Augusta Durchman lahjoitti ja testamenttasi varoja hyväntekeväisyyteen

Augusta Durchman muistetaan Raahessa siitä, että hänelle oli koko elämänsä ajan lähellä sydäntä vähäosaiset ja heidän auttamisensa. Hän tuki muun muassa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämän lastenkodin toimintaa vuosikymmenien ajan. Vuonna 1911 hän testamenttasi 60.000 markkaa Pattijoen seurakunnalle turvakodin perustamista ja ylläpitoa varten. Summa vastasi Pattijoen nykyisen kirkon rakennushintaa.

”Vanhusten hoitokodit olivat tuolloin harvinaisia, joten Pattijoki oli edelläkävijöiden joukossa Augusta Durchmanin ansiosta.” (Kerkkonen)

Augusta oli varakas

Vanhemmat: Augustan isä oli Gustaf Adolf Hårdh (1804-1888). Kokkolassa syntynyt Hårdh toimi kirjurina Suomen Senaatissa v. 1829, Oulun varalääninkamreerina v. 1831, Saloisten kihlakunnan kruununvoutina v. 1834. Hän sai kollegiasessorin arvon v. 1858. Hän oli yksi Raahen Säästöpankin perustajia v. 1849. Äiti oli Emilia Katarina o.s. Sovelius (1807-1855), varakkaan laivanvarustaja Fredrik Soveliuksen tytär. Heidät vihittiin avioliittoon 25.1.1834. Perheen vanhimpana syntyi Augusta Sofia Katarina 20.10.1835. (Sovelius-Sovio, taulu 95)

Hårdhin perhe asui Raahessa lyhyttä Salon emäseurakunnassa oloa lukuun ottamatta. Hårdhit omistivat vuosina 1840-1863 Pattijoella sijaitsevan Pekuri/Kesälä -kartanon, jossa he asuivat kesäisin.

Augusta avioitui vuonna 1867 rikkaan suvun kauppiaan Frans Zachris Durchmanin (1833-1895) kanssa juuri ennen 32-vuotispäiväänsä. Milloin Augusta-rouva ei oleillut komeassa Koulukatu 2:n talossaan, hän vietti aikaa isänsä maatilalla, joka oli Pattijoen suurimpia ja antanut nimensä koko Kesälän alueelle. Kesälässä vieraillessaan hän tutustui Pattijokeen ja pattijokisiin. Hän näki läheltä köyhien ja sairaiden vanhusten huonot olot. Augustan äidin suvussa oli heränneitä, joiden kanssa hän ystävystyi Pattijoella.

Kruununvouti Hårdhin omakotitalo Ranta- ja Koulukadun kulmassa (Koulukatu 2) oli rakennettu vuonna 1837. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1932.

Augusta pelasti orvon Antin

Antti Myllyoja (s. 1852) oli täysorpo. Hänen elämänsä ei sujunut kovin hyvin. Hän muutti Raaheen vuonna 1868. Oli kylmä tammikuu Antin tullessa kaupunkiin. Hän majaili kauppiaiden väentuvissa ja kerjäsi toimeentulonsa. Augusta Durchman ”otti pojan huostaan”. Helmikuussa Antti kirjoitettiin rippikouluun – luultavasti Augustan toimeksiannosta.

Kun Antti oli viettänyt kaksi vuotta Durchmaneilla, hän varasti Durchmaneilta ja karkasi merille jälkiseuraamusten pelossa.

Myöhemmin hän kirjoitti anteeksipyyntökirjeen Augustalle ja kiitteli saamastaan avusta. Laivaelämäkään ei sujunut ihan pulmitta, vaan Antti suunnitteli välillä karkaamista laivasta, johon hän oli ottanut pestin. Augusta varoitti häntä kirjeessään viitaten ankariin rangaistuksiin.

Antin ja Augustan kirjeenvaihto jatkui useita vuosia. Kirjeissään Antti kertoi elämästään Uudessa Seelannissa ja Australiassa. Augustan kirjeistä hän sai tiedon pojan ja aviopuolison kuolemasta.

Augustan sisar lähetti Antille suruviestin Augustan kuolemasta vuonna 1911. Antti Myllyoja kuoli 23.6.1926.

