Hollolan pitäjän Lahden kylässä ei ollut kovin montaa yleistä kokoontumispaikkaa 1800-luvulla. Vuonna 1872 sai heinolalainen ravintoloitsija Carolina Moesböll, lahtelaisille Karoliina Moesbell (1814–1883) luvan harjoittaa leipurinliikettä Lahdessa ja ”siinä sivussa pitää ruoka- ja kahvikauppaa reissaaville”. Paikasta tuli Lahden ensimmäinen ravintola ja monien juhlien pitopaikka.
Karoliina Moesbell oli tullut Tanskasta tanskalaisen miehensä Carl Emilin kanssa Heinolaan, tuolloin Lahtea kehittyneempään kylpyläkaupunkiin, ja he olivat perustaneet sinne konditorian ja sen yhteyteen biljardihuoneen. Ennen pitkää paikasta muotoutui täysi ravintola.
Miehensä Carl Emilin kuoltua Karoliinan ”trahteeri” koki koviakin aikoja. Heinolassa toimilupa jopa peruttiin järjestyshäiriöiden vuoksi. Moesbell itsekin aiheutti pahaa verta kaupungissa seurustelemalla renkinsä kanssa miehensä kuoleman jälkeen. Moesbell muutti Lahteen 1860-luvun lopulla. Hän lienee nähnyt uuden kauppalan paremmat kehitysmahdollisuudet rautatien rakentamisen jälkeen. Kovia koki liike Lahdessakin. Se säilyi nipin napin Lahden palosta 1877. Karoliina Moesbell siirsi ravintolansa hieman syrjään torilta, kortteliin missä tänä päivänä toimii Lahden Seurahuone.
Karoliina Moesbell oli Lahden ensimmäisiä naisyrittäjiä. Hän oli perinyt omaisuutensa mieheltään, mutta tarmokkuuden puutteesta häntä ei voida moittia.
Iän myötä kulttuurinnälkä alkoi vaivata hyväntahtoista leskirouvaa. Lahtelainen kelloseppä J.E. Andelin oli pohdiskellut Uuden Suomettaren Lahden-kirjeessään sivistyksen puutetta väkirikkaassa ja monipuolisten elinkeinojen Lahdessa. Andelin moitiskeli hurjia juomaseuroja ja kaipasi ihmisille siveellistä ja kasvattavaa ajanvietettä ja hänellä oli yhtenä suurena ajatuksena lainakirjasto, ehkäpä lukuhuonekin.
Lienee Karoliina Moesbell saanut tästä innoituksen järjestää toimitiloissaan 1876 ”iltahuvit”, joiden 152 markan tuotolla (pääsyliput 50p ja tilaisuudessa tehdyt lahjoitukset) käynnistettiin kirjojen hankinta. Karoliina Moesbell teki itse suurimman 25 markan lahjoituksen, vaikkakaan hän ei ollut varsinaisesti kirjaston ideoija. Rahan kerääminen erilaisiin sivistys- ja hyväntekeväisyyskohteisiin oli tuohon aikaan hyvin yleistä. Lahden lainakirjasto syntyi siis kyläläisten yhteisten ponnistusten tuloksena. Iltahuvien tuottamalla rahalla saatiin hankituksi huomattava määrä kirjoja.
Kirjasto, jonka varsinaisena perustamisvuotena pidetään vuotta 1876, toimi aluksi Karoliina Moesbellin talossa, jonka hän oli siirrättänyt Lahden palon jälkeen uuteen paikkaan. Vähäisiä kirjoja, joita oli aluksi vain 260, säilytettiin väliaikaisesti sekä perunakellarissa että riihessä.
Lahden kaupunginkirjasto muisti hyväntekijäänsä ristimällä ensimmäisen kirjastoautonsa Karoliinaksi.
Kirjoittaja
Tuulikki Ritvanen
Lähteet
Lahden kirjasto 100 vuotta 1876 – 1976 , monistevihkonen; Hollolan-Lahti, Lahti-Seuran tiedotuslehti N:O 1-1986; Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982; Lahden kulttuurilaitosten historia 1, Gummerus 2005; Olli Järvinen, Kyläkirjastosta maakuntakirjastoksi, Painamo Era 1976.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.
