”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria osattu alkuvuosina arvostaa.” (Sari Salmela) Ruotsinkieliset valtuustomiehet eivät halunneet suomenkielistä seminaaria kaupunkiin.

Raahen seminaari aloitti työskentelynsä 22.8.1896. Seminaarin johtajaksi oli valittu lehtori Kosti Raitio Jyväskylän seminaarista. Hänen tehtävänsä oli saada toiminta käynnistymään. Seminaarin esikoiset valmistuivat kansakoulunopettajiksi vuonna 1900. Heidän joukossaan oli viisi raahelaista. Yksi heistä oli Adele Alinda Prami (myöh. Korhonen).

Merimiehen tytär

Adele Alinda Prami syntyi Raahessa 26. toukokuuta 1877. Vanhemmat: merimies Jacob Thomasson Prami (s. 1846) ja Elisabeth Broman (s. 1844). ”Mun isoisäni tuli Raaheen nuorena miehenä pitkästi yli sata vuotta sitte ja ajan tavan mukkaan palaveli ensin renkinä jollakin porvarilla. Mutta jo vuojen päästä hän lähti merille jungmannina ja seelas sitte lähes koko ikänsä maailman merillä.” Näin kirjoitti Eero Permi (1914-1990) kirjassaan ”Suomen helemi” vuonna 1982. Jakob Pramin poika oli tullinvartija Waltteri Prami, jonka nimi putkahtelee usein esille Raahen historiassa. Hänen poikansa Eero Permi toimi Raahessa pappina. Pramin nimi suomennettiin Permiksi 1930-luvulla.

Raudaskylän kautta Säkylään

Adele aloitti opinnot Raahen seminaarissa elokuussa 1896. Hän sai päästötodistuksen kesäkuussa 1900. Ylivieskan kansakoulujen johtokunta valitsi Adelen Raudaskylän kansakoulun opettajattareksi vuodeksi 1900-1901. Tämän jälkeen hänen työsuhdettaan jatkettiin kahdeksi koetusvuodeksi.

Raudaskosken kansakoulun vuosikertomuksesta 1903-1904 opettajakunnassa tapahtuneet muutokset kohdasta teksti: Opettajatar Adele Prami eronnut, mennyt Säkylään. Tullut sijaan Olga Majlund Tampereelta. Kansakoulujohtokunnan pöytäkirjassa 13.6.1903 §2 oli annettu todistus Raudaskylän kansakoulusta eroavalle Adele Pramille.

Adelen tuleva aviomies Pekka Korhonen (1859-1935) toimi Vihannin kappalaisena vuodet 1892-1900. ”…rovasti Korhonen oli, Vihannissa leskeksi jäätyään, ottanut Ylivieskan Raudaskylästä paikkakuntalaisille rakkaan opettajattaren Adele Pramin.” Raahen Lehden kirkollisten tietojen palsta 4.7.1903: ”Vihitty kirkkoherra Pietari Korhonen ja kansakoulun opettajatar Adele Alinda Prami.”

Vuodet Säkylässä

Pekka Korhonen toimi Säkylän kirkkoherrana vuodet 1900–1926. ”Rouva Adele Korhonen toimi mm. sairaanhoito-olojen kohentamiseksi.” (Raili Rytkönen: Säkylän historia II v. 1987 sivu 352)

Lalli kirjoitti v. 1928: ”Kun Säkylän kunnan kirkkoherra P. Korhonen oltuaan 28 vuotta Säkylän kirkkoherrana, nyt toukokuun alusta muuttaa Ylivieskan kirkkoherraksi olivat seurakuntalaiset toissaillaksi järjestäneet pidetylle kirkkoherralleen jäähyväisjuhlatilaisuuden Vähäsäkylän kansakoululle. (…) Emäntä Teerilahti puhui ruustinna Adele Korhoselle, kiittäen eri yhdistysten puolesta ruustinna Korhosta pitkäaikaisesta työtoveruudesta ja toivottaen hänelle uudessa kodissaan onnea ja menestystä.”

Muutto Säkylästä Ylivieskaan

”Kun tuli sopiva tilaisuus kirkkoherra Vuorelan kuoltua, haki rovasti Korhonen Ylivieskan kirkkoherran virkaa ja sai siihen seurakunnan kutsun.” Hän toimi Ylivieskan kirkkoherrana vuodesta 1926 alkaen. Ylivieskasta tuli Korhosille kotikaupunki, jossa he asuivat lopun ikänsä.

Adele rikastutti Ylivieskan elämää antamalla aikaansa yhdistystoiminnalle ja osallistumalla monin tavoin seurakunnan elämänmenoon.

Sievin Korhosenkylän kansakoulun vihkiäisissä vuonna 1927 mainitaan opettajakuoron laulaneen opettajatar Korhosen johdolla. Adele ei ole toiminut opettajana Sievin kansakouluissa.

Ylivieskan Marttayhdistys

Martta-yhdistyksessä Adele toimi tarmokkaasti. Marraskuussa 1929 Kaiku-lehti uutisoi Ylivieskan Martta-yhdistyksen henkiin herättämisestä. ”Keskustelun jälkeen päätettiin paikkakunnalla aikaisemmin toiminut Martta-yhdistys herättää uudelleen henkiin. Kokouksessa valittuun johtokuntaan tuli mm. rovastin rouva Adele Korhonen.” Seuraavassa kokouksessa Adele valittiin varapuheenjohtajaksi. Sitten hän pitikin vuosien ajan puheenjohtajan nuijaa tomerissa käsissään. Hän vaikutti myös ravintolatoimikunnassa ja esiintyi Marttojen Emäntäpäivillä.

