Anna Falcken - Sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja

Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta.

Anna Falcken aloitti sairaanhoitajaopiskelunsa Helsingin Yleisessä sairaalassa tammikuussa 1893. Hän toimi sairaanhoitajattarena sairaalan kirurgisella osastolla vuosina 1895-1898, osan ajasta hän oli myös osaston ylihoitajatar.
Anna teki opintomatkan omin varoin Skandinavian maihin tarkoituksenaan tutkia oppilasopetusta ja oppilaskotijärjestelyjä kyseisissä maissa.
Hän kuului Punaiseen Ristiin ja oli mukana Kreikan ja Turkin sodan aikana Kreikassa suomalaisen ambulanssin miehistössä.
Hänet tunnetaan erityisesti ensimmäisenä puheenjohtajana Sjuksköterskeföreningen i Finlandissa vuosina 1898-1901 ja sen oppilaskodin johtajattarena vuosina 1899-1903.
Anna Falcken toimi Koskensaaren kesäkodin hallinnossa ja kodin johtajattarena kesinä 1901-1905.

Sjuksköterskeföreningen i Finland perustetaan

Syyskuussa 1897 kokoontui joukko sairaanhoitajattaria Helsingin Kirurgiseen sairaalaan keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta. Aloitteentekijänä oli Anna Falcken, sairaalan osastonhoitajatar. Kokouksessa päätettiin perustaa ruotsinkielinen järjestö nimeltään Sjuksköterskeföreningen i Finland. Anna Falcken valittiin myöhemmässä kokouksessa johtokunnan ja samalla yhdistyksen puheenjohtajaksi. Seuraavana vuonna, 1898, senaatti vahvisti säännöt. Tässä on syytä mainita, että Suomen Sairaanhoitajatarliitto perustettiin tammikuussa 1925, kun osa Sjuksköterskeföreningen i Finland -järjestön suomenkielisistä jäsenistä erosi yhdistyksestä ja perusti oman suomenkielisen liiton. Nykyään liiton nimi on Suomen Sairaanhoitajaliitto ja se on yksi Tehy ry:n perustajajäsenjärjestöistä.
Uuden yhdistyksen toiminta alkoi ripeästi, koska esim. koulutuskysymys tulisi ratkaista ja olisi keskeisin. Jo joulukuussa 1897 alkoi keskustelu oppilaskodin perustamisesta sairaanhoitajatarkurssien oppilaille.Tähän tarkoitukseen saatiin avustusta eri tahoilta ja yhdistys avasi oppilaskodin vuokrahuoneistossa Helsingissä Korkeavuorenkatu 20:ssä, johon otettiin 12 oppilasta kesäkuun 1. päivänä 1899. Oppilaskodin johtajattareksi valittiin tarmokas ja valveutunut Anna Falcken vuonna 1899 ja hän toimi tehtävässään vuoteen 1903. Kurssilaiset maksoivat huoneistaan ja ylläpidostaan vuokraa.
Oppilaskodin perustaminen ei ollut helppo tehtävä. Yhdessä yhdistyksen, ylihoitajattarien, lääkäreiden ja johtokunnan kanssa hänen oli voitettava monia vaikeuksia ja monia toimenpiteitä oli tehtävä oppilaskodin olemassaolon varmentamiseksi rahoituksesta nyt puhumattakaan. Anna käynnisti myös samassa huoneistossa työnvälitystoimiston sairaanhoitajattarille.
Vuonna 1906 tilavammassa oppilaskodissa oli tilat saatu kaikille yleisen sairaalan oppilaille. Oppilaskodin ja valmistavan koulun toiminta päättyi vuoden 1929 lopussa valtion otettua hoitaakseen sairaanhoitajatarkoulutuksen.

Sairaanhoitajatarkoulutuksen uusiminen

Toinen suuri Sjuksköterskeföreningenin tavoite oli yhtenäisen sairaanhoitajatarkoulutuksen uudistaminen. Yhdistys paneutui tarmokkaasti tehtävään, jotta maahamme saataisiin kolmivuotinen koulutus tuleville sairaanhoitajille. Toiveet toteutuivat vasta vuonna 1929, kun eduskunta sääti ja presidentti vahvisti lain sairaanhoitajatarkoulutuksen uusimisesta. Yhdistys sai tunnustusta jopa lääkintähallituksen taholta. Helsingin Kirurgisen sairaalan ylihoitajattarena vuodesta 1904 oli toiminut vapaaherratar Sophie Mannerheim, joka oli valmistunut sairaanhoitajattareksi Lontoossa vuonna 1902. Hän herätti ajatuksen suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen uusimisesta jo toimiessaan ensimmäistä vuotta Kirurgisen sairaalan ylihoitajattarena.

Työ ja sairaus uuvuttivat

Anna Falcken jätti oppilaskodin johtajattaren toimen vuonna 1903 ja siirtyi Nummelan parantolan johtajattareksi ja ylihoitajaksi. Työ otti voimille ja tauko työelämästä oli paikallaan.
Vuosina 1908-1915 Anna Falcken työskenteli helsinkiläisessä yksityissairaalassa. Mutta kovat kärsimykset mursivat kaikki voimat. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaikkensa antaneena hän muutti kotikaupunkiinsa Turkuun.

Suomen Sairaanhoitajataryhdistyksen aikakauslehdessä Epionessa (1.2.1917) kirjoittaa nimimerkki H. L. seuraavasti: ”Kun vaikea, tuskallinen tauti sitoi hänet sairasvuoteeseen kaksi vuotta sitten, oli hän ja tahtoi olla yksinään, tahtoi taistella yksinänsä loppuun viimeisen raskaan kamppailun. Hän sanoi kuitenkin kerran minulle, että hän väliin kaipasi meitä kaikkia. Taudin murtamana hän vietiin kotikaupunkiinsa, Turkuun, jossa hän nyt – ainoa elossaoleva kerran suuresta sisaruspiiristä – on saanut käydä siihen lepoon, jota hän niin kauan oli kaivannut. Kaihomielisin aatoksin saatoimme manalle mennyttä ystäväämme viimeisellä matkallaan. Kaipauksella ja rakkaudella me muistelemme häntä.”

Anna Falcken kuoli vuonna 1917 ja hänet on haudattu Turun hautausmaalle.