Augusta jäi leskeksi vuonna 1895

Rahasta Durchmaneilla ei ollut puutetta, mutta lapsionnea ei heille suotu. Tytär syntyi kuolleena. Johan Zachris syntyi 4 avioliittovuoden jälkeen vuonna 1871 mutta kuoli alle 7-vuotiaana vuonna 1878. Durchmanin suvun Raahen-haara sammui pojan myötä. Frans Zachris kuoli 17 vuotta myöhemmin, ja Augusta jäi leskeksi.

”Avioliitossa naisen omaisuuden käytöstä päätti mies. Leskeksi jäätyään Augusta saattoi itse päättää omaisuudestaan. Hänestä tuli merkittävä lahjoittaja. Hän juhlisti 70- ja 75-vuotissyntymäpäiviään lahjoittamalla varoja lastenkodin sairashuonetta ja lastenkotia varten.” (Kallio 2020)

”Rahaonni suosi Augustaa. Vielä vanhoilla päivilläänkin hän sai perinnön. Raahen rikkain mies Heikki Sovio kuoli ja rintaperillisten puuttuessa varat menivät lähisukulaisille. Augusta oli yksi heistä.” (Kallio 2020)

Augustan testamentti

Jäätyään leskeksi Augusta muutti sisarustensa lähelle Helsinkiin, jossa hän laati huhtikuussa 1911 testamentin:

”Tämän kautta selitän minä viimeisen tahtoni olevan, että kuollessani jäljelle jäävä omaisuuteni jaetaan seuraavalla tavalla: 60.000 mk jätetään Pattijoen seurakunnalle, että pääoman koroilla ylläpidettäisiin kotia vanhoille, iäkkäille ja sairaille henkilöille, jotka ovat varattomia, seuraavien määräysten mukaan:

Pääoma pitää säilyttää ja sille kasvattaa korkoa Pohjoismaiden Osakepankissa, niin kauan kuin se löytyy Raahesta. Sen jälkeen toisessa varmassa pankissa. Sitä ei saa uloslainata yrityksiin tai yksityisille henkilöille.

Korot voidaan ensi vuosina käyttää oman kodin aikaansaamiseksi vanhoille. Nimitetään muutamilla huoneilla, kyökillä ja muulla sellaisella varustettu rakennus. Lisäksi pitäisi olla navetta parille lehmälle, sauna ja kaivo pihalla ja jos mahdollista, pieni perunamaa. Kaikki tämä siinä tapauksessa, jos kunta ei olisi halukas hankkimaan huoneita kodille.” (Raahen museo)

Augusta Durchman kuoli 12.10.1911 Helsingissä. Hänet on haudattu sukuhautaan Raahen Haaralan hautausmaalle.

Ojalan maatila ja museo

”Pattijoen kunta osti vuonna 1913 ison Ojalan maatilan vanhuksia varten, ja vanhukset, joita laki kielsi enää myymästä huutolaisiksi perheisiin, saattoivat asettua Ojalaan ja viettää mielekkään vanhuuden lehmiä hoitaen, tilan töitä tehden ja siten omaan elatukseensa osallistuen.” (Kallio 2020)

”Pattijoen kunta osti Ojalan maatilan, kunnosti sen ja lahjoitti sen turvakotia varten. Augusta Durchmanin turvakoti otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1913. Turvakoti toimi vuoteen 1957 saakka Rouva Augusta Durchmanin Turvakodin nimellä. Tämän jälkeen vanhainkoti siirtyi kunnan hoitoon ja omistukseen. Toiminta lakkasi vuonna 1975, vanhukset siirrettiin Raahen vanhainkotiin.” (Kerkkonen)

”Museoksi Ojalan tila muutettiin vuonna 1981. Museossa on esillä lähinnä 1900-luvun alkuun liittyvää maatilan esineistöä, mitä täydentää mielenkiintoinen kahvikuppi-kokoelma. Kesäisin museoalueella vietetään Pattijoki-päivää. Ojalan pihapiirissä sijaitsevia näyttely- ja toimistotiloja (nk. käsityöverstas) voi vuokrata mm. kokouksien pitoa varten. Tiloissa on pieni keittiö ja kahvikuppeja useammallekin kahvittelijalle.” (raahe.fi)