Helmi Heikinheimo – lähetyslääkäri, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri

Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) toimi vuosina 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden vuonna 1929. Hän työskenteli Takaharjun parantolassa ja Pitkäniemen sairaalassa.

Pappilasta tyttökoulun kautta yliopistoon

Helmi Heikinheimo syntyi 3.8.1879 Kittilän pappilassa Augusta (o.s. Hellman) ja Karl Abiel Heikelin viidentenä lapsena. Pariskunnalla oli 11 lasta.

Helmin reippaus ilmeni pappilan nuorten retkillä luonnonhelmassa. Hän kiipeili puissa ja katoilla. Jo koulutyttönä hän löysi elämälleen vakaan uskonnollisen sisällön ja toimi pyhäkoulun opettajana.

”Hän, jos kuka, piti huolen siitä, että jouluaattona meidät pappilan nuorimmat lastattiin rekeen ja sitten mentiin Jyväskylän pitäjän Palokan kylän köyhien luokse viemään perheille jouluiloa.” (Veikko Heikinheimo)

Jyväskylän tyttökoulusta Helmi siirtyi Helsingin suomalaiseen yhteiskouluun. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899. Yhteiskunnan kuohuessa hän tunsi velvollisuudekseen toimia isänmaallisen hengen herättämiseksi kansamme keskuudessa ja ilmoittautui ensin filosofiseen tiedekuntaan valiten pääaineekseen historian. Hän kuitenkin harkitsi uudelleen elämäntehtäväänsä ja käsitti, että Jumala kutsui häntä lähetystyöhön. Ensimmäisen ylioppilastalvensa jälkeen hän alkoi opiskella lääkärintutkintoa varten.

”Heikinheimo suoritti Helsingin yliopistossa medikofiilitutkinnon 1902, lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1905, ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1910. Heikinheimo teki opintomatkat Saksaan 1928, Ruotsiin 1935, Tanskaan 1937 ja Norjaan 1938. Heikinheimo opiskeli Englannissa London School of Tropical Medicinessä 1910–1911.” (Wikipedia)

”Helmi Heikinheimo toimi opiskeluaikanaan useissa oppilaitoksissa opettajana, mm. Jyväskylän tyttökoulun matematiikan ja luonnontieteiden vt. kollegana (opettajana) 2 1/2 kk vuonna 1903, terveysopin opettajana Helsingin vanhassa suomalaisessa tyttökoulussa vuosina 1905–1908, Suomen Lähetysseuran naiskoulussa vuosina 1907–1909, Helsingin uudessa yhteiskoulussa vuonna 1908 sekä Helsingin yliopistoon johtavilla jatkoluokilla vuosina 1908–1909.” (Arno Forsius)

Lääkärilähettinä Kiinassa

Helmin uravalintaan lienee vaikuttanut se, että hän tutustui lähetyssaarnaaja Frans Hannulaan Tyrväällä, jonne hänen isänsä oli siirtynyt kirkkoherraksi vuonna 1904. Hänen veljensä Hannes Heikinheimo oli Suomen Lähetysseuran lääkärilähettiläänä Kiinassa vuosina 1907–1909. Kun Hannes sai Kiinassa työskennellessään keuhkotuberkuloosin ja palasi Suomeen, Helmi otti hänen paikkansa.

”Heikinheimo toimi 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän hoiti sen ohella yksityispraktiikkaa ulkomaalaisten keskuudessa Kuling-vuoren kesäsiirtolassa ja toimi myös saman paikan kiinalaisen keuhkotautiparantolan lääkärinä.” (Wikipedia)

Koko Keski-Kiinassa ei silloin ollut toista naislääkäriä, jolla olisi ollut eurooppalainen lääkärikoulutus. Hän oli muutaman kymmenen miljoonan kiinalaisen keskuudessa ainoa naislääkäri. Ilman hoitoa jääneet naiset jonottivat hänen vastaanotolleen. Hän hoiti päivittäin jopa 60–70 potilasta.

Naisten Äänen haastattelussa vuonna 1916 Helmi kertoo muun muassa: ”Kun tyttö on päässyt sanotaan 2–4 vuotiseksi, käytetään hänen luonaan vanhaa naista, joka suorittaa tämän työn. Tyttö huutaa niin paljon kuin jaksaa, mutta se ei merkitse mitään. Pieni jalka taivutetaan niin, että varpaat lähenevät kantapäätä ja sidotaan sitten hyvin lujasti. Tosin on nykyään sellainen määräys, ettei tyttö pääse valtion kouluun sidotuin jaloin, ja siteet joskus tästä syystä avataan lapsen ollessa 9 tai 10 vanha, jolloin sen jaloista voipi vielä tulla jonkinmoista kalua, mutta useimmiten ei tyttöjä ensinkään kouluteta ja silloin jalat jäävät entiseen puristukseensa.

