Elissa Aalto - arkkitehti, toimitusjohtaja ja Alvar Aallon puoliso

Kemissä syntynyt ja nuoruutensa Rovaniemellä viettänyt arkkitehti Elissa Aalto (ent. Elsa Kaisa Mäkiniemi) oli naimisissa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kanssa vuosina 1952-1976. Elissa Aallolla oli tärkeä rooli Alvar Aalto -säätiön perustamisessa vuonna 1968 ja hän oli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n toimitusjohtaja (1976-1994), jolloin alkoivat monet Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten peruskorjaukset mm. Finlandia-talon ja Viipurin kaupungin kirjaston. Vuonna 2022 vietettiin Elissa Aallon satavuotisjuhlavuotta. Ensimmäinen hänestä kirjoitettu teos, Arkkitehti Elissa Aalto/Architect Elissa Aalto, ilmestyi Alvar Aalto -säätion kustantamana.

Elsan lapsuus Kemissä ja nuoruus Rovaniemellä

Elsa Kaisa Mäkiniemi syntyi Kemissä 22.11.1922 upseeriperheeseen vanhimpana kolmesta tyttärestä. Isä oli jääkärieversti Johan August Mäkiniemi (1888-1961). Hän oli ison talon poika Liedakkalasta ja hänestä piti tulla liikemies, koska oli opiskellut Oulun kauppakoulussa ja Suomen liikemiesten kauppaopistossa. Vuonna 1914 Johan August oli teollisuushallituksen myöntämällä stipendillä Saksassa tutkimassa Suomen maataloustuotteiden ja erikoisesti Lapin tuotteiden vientimahdollisuuksia. Mutta ei tullut August Mäkiniemestä liikemiestä vaan Suomen pitkäaikaisin suojeluskuntien piiripäällikkö (1919-1944). Saksassa ollessaan August ilmoittautui etujoukoissa jääkärikoulutukseen ja palasi yliluutnanttina Suomeen osallistuen sisällissodan taisteluihin komppanianpäällikkönä. Pohjolan suojeluskuntapiirin päällikkö August Mäkiniemi vihittiin avioliittoon vuonna 1921 levysepän tytär Aino Maria Kemppaisen (1899-1975) kanssa, joka kuului Kemin lottayhdistyksen voimahahmoihin, myös perheen tytöt toimivat pikkulottina. Heille syntyi kolme tytärtä: Elsa (1922), Inkeri (1924) ja Sisko (1930).

Kemissä kasarmilla varttunut Elsa, lempinimeltään Eki,  haki lastenlehti Pääskysessä 11-vuotiaana kirjeenvaihtotovereita. Harrastuksiinsa oli Elsa kirjannut hiihdon, uinnin, pyöräilyn ja filmitähtien keräilyn, mikä oli siihen aikaan yleinen tyttöjen harrastus. Lapin läänin hallintokeskus aloitti toimintansa Rovaniemellä vuonna 1938 jolloin everstiluutnantti August Mäkiniemi muutti perheineen uuteen asuinympäristöön Rovaniemelle kolmikerroksiseen rapattuun tiilitaloon Pohjolanlinnaan, joka oli kauppalan uljaimpia rakennuksia ja oli valmistunut vuonna 1937 suojeluskuntapiirin päämajaksi. 

Uudessa kodissa oli keskuslämmitys, juokseva vesi, viisi huonetta ja keittiö. Talon oli piirtänyt lääninarkkitehti Gustaf Strandberg. Elissa Aalto on kertonut Strandbergin olleen ensimmäisen tapaamansa arkkitehdin. Ja kuinka ollakaan Elsa Mäkiniemi jatkoi opiskeluaan Rovaniemen yhteislyseossa, joka toimi Wivi Lönnin suunnittelemassa kauniissa puurakennuksessa. Lönn oli Suomen ensimmäinen nainen arkkitehtitoimiston omistajana. Oliko näillä kahdella arkkitehdillä vaikutusta Elsan ammatinvalintaan? Elsa Mäkiniemi kirjoitti viiden laudaturin ylioppilaaksi koulunsa priimuksena vuonna 1941. ”Lukeminen oli ainoa huvi Rovaniemellä”, Elissa Aalto on myöhemmin sanonut. Elsa kouluttautui viestintälotaksi sodan aikana ja mahdollisesti osallistui ilmatorjunta- ja säähavaintotehtäviin. Talven 1942 hän työskenteli Sallassa sääasemalla.

