Armi Kuusela - kauneuskuningatar, Miss Universum

Vaalea Armi Kuusela valittiin Yhdysvalloissa Miss Universumiksi Suomen olympiavuonna 1952. Kauneuskuningattaren rakkaustarinaa filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja hänen kasvavan perheensä elämää seurattiin herpautumattoman kiinnostuneesti aikakauslehdistön välityksellä. Armi Kuusela valoi sodan jälkeen niukoissa oloissa elävälle kansalle uskoa huomiseen ja edesauttoi Suomen pyrkimyksiä sitoutua henkisesti yhä lujemmin länteen.

Armi Kuusela kuuluu kaikkein rakastetuimpiin suomalaisiin kauneuskuningattariin. Hänen nousuunsa ei tarvittu kosmetiikkateollisuuden voimaa, vaan hänessä riitti sekä ulkonaista että sisäistä kauneutta. Kuuselan menestys- ja rakkaustarina korvasi monelle sen, että Suomessa ei ollut kuninkaallista perhettä. Suomi sai Armi Kuuselan kautta kansainvälistä näkyvyyttä, jota se kipeästi tarvitsi sodan jälkeisinä nousun ja jälleenrakennuksen vuosina.

Armi Kuuselan ura alkoi toukokuussa 1952, kun tämä muhoslainen, sivistyneeseen naiskasvatukseen erikoistuneen Porvoon naisopiston oppilas valittiin Suomen neidoksi. Oululainen everstinrouva Oili Heinonen ja kouvolalainen Irma Seppänen olivat toisistaan tietämättä ilmoittaneet Armi Kuuselan kilpailuun Seura-lehdessä olleen ilmoituksen perusteella. Kilpailujen järjestämiseen toukokuussa 1952 osallistunut Sotainvalidien Veljesliiton naisjaosto joutui pitkään taivuttelemaan Kuuselaa, hänen vanhempiaan ja opettajiaan, että nämä päästäisivät Kuuselan kilpailuihin. Ulkonaisen kauneuden lisäksi huomiota kiinnitettiin kilpailijattarien luonnolliseen viehkeyteen, sulavaan ja siroon käyttäytymiseen, ääneen, puhetapaan ja älykkyyteen. On väitetty, että Kuuselan olemuksessa heijastui kalevalaisen  Ainon ihanteellinen kuva, varsinkin silloin kun hän ylväästi kantoi Antrean kansallispukua. ”Ei sitten Sirkka Salosen päivien ole nähty noin luonnollista suloa”, eräät totesivat Kalastajatorpan kaunotarjuhlan jälkeen.

Suomi sai vuonna 1952 julkisuutta maailman lehdistössä kahdesta syystä. Armi Kuusela valittiin 30.6. Kalifornian Long Beachilla maailmankaikkeuden kauneimmaksi, ensimmäiseksi Miss Universumiksi. Toinen vuoden 1952 innostuksen aihe olivat olympialaiset, jotka toivat tuhansittain ulkomaista väkeä Helsinkiin ja vahvistivat suomalaisten kansallista itsetuntoa.

Universal-filmiyhtiön ja Pan American -lentoyhtiön kutsusta Long Beachin kylpyläkaupunkiin saapui kaunottaria kolmestakymmenestä eri maasta. Armi Kuusela nousi lentokoneeseen olympialaisiin valmistuneelta Seutulan lentokentältä ja palasi voittajana elokuun ensimmäisenä päivänä. Hollywoodin filmitähdet ympäröivät valitun kuningattaren. Miss Universumiksi valittua odotti seitsemän vuoden filmaussopimus. Tämä sai suomalaiset innostumaan: saisihan Suomi vihdoin oman edustajansa Hollywoodin tähtien joukkoon.

Armin paluu kotimaahan oli pelkkää juhlaa. Kun tuore Miss Universum liikkui lahjaksi saamallaan kermanvärisellä avoautolla, helsinkiläisyleisö tungeksi kaduilla voidakseen nähdä hänestä vilauksen. Armi Kuusela allekirjoitti syksyllä 1952 kotimaisen filmaussopimuksen. Elokuvan nimeksi tuli Maailman kaunein tyttö. Sen käsikirjoitus oli Mika Waltarin, vastanäyttelijänä oli Tauno Palo ja kuvaukset aloitettiin, kun sankaritar vapautui Sotainvalidien Veljesliiton järjestämästä kiertueesta.

Maailman kauneimmaksi valitun suomalaisen kauneuskuningattaren laajat kiertomatkat kotimaassa ja ulkomailla saivat aikaan ennennäkemättömän innostuksen. Olympialaiset nivoutuivat Armi Kuuselan elämään kohtalokkaasti, sillä niitä seuraamaan tullut filippiiniläinen ministeri Antonio de las Alas ehdotti filippiiniläisjoukkueen nimissä matkaa Manilan kansainvälisille messuille. Matkasta tuli maailmanympärimatka, jolla tuore Miss Universum tapasi liikemies Virgilio Hilarion. Armi Kuuselasta tuli Suomen epävirallinen lähettiläs Filippiineillä.

Armi Kuuselan maailmanympärimatka, jolla häntä seurasi managerina T. Kalervo Keranto, alkoi helmikuun lopulla 1953. Matka ulottui Kölnin, Frankfurtin ja Rooman kautta Karachiin, New Delhiin, Bombayhin, Kalkuttaan ja Manilaan. Suomalainen hyvän tahdon lähettiläs Armi Kuusela saattoi nauttia diplomaattitason vastaanotosta. Vierailu Filippiineillä huipentui tapaamiseen silloisen presidentin Elpidio Quirinon ja kauppaministerin kanssa. Valtiovieraiden tapaan Armi Kuuselan ohjelmaan kuului sotilasparaati ja käynti itsenäisyystaistelijoiden muistomerkeillä.