”Martat olivat toimineet Ylivieskassa kolme eri kertaa ennen Ylivieskan Marttayhdistyksen toiminnan aloittamista. Alustava kokous Marttayhdistyksen aloittamiseksi oli Valistustalolla 29.11.1929. Varsinaisesti yhdistys perustettiin 27.1.1930 rovastin pappilassa ja nimeksi tuli Ylivieskan Marttayhdistys ry. Perustajajäseninä olivat Kerttu Halla, Olga Torkkola, Rauha Voutilainen, Adele Korhonen, Hildur Forsman, Eliisa Asunmaa, Maria Päivärinta, Hilda Pudas, Selma Aho, Ellen Mäki, Fiia Piikkilä, Hilda Haapakoski, Amalia Saarela, Maija Tuomainen, Saimi Pietilä ja Hilda Kankkonen.

Yhdistyksen varsinainen toiminta päättyi vuoden 1994 lopussa. Lopetuspäätös tehtiin yleisessä kokouksessa 22.3.1995. Oikeusministeriö on poistanut yhdistyksen rekisteristä 18.10.1996. Jäsenistöä oli enää kymmenen ja keski-ikä 70 vuotta, joten toiminnan jatkaminen koettiin liian raskaaksi. Viimeinen virallinen kokous pidettiin 20.4.1995.” (Ylivieskan Marttayhdistys ry, arkistoluettelo)

Maataloutta ja raittiusaatetta

Adele oli uuttera käytännön ihminen, ja maatalouteen liittyvät asiat kiinnostivat häntä. Hänet valittiin Ylivieskan Sonniosuuskunnan varatilintarkastajaksi vuonna 1931. Hänen toimestaan perustettiin myöskin Munanmyyntiosuuskunta.

Raittiusasia oli Adelen sydäntä lähellä ja hän osallistui uupumatta valistustilaisuuksiin. Hän käytti puheenvuoron Keski-Pohjanmaan Naisten Raittiuskeskuksen vuosikokouksessa vuonna 1934. Hän näki suuren ristiriidan siinä, että valio myy viinaa hyötyäkseen siitä ja rankaisee niitä raukkoja, jotka sitä juovat. Hänen mielestään kieltolain kumoaminen oli erhe. ”Laajat piirit olisi saatava raittiustyöhön mukaan ja koteihin ensikädessä toiminta suunnattava, sillä siellä on tulevaisuus”, hän painotti.

Rovastinleski Adele

Rovasti Pekka Korhonen oli syntynyt Kuopiossa 14.3.1859. Hän kuoli Ylivieskassa 6.5.1935. ”Hänen harmaitten hapsien ympäröimä päänsä on laskeutunut viimeiseen lepoon siinä vankassa uskossa, että se voima, joka häntä elämänpäivinä oli kannattanut, hänet myöskin ijankaikkiseen kirkkauteen saattaa.”

Leskien päivät keräsi maaliskuussa 1936 noin 70 leskirouvaa ja leskiemäntää Stenbäckin taloon vuosittain järjestettävien leskien päivän viettoon. Aluksi nautittiin kahvit ja sen jälkeen rovastinleski Adele Korhonen piti avajaispuheen. Tilaisuuden päätteeksi hän lohdutti osasisariaan elämän yksitoikkoisessa vaelluksessa. Adele osallistui tulevina vuosina usein leskien kokoontumisiin.

Kalajokilaakso uutisoi tammikuussa 1937: ”Torstaina tehdyllä kauppakirjalla on rovastinna Adele Korhonen ostanut kauppias Lauri Kajaukselta Kaivola-nimisen tilan Ylivieskan kirkonkylästä.” Rovastin kuoltua rovastinna ei voinut jäädä asumaan rovastilaan.

Adele 60 vuotta

Kalajokilaakso kirjoitti 25.5.1937: ”Rovastinleski Korhonen on syntynyt Raahessa, missä hän on suorittanut koulunkäyntinsä, ollen Raahen seminaarin ensimmäisiä oppilaita. Päästyään seminaarista vuonna 1900 hän tuli opettajattareksi Raudaskylän kansakouluun toimien mainitussa koulussa 2 vuoden ajan. Jouduttuaan avioliittoon Säkylän silloisen kirkkoherran P. Korhosen kanssa, tuli Säkylä pitkäksi aikaa hänen kotipaikkakunnakseen. Kun rov. Korhonen v. 1928 valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, muutti hän miesvainajansa mukana entisille asuinsijoilleen. Päivänsankari on erikoisella harrastuksella ottanut osaa Martta-yhdistyksen toimintaan yhdistyksen perustamisesta lähtien kuuluen miltei koko ajan siihen sen puheenjohtajana. Myöskin kuuluu hän Diakonaattiyhdistyksen toimikuntaan. Hänen toimestaan on perustettu myöskin Munanmyyntiosuuskunta. Uutteraa ja käytännöllistä talousihmistä sekä avuliasta ja hyväsydämistä kansalaista on meillä mieluinen tehtävä onnitella sekä omasta että varmastikin laajojen kansalaispiirien puolesta, hänen huomisen merkkipäivänsä johdosta.”

Adele toimi opettajan sijaisena Koskenkylän kansakoulussa 1.11.1941 – 31.5.1942 ja vuosina 1943-1944 Isokosken kansakoulun opettajana.

Adele Alinda Korhonen kuoli 25. tammikuuta 1948 Ylivieskassa.