Arkkitehtiopinnot 1942-1949

Syksyllä 1942 ylioppilas Elsa Mäkiniemi aloitti arkkitehtiopinnot Helsingin Hietalahdessa sijaitsevassa Suomen Teknillisessä Korkeakoulussa. Hänet kirjattiin korkeakoulun nimiluetteloon 12.10.1942. Opiskelija-asunto löytyi Töölöstä osoitteesta Tunturikatu 12. Koulurakennus oli vaurioitunut pahoin talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa. Opetusta järjestettiin tilapäistiloissa ja syksyn lukukausikin alkoi vasta marraskuussa 1942. Lukukaudet olivat lyhennettyjä ja opintosuunnitelmia ei voitu sodan takia täysin toteuttaa. Toinen pommitus korkeakouluun tapahtui helmikuussa 1944. Pieni maa tarvitsi miehiä rintamalle, joten osa miesopiskelijoista lähti puolustamaan isänmaataan. Opintojen lomassa aikaa riitti muuhunkin kuin varsinaiseen opiskeluun. Elsa oli mm. töissä Tukholmassa kesän ja syksyn 1946.

Naispuoliset opiskelijat perustivat yhdistykset Teekkaritytöt ja Naistenklubi. Naisarkkitehtien yhdistys Architecta perustettiin vuonna 1942. Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä oli Aino Aalto, arkkitehti Alvar Aallon puoliso. Yhdistyksestä tuli Elsalle tärkeä ammatillisen ja kollegiaalisen toiminnan kohde. Elissa Aallolle myönnettiin Architectan kunniajäsenyys 1993. Elsa Mäkiniemen opiskelun aikana tehtyjä luonnoksia, mallitutkielmia ja harjoitustöitä on säilynyt muutamia ja ne ovat Alvar Aalto -säätiön omistuksessa. Ensimmäisen asteen eli yleisen osan todistuksen Elsa Mäkiniemi sai syyskuun 27. päivänä 1944 ja arkkitehdin diplomin keväällä 1949. Diplomityönä oli suunnitelma teatterikoulusta Helsinkiin Kesäkadulle professori J. S. Sirénin johdolla arvosanan ollessa hyvä. Valmis arkkitehti sai valmistuttuaan työpaikan Elsi Borgin ja Margareta Stigzeliuksen toimistoissa. Keväällä 1949 Elsa haki uutta, vakituisempaa työpaikkaa tunnetusta Alvar Aallon arkkitehtitoimistosta. Kerrotaan, että Stigzelius huomasi Elsan huonot kengät ja lainasi omansa. Lainakengissä lähti Elsa Mäkiniemi Munkkiniemeen Riihitielle Alvar Aallon toimistoon.

Aviopuoliso Alvar Aalto

Alvar Aallon ensimmäinen puoliso Aino Marsio-Aalto menehtyi tammikuussa 1949. Työt arkkitehtitoimistossa lisääntyivät ja vaativat Alvar Aallon työpanosta, joka ei ollut sillä hetkellä paras mahdollinen. Tämä aiheutti huolta arkkitehdin läheisissä. Maija Heikinheimosta oli tullut hänelle läheinen ystävä ja moni luuli, että tässä olisi uusi elämänkumppani. Taiteilijatar Maija Heikinheimo oli ollut Aino Marsio-Aallon oikea käsi Artekin muotoilijana.

Nuoret idealistit Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl olivat perustaneet Artekin vuonna 1935 tavoitteenaan harjoittaa huonekalujen kauppaa sekä edistää näyttelyiden avulla ja muulla tavoin nykyaikaista asuntokulttuuria ja Aaltojen suunnittelua. Arkkitehtitoimiston uusi työntekijä Elsa Mäkiniemi valloitti 24 vuotta vanhemman Alvarin sydämen eloisalla ja nauravalla olemuksellaan. He tekivät yhdessä salaisen matkan Italiaan 1951, Elsa matkusti junalla, Alvar Aalto lentokoneella. Seurustelu tuli muidenkin tietoon. Aalto selitti: ”Minun täytyi saada hieman naurua.” Vakavaluontoisen Maija Heikinheimon on kerrottu pettyneen katkerasti.