Avioliitot solmitaan hyvin aikaisin ja paitsi isää ja äitiä, asuu samassa talossa heidän naimisissa olevat poikansa ja näiden vaimot. Miniän kohtalo on yleensä kova. Hän on kaikkien komenneltavana.”

Takaisin Suomeen

Helmi sai Kiinassa keuhkotuberkuloositartunnan. Suomeen palattuaan hän meni potilaaksi Takaharjun parantolaan. Asteittain potilaasta tuli parantolan lääkäri. ”Helmi työskenteli Takaharjun parantolassa alilääkärinä 9.3.1917–18.2.1919, josta ajasta hän oli parantolan vt. ylilääkärinä yhteensä 2 kk vuosina 1917 ja 1918. Takaharjun jälkeen hän oli taas Keuruun vt. kunnanlääkärinä lyhyen ajan helmikuussa 1919.” (Arno Forsius)

”Mutta niin kuin jo siellä Kiinan lähetyskentällä hän oli toiminut sekä lääkärinä että sielunhoitajana, niin tahtoi hän tehdä myös kotimaassa. Hän siirtyi tuberkuloosilääkärin alalta mielitautien lääkäriksi.” (Veikko Heikinheimo)

”Hän oli ensin Pitkäniemen sairaalassa II alilääkärinä 28.2.1919–27.8.1920 ja sen jälkeen I alilääkärinä 28.8.1920–3.8.1946. Välillä hän oli vt. apulaislääkärinä Helsingissä Lapinlahden mielisairaalassa 2 kk vuonna 1920. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden vuonna 1929.” (Arno Forsius) Pitkäniemen sairaala oli vuosina 1900–2024 Nokialla toiminut psykiatrinen sairaala. Se toimi osana Tampereen yliopistollista sairaalaa.

Tri Helmi Heikinheimo 60-vuotias

Aamulehti kirjoitti muun muassa: ”60 vuotta täyttää tänään Pitkäniemen sairaalan 1. alilääkäri tohtori Helmi Maria Heikinheimo. Hän on syntynyt Kittilässä ja tullut ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1899. Suoritettuaan lääketieteen kandidaattitutkinnon v. 1905 ja lääketieteen lisensiaattitutkinnon v. 1910 hän v. 1910 opiskeli Englannissa London School of Tropical Medicinessä ja oli vv. 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettiläänä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. (…)

Tohtori Heikinheimo tunnetaan myös ahkerana luennoitsijana ja esitelmän pitäjänä eri opistoissa, useilla kursseilla sekä lukuisissa kongresseissa ja kokouksissa. Esitelmät ovat käsitelleet hänen ammattiaan koskevia tai sitä sivuavia kysymyksiä. Hän on myös lehdissä julkaissut kansantajuisia esityksiä samoista asioista.”

Helmin oli vaikea päästä eroon potilaista, joita hänen luokseen saapui Tampereelle pitkienkin matkojen päästä. Kun hän alkoi olla jo 80-vuotias, omaisten neuvoa noudattaen hän päätti, että kolme potilasta päivässä hän vielä jaksaa ottaa vastaan.

Mukana monessa yhdistyksessä

”Ajatus kristillisen lääkäriseuran perustamisesta syntyi keväällä 1922 suomalaisten lähetyslääkärien mielessä eristyneisyyden painaessa. Seuran perustamista valmisteleva kokous pidettiin 19.11.1922. Puheenjohtajana toimi Helmi Heikinheimo, joka toimi myös seuran puheenjohtajana aina vuoteen 1945, jolloin pyysi eroa ikäänsä vedoten.” (SKLS)

Helmi oli Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Tampereen lääkäriseuran, Neuro-psykiatrisen yhdistyksen ja Lääkärien kristillisen yhdistyksen jäsen sekä viimemainitun yhdistyksen puheenjohtaja.

Koti ja kesähuvila Nokialla

Helmi asui Nokialla. Hänellä oli kesähuvila Vihnusjärven rannalla. ”On ihmeellistä, että Helmi kaikkien näiden rasitusten jälkeen eli lähes 90-vuotiaaksi. Se olisi käsittämätöntä, jollei hänen elämäänsä olisi ohjannut meidän Taivaallinen Herramme.” (Veikko Heikinheimo)

Helmi Heikinheimo kuoli 25.1.1968 Nokialla. Hänen viimeinen leposijansa on Tyrvään kirkkomaassa.