Annikki Brander-Pitkänen – Raahelaiseksi omittu kirjailija

Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen.

Historia herää eloon kirjojen kautta

Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen kirjojensa kautta.

Vuonna 1975 ilmestynyt Oodi meren kaupungista: taru memoaareista on julkaistu nimimerkillä Anselina Brand.

Oodi meren kaupungista on pieni taru kahdesta merikansan nuoresta. Pojasta, jolle vanhan kirkon palo koitui elämän menetykseksi. Ja tytöstä, joka nyyhki kyyneleet kaipauksesta meren aaltoihin. Rakkaudessa ei ole kuolemaa. Hiljaisuudessa tarunsa eläneitä on maailmassa paljon. Heidän kaltaisilleen Anselina Brand omisti kirjansa.

Vuonna 1985 ilmestyi historiallinen romaani Merikaupungin Lackefeltit nimimerkillä Anse Brand. Sukuromaani kertoo Lackefeltien ja Wernerbrandien dramaattisista vaiheista 1700- ja 1800-lukujen satamakaupungissa. Lackefeltien laivat purjehtivat niin Tukholman kuin Välimerenkin vesillä. Suvun miehet ovat voimakkaita ja intohimoisia, naiset vaatimattomia ja oikeudentuntoisia.

Kirjan päähenkilö, rikkaan patruunan puoliso, löytää usein aviomiehen vuoteen tyhjänä. Piikatytöt naitetaan rengeille ja heille annetaan asuttavaksi torppa Piehingin sydänmaalta.

Avioliittojen kautta syntyvät läheiset sukusiteet kaupungin toiseen mahtisukuun, Wernerbrandeihin.

Kirjailijalla oli valmis käsikirjoitus kolmanteen kirjaan nimeltään Äläskeleposet, mutta kustantaja ei sitä julkaissut, koska piti sitä kovin Raahe-keskeisenä, joten sitä olisi ollut vaikea markkinoida lukijoille.

Raahesta tuli Annikille kotiseutu

Helvi Annikki Brander oli syntynyt Porissa 2.4.1912. Isä Frans Werner Brander oli teollisuuden edustaja ja hänen ammattinsa vuoksi perhe joutui muuttamaan paikkakuntaa usein. Annikki asui lapsuudessaan muun muassa Lappeenrannassa ja Viipurissa.

Annikki oli 10-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin ollut äiti Martta Katariina Hiitola perusti kodin ja sen yhteyteen pienen kauppaliikkeen Raaheen. Raahesta tuli Annikille kotiseutu.

Annikki Brander valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1934. Hänellä oli monta sukunimeä. Alkuperäinen nimi oli Brander, mutta opettajaksi valmistuttuaan hän otti nimekseen Rantemo. Naimisiin mentyään hän oli Pitkänen vuosikymmenien ajan.

Eläkkeelle jäätyään hän halusikin, että Brander-nimen pitäisi näkyä hänen nimessään, koska hän halusi käydä Brandereiden sukukokouksissa. Kun muodollisuudet oli hoidettu hänestä tuli Brander-Pitkänen.

Opettajaksi Vehmersalmelle

Toimittuaan opettajana Haapaveden Rytkyllä ja Nivalan Maliskylässä Annikki siirtyi Yrjö Pitkäsen kanssa opettajaksi Vehmersalmen Mustinlahteen.

Opetustyön ohella Annikki otti aktiivisesti osaa seurakunta- ja diakoniatyöhön ja toimi muun muassa Vehmersalmen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana.

Lisäksi hän kuului Valkonauhayhdistykseen ja Vehmersalmen Osuuskassan hallintoneuvostoon. Hän myös teki lukuisia opintomatkoja pohjoismaihin, Neuvostoliittoon sekä moniin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin.

Kirjallisuuden harrastus oli keskeisellä sijalla Annikin elämässä varsinkin eläkevuosina. Kirjallisten harrastusten tuloksena syntyi kolme romaania, joista kaksi on julkaistu. Hänen kirjoittamiaan runoja, haastatteluja ja muistelmia on julkaistu useissa eri lehdissä. Kirjallisuuden lisäksi hänen eläkepäivänsä kuluivat muun muassa sukututkimuksen parissa.

Annikki Brander-Pitkänen kuoli Kuopiossa 8.11.1996.

Helvi Annikki Brander-Pitkänen

syntyi 2.4.1912 Porissa

kuoli 8.11.1996 Kuopiossa

vuonna 1922 muutti Raaheen äitinsä kanssa

vuonna 1934 valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista

opettajana Haapavedellä, Nivalassa ja Vehmersalmella

puoliso: Yrjö Albin Pitkänen (1910-1992)

vuodet 1946-1970 asui Vehmersalmella

vuodesta 1970 alkaen asui Kuopiossa

vuonna 1975 ilmestyi kirja Oodi meren kaupungista

vuonna 1985 ilmestyi kirja Merikaupungin Lackefeltit