Vuonna 1952 Elsa Kaisa Mäkiniemi ja Hugo Alvar Henrik Aalto avioituivat Helsingin maistraatissa. Parin vihki pormestari W. Henriksson 4.10.1952 monen yllätykseksi. Sulhanen halusi uuden kutsumanimen nuorikolleen. Elsasta tuli Elissa kreikkalaisen ja karthagolaisen taruston mukaan. Virallinen nimi avioliiton solmimisen jälkeen oli Elsa Kaisa Aalto, vuodesta 1961 Elsa Kaisa Mäkiniemi-Aalto. Arkkitehtitoimistossa tehtyjä suunnitelmiaan Elissa Aalto allekirjoitti tällä nimellä. ”Emme rakastuneet suinpäin. Ei hän paljon katsonut nuorta aloittelijaa. Työtkin sain kaikkein ikävimmästä päästä! Vähitellen se vain niin meni”, muisteli Elissa Aalto vuonna 1986.

Elissan perhe oli muuttanut takaisin Kemiin ja he onnittelivat nuorta hääparia hämmästyen. Ikäero sen teki. Anoppi oli vuoden nuorempi kuin sulhanen. Pikkusiskot totesivat aviopuolison olevan vanhan miehen. Ja kutsumanimi muuttui Alvarin toiveesta kaiken lisäksi sekä pukeutuminen. Yllä sai olla lähinnä mustaa ja vaaleaa, hiukset nutturalla. Omasta rennosta tyylistään ja arkisesta ruokavaliosta piti Alvar tiukasti kiinni. Hän jopa rakasti ryyneillä ja rusinoilla maustettuja makkaroita.

Alvar Aallosta tuli sodan jälkeen maailmankuulu ja se tiesi Elissalle useita edustustehtäviä, ulkomaanmatkoja, huomionosoituksia ja seurapiireihin osallistumista. Aviovaimo sai myös kokea arkielämän nurjan puolen: puolisonsa uppoutumisen omiin maailmoihin, kiukunpurkaukset, vanhenevan miehen kärttyisyyden ja ailahtelevan mielen. Elissan äiti, Aino Mäkiniemi, kirjoitti tyttärelleen: ”Pääasiahan kuitenkin on, että Sinä jaksat olla rauhallinen ja ymmärtäväinen Alvarin toilauksiin.” Aino Mäkiniemi sanoi suorat sanat vävylleen tyttärensä kohtelusta.

Elissan entisen kotikaupungin Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskuksen, Aalto-keskuksen, monet rakennukset mm. Rovaniemen kaupungintalo, Rovaniemen kirjasto ja Lappia-talo ovat arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelemia. Rovaniemi on sijoittanut ja on laajalti tunnettu Alvar Aallon arkkitehtuurista asemakaavan lisäksi. Vuosina 1948-1963 oli kauppalan- ja kaupunginjohtajana Lauri Kaijalainen, entinen kansanedustaja ja ministeri ja joka oli naimisissa Elsa Mäkiniemen tädin, Aune Esteri Kaijalaisen kanssa. Lappia-talo vihittiin helmikuussa 1976 Alvar ja Elissa Aallon ollessa läsnä. Se oli viimeinen arkkitehtitoimiston suunnittelema rakennus, jonka akateemikko Alvar Aalto näki valmiina ennen kuolemaansa.

Elissa ja Alvar Aalto asuivat Munkkiniemessä, jonka oli tuolloin yhdistetty koti ja arkkitehtitoimisto. He suunnittelivat yhdessä vuonna 1952 Muuratsalon saareen kesähuvilan, rauhoittumispaikan, joka nimettiin Koetaloksi. Elissa Aalto paneutui sisustukseen ja ulkotilojen suunnitteluun. Koetalossa kävi myös paljon vieraita. Sen lähiympäristö jätettiin luonnonvaraiseksi. Koetalon Elissa Aalto testamenttasi myöhemmin Jyväskylän kaupungille. Elissa Aalto oli 54-vuotias, kun Alvar Aalto kuoli 78-vuotiaana 11.5.1976. Alvar Aallon hautapaikka on Hietaniemen taiteilijakukkulalla. Elissa Aalto ja italialainen arkkitehti Federico Marconi suunnittelivat yhdessä hautakiven. Haudan kivet ja 1700-luvulta oleva kapiteeli hankittiin Italiasta. Samaan hautaan on haudattuna siis Alvar Aalto, hänen ensimmäinen vaimonsa Aino Marsio-Aalto ja Elissa Aalto.

