Berit Paatsi - Suomen toinen naismaanmittari

Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936, toisena naisena Suomessa. Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri oli Sirkka Liakka, joka valmistui vuonna 1931. Berit vaihtoi sukunimensä Björkell vuonna 1936 Paatsiksi. Ensin Berit opiskeli matematiikkaa ja pyrki toisen kerran maanmittausosastolle ennen kuin tärppäsi.

Kuten Sirkka Liakkakin Berit kohtasi ennakkoluuloja miesvaltaisella alalla. Jopa korkeakoulun professorit epäilivät naisten mahdollisuudesta selviytyä työtehtävissä maastossa. Kesäisin Berit työskenteli maanmittausharjoittelijana Nurmeksen korpimaastossa. Auskultointitehtävissä Berit Paatsi oli Kaavilla ja Juankoskella. Tehtävät eivät olleet helpoimmasta päästä, kohteet olivat kaukana ja vaikeasti saavutettavissa. Sodan aikana Berit Paatsi toimi rintamalla määrittämässä kk-pesäkkäiden paikkoja. Työ oli vaarallista ja sitä tehtiin tykistökeskitysten lähettyvillä. Talvisodassa hän palveli ilmavalvonnassa Laatokan Karjalassa. Jatkosodan aikana Berit toimi Karjalan Kannaksella tilausjärjestelytehtävissä apulaisena, samoin hän hoiti kenttäsairaalan kirjallisia tehtäviä. Hän osallistui myös siirtoväen asuttamistehtäviin.

Luotettava ja tarkka virkamies

Vuonna 1939 Berit Paatsi nimettiin ylimääräiseksi maanmittausinsinööriksi Kuopion lääniin. Vuosina 1946-1950 hän työskenteli Kuopion ja Uudenmaan läänien maanlunastuslautakunnissa sekä teknillisenä apulaisena että puheenjohtajan sijaisena. Elämäntyönsä Berit teki Kuopion läänissä, Leppävirran ja Vehmersalmen kunnissa toimitusmaanmittarina vuosina 1950-1972. Beritin kunnosta ja työmoraalista kertoo jakotoimituksen osakas seuraavasti: ”Maastossa oli perässäpysyminen vaikeaa ja kokouksissa oli istuttava kuin rippikoulupojat.” Voi vain kysyä, että millaista toimintaa muut maanmittarit harrastivat.

Toimitusmaanmittarin työ ei ollut ainoastaan toimistotyötä, vaan matkustamaan joutui paljon ja sodanjälkeinen liikenne oli mitä oli. Tarkka ja luotettava sekä voimakastahtoinen virkamies Berit Paatsi saapui aina ajoissa paikalle. Kerrotaan, että Berit olisi matkustanut jopa täpötäyden linja-auton katolla pilkesäkkien välissä kokoukseen Nilsiästä Rautavaaralle ja saapui ajoissa, kuten oli sovittu. Siirtyessään eläkkeelle vuonna 1972 Paatsi oli ainoa naismaanmittari, joka oli työskennellyt toimitusinsinöörinä kentällä koko virka-aikansa.

Yhdistysaktiivi ja kuntoilija

Opiskeluaikanaan Teknillisessä korkeakoulussa Berit toimi Teekkarityttöjen pj. ainakin vuosina 1933-35. Teekkaritytöt oli urheilukerho ja se oli perustettu 1932. Uintikilpailuihin Berit osallistui Teekkarityttöjen edustajana. Berit kuului savolaiseen osakuntaan ja hänen joukkueensa voitti ylioppilasosakuntien välisessä viestiuinnissa mestaruuden vuonna 1930.

Berit oli jäsenenä ylioppilaskunnan alaisessa Naisten klubissa, joka taas oli vuonna 1933 perustettu. Maanmittarit Sirkka Liakka (1908-1999), Berit Paatsi ja Maiju Pettinen (1920-2020) olivat  vuonna 1983 perustetun Naismaanmittarit ry:n perustajajäseniä. Penttinen oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on naismaanmittarien yhteistoiminnan edistäminen ja ammatillinen kehittäminen.

Liikunta oli Beritille tärkeä harrastus. Koska Berit Paatsi oli aktiivinen urheilija mm. yksi parhaista akateemista naishiihtäjistä, oli hän perustamassa Suomen Akateemisen Urheiluliiton naisjaostoa. Hän vielä 80-vuotiaanakin hiihteli Kallaveden jäällä. Kuopiossa asuessaan Berit liittyi Lotta Svärd -järjestöön 1936. Eläkevuosien harrastuksiin kuului sukututkimus, kotiseututyö sekä perinteen säilyttäminen. Hän avusti Kaavilla ja Kuopiossa museoita ja Maanmittausmuseota Helsingissä. Berit aloitti eläkeläismaanmittareiden lounastapaamiset Kuopiossa. Hänet on palkittu monilla kunnia- ja ansiomerkeillä. Maanmittausinsinööri Berit Paatsi kuoli helmikuussa Kuopiossa vuonna 2000 90-vuotiaana vaikean sairauden murtamana. Hänet on haudattu Kaavin hautausmaalle.