisiin. Wikipedia kertoo: ”Genberg oli lihakauppias Pehr Jonssonin ja Anna Genbergin poika ja vuodesta 1895 naimisissa Maria Charlotta Anderbergin kanssa. Östersundin kansakoulun jälkeen Genberg opiskeli Tukholman teknillisessä koulussa vuosina 1882–1884, samaan aikaan hän opiskeli Oscar Törnåsin yksityisessä maalauskoulussa ja opiskeli sitten Per Daniel Holmin johdolla Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina 1884–1889, jossa hänelle myönnettiin useita stipendejä ja mitaleja. Genberg piti useita erillisiä näyttelyitä Konstnärshusetissa Tukholmassa ja osallistui näyttelyihin Berliinissä, St. Louisissa, Buenos Airesissa ja Münchenissä sekä Baltian näyttelyyn Malmössä ja ryhmänäyttelyihin Ruotsin julkisen taiteen yhdistyksen ja Ruotsin taiteilijaseuran kanssa. Genberg kuoli vuonna 1939 ja hänet on haudattu Östersundiin pohjoiselle hautausmaalle.”