Arkkitehtina Arkkitehtitoimisto Alvar Aallossa

Arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen puoliso Aino Aalto (1894-1949) oli kuollut tammikuussa rintasyöpään. He olivat työskennelleet rinta rinnan niin tiiviisti, että rakennuksista, huonekaluista ja lasiesineistä oli mahdotonta sanoa, kumman kädenjälki näkyi enemmän. Arkkitehti oli surun murtama, joi liikaa eikä aina ollut työvireessä. Alvar Aalto oli palannut USA:sta 1949 ja toimistossa oli työn alla useita kilpailuehdotuksia mm. Otaniemen Teknillisen korkeakoulun asemakaavakilpailu ja Kansaneläkelaitoksen päärakennus. Sodassa tuhotun Rovaniemen kauppalan jälleenrakentamista ohjaava yleis- ja asemakaavasuunnittelu aloitettiin miltei välittömästi lokakuussa 1944. Aallon suunnittelema Rovaniemen asemakaava, Poronsarvi-kaava, valmistui vuonna 1945 ja vahvistettiin 1946.

Elsa Mäkiniemen tulosta arkkitehtitoimistoon liikkuu useita tarinoita. Se että hän tuli lainakengissä ja toimistossa ei ollut uudelle työntekijälle edes omaa työpöytää, ei lannistanut Elsaa. 27-vuotias Elsa tuli myös seuraavana päivänä toimistoon ja asettui taloksi. Työ arkkitehtina ja tekstiilisuunnittelijana, osakkuus toimistosta 36-vuotiaana ja toimiston johtaminen vuosina 1976-1994 kesti yhteensä 45 vuotta. Vastavalmistunut, ainoa toimiston naispuolinen arkkitehti, ei päässyt helpolla. ”Elsaksi häntä silloin kutsuttiin. Hän istui Riihitien toimistossa perimmäisessä pöydässä. Ei hän tietenkään ottanut nuorena vastavalmistuneena arkkitehtina juurikaan osaa yhteisiin keskusteluihin ja hänen roolinsa toimistossa taisi olla hiukan hankala”, toteaa arkkitehti Tauno Keiramo teoksessa Arkkitehti Elissa Aalto.

Ei olisi Elsa uskonut, jos joku olisi tuolloin ennustanut, että hän tulee asumaan koko elämänsä aina kuolemaansa saakka Aino ja Alvar Aallon suunnittelemassa talossa (1937) Riihitie 20:ssä Munkkiniemessä. Aallon arkkitehtitoimisto oli yksi Suomen suurimmista alan toimistoista. Toimistossa suunniteltiin kokonaisvaltaisesti. Rakennusten valaistus, kalusteet, tekstiilit sekä ulkotilat muodostivat suunnitellun kokonaisuuden. 1950-luvulla syntyivät monet punatiiliset julkiset rakennukset kuten mm. Säynätsalon kunnantalo. 1970-luvun taitteessa oli suunnittelijoita töissä noin 40. Ensimmäinen toimisto sijaitsi Aaltojen kotitalossa Riihitie 20:ssä, uudet ateljeetilat hankittiin vuonna 1956 osoitteesta Tiilimäki 20 Helsinki, missä toimisto sijaitsi vuoteen 1994 saakka ja se lunastettiin Alvar Aalto -säätiölle 1984. Alvar Aallon kuoltua 11.5.1976 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto lopetti virallisen toimintansa ja uuden toimiston nimeksi tuli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. Toimitusjohtajaksi nimitettiin Elissa Aalto. Hän johti toimistoa vuosina 1976-1994. Elissa Aalto kuoli 12.4.1994. ”Iloinen Elissa oli poissa.” Arkkitehtitoimiston arkisto ja piirustuskokoelma sijoitettiin Jyväskylään Alvar Aalto -museoon vuonna 2003. ”Yhdessäolo heidän kanssaan oli ainaista juhlaa, jota Alvarin kujeet ja Elissan herskyvä nauru ryydittivät.” Göran Schildt, Aaltojen ystävän sanomana.