Alli Varpula toimi Palonkoulussa (Raahessa) opettajana 37 vuotta. Hän ohjasi Palonkylän lapsikuoroa yli kaksi vuosikymmentä. Hän osallistui jatkosodassa ilmavalvontaan.
Tuli Oulusta Raaheen ja jäi
Alli Elma Varpula syntyi 6.3.1912 Oulussa (veteraanikirjan mukaan). Hän tuli Palonkouluun opettajaksi (epäpätevänä) vuonna 1936. Vuonna 1948 hän lähti Raahen seminaariin suorittamaan opettajan pätevyyttä ja sai päättötodistuksen III hospitanttikurssilta vuonna 1950. Hän pätevöityi myös yläluokkien opettajaksi.
”Alli asui ja työskenteli Palonkoululla lähes koko työelämänsä ajan ja ehti opettaa kahta sukupolvea monissa perheissä. Allin kihlattu Aatto Keskitalo kuoli sodassa.” (Halmetoja). Hän ei ollut naimisissa. Työsuhde jatkui 1970-luvulle.
Entiset oppilaat muistavat hänet tarkkana opettajana, jonka tunneilla oppi paljon. Hänen ei tarvinnut pitää kovaa kuria luokassa, työrauha säilyi hänen omalla rauhallisella käyttäytymisellään.
Alli ohjasi Palonkoululla lapsikuoroa yli 20 vuoden ajan. ”Kovasti laulettiin ennenkin ja innostus oli valtava, vaikka opiskelumahdollisuuksia eikä järjestettyä toimintaa ollut.” (Varpula 1980). Kuoro toimi säännöllisesti ja esiintyi monissa tilaisuuksissa. Alli oli Raahen Laulun kantava sopraano. Hän avusti myös Pattijoen Nuorisoseuran sekakuoroa.
Allilla oli erityisen kaunis lauluääni ja hän esiintyi monissa juhlissa. Esimerkiksi: ”Saloisten suojeluskunnan juhlailtamissa nuorisoseuran talossa Saloisissa sunnuntaina kesäk. 19 pnä klo 20. Ohjelma: Alkusoitto Erkki Karikoski. Tervehdyssanat Alina Tokola. Kuoro Saloisten suojeluskunnan sekakuoro, joht. Elsa Viksten. Lausuntaa Kerttu Sovio. Kaksinlaulua Alli Varpula. Antti Tarvainen.” (RS 1938)
Allin työvuosien aikana opettajat järjestivät joka vuosi äitienpäiväjuhlan. Kun rahaa ei ollut, kyläläisiltä kerättiin sen verran, että saatiin tarjoilu. Usein äidit olivat auttamassa.
Lottien ohjaaja, ilmavalvontalotta
Alli oli monin tavoin aktiivisesti mukana Saloisten Lotta Svärd -järjestössä. Hänet valittiin johtokuntaan vuonna 1937 poismuuttaneen Maija Torvisen tilalle. Hänet valittiin johtokuntaan uudelleen seuraavinakin vuosina. Hän ohjasi pikkulottia.
Hän toimi ilmavalvontalottana kesälomiensa aikana jatkosodassa vuosina 1942 ja 1944. ”Ilmavalvontatehtävät olivat vaativia ja vaarallisia:’Tornilotat’ tekivät havaintoja lentokoneista, niiden tyypeistä, tulipaloista, desanteista, savu- ja valomerkeistä sekä säätiedoista apunaan kiikarit ja suunta-asteikko.” (Keskitalo)
Alli ilmoittautui 30.6.1942 ilmavalvonta-aluekeskus Äänislinnaan. Hänet vietiin 2.7. kolmen muun lotan kanssa Kossalmen ilmavalvonta-asemalle, joka sijaitsi parinkymmenen kilometrin päässä Petroskoista koilliseen. Asevelisisaret ja -veljet saivat nauttia Allin musikaalisuudesta myös Kossalmella. Alli kotiutettiin Raahen piiriin 18.9. Häntä tarvittiin Palonkoulussa opettajana.
