Alli Paasikivi oli edustava ja julkisuudesta nauttiva tasavallan presidentin puoliso, joka osasi toimia myös välittäjänä valtakunnan johtopoliitikkojen ja äkkipikaisen presidentin välillä. Alli Paasikiven, koko kansan ”Alli-tädin”, tuella perustettiin useita vapaaehtoista lastensuojelutyötä tukevia rahastoja ja säätiöitä.
Valistuneen suutarin tytär Alli Valve (vuoteen 1907 Hildén) sai käydä maan parhaimpiin kuuluvaa Helsingin Suomalaista yhteiskoulua, josta hän erosi 1900 viimeistä edellisenä vuotena päästessään Kansallisteatteriin näyttelijäksi. Taipumusta ei kuitenkaan riittänyt näyttelemiseen, vaan hän siirtyi vuonna 1904 pankkivirkailijaksi. Pankissa hän tapasi sittemmin tulevan miehensä, pankinjohtaja J. K. Paasikiven. Alli Valve oli 54-vuotias solmiessaan 1934 avioliiton yhdeksän vuotta vanhemman, jo eläkeikää lähestyvän leskimiehen kanssa. Odotettua yhteistä rauhallista vanhuutta ei kuitenkaan tullut, vaan pariskuntaa odotti myrskyisä ja vaikea aika aviomiehen suurlähettilään, pääministerin ja tasavallan presidentin tehtävissä.
Alli Paasikivi nautti julkisuudesta ja ryhtyi innokkaasti ja näyttelijänä saamaansa esiintymiskokemusta hyödyntäen edustustehtäviin. Hän pukeutui näyttävästi ja naisellisesti. Hän ymmärsi hyvin tulista ja jyrähtelevää puolisoaan, lohdutti tämän raivon kohteeksi joutuneita ja pehmitti haluamiensa asioiden virallisen esittelijän tietä sekä antoi oikeat sanat tämän suuhun. Alli Paasikivestä tuli siten eräänlainen välittäjä ja ukkosenjohdatin valtakunnan johtavien poliitikkojen ja presidentin välillä. Toisaalta hänen tomeraa asioihin puuttumistaan joskus moitittiin. Enimmältään hän kuitenkin valloitti ihmisten mielet luontevuudellaan ja sydämellisyydellään.
Alli Paasikiven sydäntä lähellä olivat lapset, joiden hyväksi tehtävään työhön hän osallistui aktiivisesti. Hän liittyi partiojärjestöön, kävi partioleireillä ja otti vastaan Yrjön päivän paraateja. Presidentinlinnassa järjestämilleen lastenkutsuille, mehukesteille, hän kutsui partiolaisia ja koululaisia. Hän asettui myös lasten hyväksi tehtävien kansalaiskeräysten suojelijaksi. Hän osallistui aktiivisesti kansalaiskeräykseen vuosina 1946 – 1948 uuden Lastenlinnan rakentamiseksi.
Alli Paasikiven lastensuojelutyön tuloksena toimii edelleen kolme merkittävää tutkimusta ja lastensuojelua tukevaa säätiötä. Lastentautien tutkimussäätiö perustettiin vuonna 1947 Alli Paasikiven toimiessa emäntänä. Hänen vaatimuksestaan säätiö aloitti vuosittaisen apurahoilla tehdystä tutkimuksesta tiedottamisen rahoittajille.
Alli Paasikiven säätiö perustettiin vuonna 1952 työskentelemään ”perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa sekä kotien aineellisen ja henkisen tason kohottamiseksi”. Säätiö sai peruspääomansa lakkautetulta Lotta Svärd -järjestöltä. Alli Paasikivi oli sotien jälkeen mukana perustamassa myös Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävää Lasten Päivän säätiötä.
Myös sukulaislapset saivat lapsettomalta Alli Paasikiveltä isoäidillistä huolenpitoa. Hänestä tuli kaikkien Suomen lasten yhteinen Alli-täti, jolle vastustajat hymähtelivät, mutta jota lastensuojelualan ammattilaiset arvostivat. Hänen välityksellään lastensuojelijat saivat viestinsä päättäjien korviin, ja hänen mukanaan kansalaisjärjestöt saivat tarvitsemaansa myönteistä julkisuutta.
Paasikivien elämää läheltä seuranneet, muun muassa J. K. Paasikiven lapset, ovat kertoneet, että tämä suhteellisen korkealla iällä solmittu avioliitto oli onnellinen ja siihen liittyi puolisoiden välistä lämmintä ymmärtämystä ja jopa leikkimieltä.
Henkilötiedot
Allina Amanda Hildén, vuodesta 1907 Valve, vuodesta 1934 Paasikivi, Alli
Syntyi 19.12.1879 Kärkölä, kuoli 13.6.1960 Helsinki
Vanhemmat suutari Anders Hildén ja Maria Charlotte Tegelman
Puoliso vuodesta 1934 tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi (aiemmin Hellsten), syntyi 1870, kuoli 1956
Puolison vanhemmat kauppias August Hellsten ja Karolina Wilhelmina Selin
URA. Helsingin Suomalainen yhteiskoulu; Suomen Kansallisteatterin näyttelijä 1900 – 1904; Kansallis-Osake-Pankin pankkitoimihenkilö 1904 – 1934.
Lastentautien tutkimussäätiön kunniajäsen 1947; Pelastakaa Lapset ry:n hallintoneuvoston jäsen 1945 – 1953, kunniajäsen 1953, kunniapuheenjohtaja 1954; Alli Paasikiven säätiön suojelija, kunniapuheenjohtaja 1952 – .
JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: E. Hiltunen. 1955, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastenlinna, Helsinki; E. Snellman. 1948, presidentinlinna. Alli Paasikiven syntymäkodin muistokivi. 1985, Kärkölä.
ALLI PAASIKIVEN MUKAAN NIMETTY. Säätiö 1952; rahasto Helsingin Lastenklinikka 1957.
Kirjoittaja
Aura Korppi-Tommola
Lisätietoja
Artikkeli on julkaistu alunperin Kansallisbiografiassa.
Lähteet
J. K. Paasikiven arkisto, Kansallisarkisto.
I. Arajoki-Siikala, K. Siikala, Lotta Svärd ja Alli Paasikivi. 2002; Niilo Hallman : elämäntyönä lapset. 1991; T. Polvinen, H. Heikkilä, H. Immonen, J. K. Paasikivi : valtiomiehen elämäntyö I - V. 1989 - 2003; S. Saure, Maamme ensimmäiset naiset. 1995; H. Vitikka, O. Vitikka, Alli Paasikivi. 1991.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.