Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta hän saattoi jatkaa saatuaan Sigrid Avellanin ja sittemmin Nygrenin säätiön stipendin. Agnes Lundell suoritti 1906 oikeustutkinnon ensimmäisenä naisena. Onnitellessaan häntä tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius huomautti: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi juristina ja onnentunne on kuitenkin naiselle tärkein.”
Agnes Lundell sai kopistin toimen senaatin talousosaston kauppa- ja teollisuustoimituskunnassa ja siirtyi sieltä kopistiksi maataloustoimituskuntaan. Vuonna 1907 hän suoritti ylemmän hallintotutkinnon ja anoi erivapautta pitää senaatin täysistunnossa pöytäkirjaa. Se ei senaatille käynyt. Naisille ei ollut edes omaa virkapukua. Kun pöytäkirjanpito 1909 sallittiin, senaattori Mechelin määräsi työasuksi epäkäytännöllisen valkoisen silkkileningin. Senaatti muutti puvun kuitenkin mustaksi, saman väriseksi kuin miestenkin virkapuvut.
Mutta Agnes tähtäsi urallaan eteenpäin. Hän pääsi pitkällisten neuvottelujen tuloksena Turun hovioikeuden auskultantiksi ja käräjäharjoittelijaksi Raaseporin tuomiokuntaan. Hän ei saanut istua käräjiä, joten tuomarin vala ei ollut mahdollinen. Hän sai kuitenkin vannoa virkavalan silkkisessä asussaan ja sai senaatilta erivapauden harjoittaa asianajotointa sillä ehdolla, että käytti nimessään vain etukirjaimia ja tittelinään hovioikeuden auskultanttia. Tätä titteliä Lundell käytti elämänsä loppuun asti.
Kun naiset saivat oikeuden valtion ja myös tuomarin virkoihin, vannoi Agnes Lundell Turun hovioikeudessa tuomarinvalan 1926. Hän ei kuitenkaan koskaan toiminut tuomarina. Sen sijaan hänestä tuli menestyvä asianajaja ja Naisasialiitto Unionin aktiivinen jäsen. Lundell Kuoli 58-vuotiaana. Naimaton Agnes Lundell määräsi testamentillaan miljoona silloista markkaa Åbo Akademille professorin viran perustamiseksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan erityisesti naisen ja lapsen oikeusturvan tutkimukseen.
Kirjoittaja
Leeni Tiirakari
Lisätietoja
Julkaistu Suomen naisen vuosisadat. [4], Tiennäyttäjät. Utrio, Kaari [päätoimittaja]; Tiirakari, Leeni ; Savikko, Sari. Tammi 2005.
Kuvat ja tekstin lähettäminen: Ilola, Raili.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.