Alli palasi ilmavalvontalotaksi kesällä 1944. Hän toimi ilmavalvontatehtävissä 23.8.1944 asti ja palasi sen jälkeen opettajan työhön.
Raahen Hopeatytöt
Hopeatytöt olivat sitten eläkeläisharrastus. Alli sanoi tammikuussa 1980 Raahen Seudulle antamassaan haastattelussa, että hyvät ihmissuhteet ovat tärkeimpiä asioita elämässä. Allin elämässä yksi tärkeä asia oli laulaminen. Sitä hän ei jättänyt koskaan.
Eläkevuosinaan hän lauloi sisarusten Hilda Männistön ja Hilja Vuolan kanssa Raahen Hopeatytöt -tertsetissä. Hilda Johanna Männistö (o.s. Tervonen s. 28.9.1906 Pattijoki k. 28.3.1988 Pattijoki) valmistui Raahen seminaarista vuonna 1928. Hän toimi Palonkoulussa yläkoulun opettajana vuosina 1944-1945. Hilja Katariina Vuola (ent. Norio o.s.Tervonen s. 2.8.1903 Pattijoki k. 29.3.1987 Raahe) teki mittavan työuran kielten opettajana Raahen yhteislyseossa.
Naiset muodostivat kaunisäänisen kolmikon. Jokaisella oli kauniin hopeanväriset hiukset ja ääni, jota he olivat aina ylläpitäneet. ”Laulaminen pitää meidät vireessä.” (Varpula 1980) Allin mielestä laulaminen oli myös hyvää hengitysharjoitusta.
”Sain kunnian harjoittaa tertsettiä vuosien ajan. Harkat olivat vuoronperään kunkin kotona. Minua tarvittiin kuskina. Hyvät kahvit sain joka paikassa. Kerrankin tytöt olivat olleet viihdyttämässä niitä Hopeataurin vanhuksia ja kehuivat onnistuneensa. Tosiasiassa Hopeatytöt olivat niitä vanhuksia huomattavasti vanhempia. Allilla oli huomattavan korkea sopraano. Jos hän olisi saanut aikoinaan laulun opetusta, hänestä olisi sukeutunut varteenotettava laulutaiteilija.” (Männistö)
Eläkevuosinaan Alli matkusteli ja kävi konserteissa, koska hän nautti taidemusiikista. Alli Varpula kuoli 5.9.2006. Hänen viimeinen leposijansa on Saloisten hautausmaa.
Kirjoittaja
Kirsti Vähäkangas
Lisätietoja
Hilja Vuola muistetaan Raahessa Teinikuoron pitkäaikaisena johtajana. Hänen pienoiselämäkertansa on julkaistu Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/hilja-vuola-opettaja-ja-yhteiskunnallinen-vaikuttaja/
Lähteet
Marja Bergström-Halmetoja: Palonkoulu. Oppia ja elämää Palonkoululla 1926–2016. Rannikon Laatupaino. Raahe v. 2016,
Raahen Seutu 28.1.1937 no 10, 16.6.1938 no 65, 31.1.1939 no 12 ja 27.1.1980,
Irmeli Marttila: Yhteisellä asialla. Raahen ja Saloisten veteraanikirja, sivu 419. Raahen Kirjapaino Oy v. 1998,
Sari Salmela: Tuikkuja ja kynttilöitä – muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896–1971, sivut 126 ja 132. Raahe-seura ry. Raahen Kirjapaino Oy v. 1999,
Marja Halmetoja (toim.): Palosta nousi savut. Palonkylän, Mettalanmäen ja Ollinsaaren yhteiset vuosisadat. (Terhi Kontio, o.s. Keskitalo: Opettajatar ilmavalvontalottana). Palonkylän asukasyhdistys ry. Grano Oy v. 2019,
Pekka Männistö: sähköposti 19.2.2025

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.