Alkava näyttelijänura katkesi, kun suomalais-filippiiniläinen romanssi Armi Kuuselan ja liikemies Virgilio Hilarion välillä johti avioliittoon 1953. Armi Kuusela puki tunteensa sanoiksi kirjassaan Yli kaikkien rajojen. Hänen suosionsa ei laskenut, joskin aluksi levisi paheksuvia huhuja milloin aviopuolison ihonväristä, milloin karheaäänisyydestä. Suomen kansa otti kiutenkin pian Gil Hilarion ikiomaksi vävypojakseen.

Pariskunta kävi 1950-luvulla kaksi kertaa Suomessa, ja matkoja kertyi myöhemmin lisää. Ensimmäinen matka vuonna 1955 oli todellinen mainosmatka. Äitien Apu -yhdistys järjesti toimitusjohtajansa, entisen Miss Euroopan, Ester Toivosen aloitteesta suomalaisten teollisuustuotteiden näyttelyn ja kutsui messukiertueelle Armi ja Gil Hilarion. Messujuna pysähtyi 35 paikkakunnalla ja kaikkiaan 50 000 ihmistä jonotti nähdäkseen omin silmin maailman kauneimman ja hänen satuprinssinsä. Armi-myytti kirkastui entisestään, kun Armi ja Gil filmasivat elokuvan Now and Forever (Nyt ja ikuisesti). Armia ja Giliä on verrattu hallitsijapariin, joka teki valtiovierailuja Suomeen.

Armi Kuuselan nousu maineeseen tapahtui ennen television valtakautta, ja häntä onkin pidetty mustavalkoisen valokuvan tuotteena. Suomalainen aikakauslehdistö, erityisesti Seura-lehti, seurasi intensiivisesti Armi Kuuselan jokaista askelta kuvin ja kertomuksin. Hänen päivänpaisteinen tarinansa, perheonni, viisi suloista lasta, kaunis koti ja seurapiirielämä täyttivät monen unelmat.

Armi Kuusela osallistui perheen liiketoimiin Filippiineillä: tämä kuvastui Hilarioiden hotellin nimessä Gilarmi. Suomalaisissa lehdissä käytettiin Armin ja Gilin lapsista suomalaissointuisia nimiä Arne, Anna-Lisa, Eva-Maria, Jussi ja Mikko. Gil edusti suomalaisia tuotteita kuten Marimekkoa ja suomalaisia saunoja, ja hänen liikemiestaitojaan ihailtiin Suomessa. Hänen kerrottiin kehottaneen suomalaisia taloudellisempaan ja myyntihenkisempään ajatteluun. Gil Hilario nimitettiin Suomen kunniakonsuliksi 1969.

Maansa johtoon Gil Hilariolla oli toimivat suhteet, vaikkei ehkä niin läheiset kuin hänen esimiehellään, Suomen kunniapääkonsuliksi jo vuonna 1954 nimitetyllä kenraali Hans Menzillä, joka oli presidentti Ferdinand E. Marcosin adjutanttinakin. Presidentti Marcosia vastaan vuonna 1972 tehdyn murhayrityksen jälkeen poliittisen opposition äänet vaimennettiin. Tässä tilanteessa Hilariot lukeutuivat Marcosin kannattajiin, minkä johdosta heitä arvosteltiin Suomen lehdistössä.

Armin ja Gilin suuri rakkaustarina päättyi vuonna 1975 Gilin kuolemaan, jota monet suomalaiset surivat Armin ja lasten rinnalla. Puolisonsa kuoleman jälkeen Armi Kuusela-Hilario otti päävastuun perheen liiketoiminnasta. Hän toimi vuosina 1975 – 1979 Suomen kunniakonsulina Filippiineillä ja Kone Philippines -yhtiön johtokunnan jäsenenä. Suomalaislehdet seurasivat intensiivisesti niin Filippiinien poliittista kehitystä kuin Armi Kuuselan yksityiselämää, jota hän nyt pyrki suojelemaan. Armi-myytti pystyi vielä uusiutumaan, kun lehdet saivat hyvän syyn kertoa uudesta romanssista. Armi Kuusela avioitui Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiehen Albert Williamsin kanssa vuonna 1979 ja muutti Filippiineiltä miehensä kanssa ensin Barcelonaan, sitten Turkkiin ja Washingtoniin sekä lopulta San Diegoon, La Jollaan. Armi Kuusela-Williams on 1980-luvulta lähtien osallistunut aktiivisesti American Women’s Clubin toimintaan sekä kulttuuri- ja hyväntekeväisyystoimintaan.

Ennen Armi Kuuselaa kauneuskilpailuinstituutio oli liittynyt suomalaisten pyrkimykseen löytää ”rotupuhdas” suomalainen naistyyppi, joka hälventäisi ulkomaiset epäilyt suomalaisten rumuudesta ja mongolisuudesta. Tämän harhakuvan kumosi Miss Eurooppa Ester Toivonen jo vuonna 1934 ja viittä vuotta myöhemmin Miss Eurooppa Sirkka Salonen. Toisen maailmansodan jälkeinen Suomi oli muuttunut, urhoollisuus oli osoitettu sodassa ja ulkomaiden myötätunto oli saavutettu. Armi Kuusela oli sodanjälkeisen Suomen symboli, joka valoi niukoissa oloissa elävälle kansalle optimistista uskoa huomiseen ja edesauttoi Suomen pyrkimyksiä sitoutua yhä lujemmin länteen.