Raili Malmberg – valovoimainen opettaja, päätoimittaja ja järjestöaktiivi

Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella ja eläkkeellä ollessaan lukuisiin järjestöihin niiden kantavana voimana. Taitavana sanankäyttäjänä hän on esitelmöinyt ja luennoinut erilaisille yleisöille ja kirjoittanut monia teoksia.

Onnellinen lapsuus ja sodan varjostama nuoruus

Raili Malmberg syntyi Helsingissä 22. marraskuuta 1926. Hän vietti lapsuutensa Käpylässä, perheessä, jonka turvallista ilmapiiriä hän on aina muistellut lämpimästi.

Maailma näytti kuitenkin kovat kasvonsa, ja Malmbergin sukupolven nuoruus oli sodan varjostama. Hän koki sodan kauhut henkilökohtaisesti, kun pommi tuhosi hänen kotinsa vuonna 1944. Vaikea aika vaikutti häneen syvästi. Poikkeusoloissa Suomen Punainen Risti koulutti nuoria apusisariksi koulujen ollessa suljettuina, ja vain 17-vuotiaana Raili Malmberg toimi lähes puoli vuotta 1944 apusisarena sotasairaalassa Nokialla.

Opiskelu ja ensi askeleet työelämässä

Malmberg kävi kodin lähellä olevaa Käpylän yhteiskoulua, jonka yksi perustajista oli hänen isänsä. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1945. Opiskelu Helsingin yliopistossa sujui ripeästi, ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi jo 1949.

Raili Malmbergin nuoruuden toiveammatti oli toimittajan ammatti. Valmistumisensa jälkeen hän pääsikin toimittajaksi Kaunis Koti -lehteen, jossa työskenteli pari vuotta. Ennen kuin seuraava elämänvaihe vei muualle, hän toimi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton yleissihteerinä vuosina 1951–52. Vaikuttava ja näkyvä paikka sekin.

Opettajana ja kasvatusalan järjestöissä

Opetustyö veti kuitenkin puoleensa. Suoritettuaan Helsingin opettajakorkeakoulussa kansakoulunopettajan tutkinnon vuonna 1952 Malmberg oli 20 vuoden ajan opettajana Helsingin ala- ja yläkouluissa, myös tarkkailuluokilla, ja lisäksi erityiskoulussa ja kansalaiskoulussa. Hän on kertonut, että hänellä oli hyvät suhteet oppilaisiin ja hänen oli aina hyvä olla kouluyhteisössä, jossa vallitsi lämmin tunnelma. Hänen ohjenuoranaan opetustyössä oli kolme asiaa: Opettajan pitää kaikin keinoin tukea lapsen tervettä itsetuntoa, opettaa oppilas hyväksymään myös epäonnistumisia ja opettaa tekemään työtä.

Vaativan työn ohella Raili Malmbergilla oli aikaa ja tarmoa tarttua moniin luottamustehtäviin. Opettajavuosinaan hän kuului moniin kasvatusalan järjestöihin ja elimiin Suomessa ja Pohjola-Nordenin piirissä sekä Suomen Unesco-toimikunnan kasvatusjaostossa.

Päätoimittajana näköalapaikoilla

Opetustyö oli Raili Malmbergille mieluista, mutta elämä vei kuitenkin taas nuoruuden toiveammattiin. 1970-luvun alussa opettaja haettiin kesken oppitunnin puhelimeen, ja soittaja kysyi, lähtisikö hän Koululainen-lehden päätoimittajaksi. Opettaja lähti ja oli tässä työssä yhdeksän vuotta. Koulumaailman tunteva päätoimittaja sai antaa kaiken asiantuntemuksensa lehdelle, joka tuli tutuksi monessa kodissa. Tarmoa riitti myös jatko-opintoihin, ja hän suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1974.

Lehtiura jatkui, ja 1980-luvulla lukuisat suomalaiset oppivat tuntemaan Raili Malmbergin Kotilieden päätoimittajana. Tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti vuoden 1986 loppuun saakka. Päätoimittajan viisaat sanat tulivat lähelle lukijoiden elämää, ja laaja tilaajakunta pysyi lehdelle uskollisena.

Luottamustehtäviinsä sitoutunut yhdistysihminen

Lukuisat järjestöt ovat saaneet nauttia Raili Malmbergin asiantuntemuksesta ja organisointikyvystä. Eläkkeellä aktiivinen toiminta jatkui monella foorumilla. Kasvattajana Malmberg oli kiinnostunut hyvien tapojen edistämisestä ja toimi Tapaseuran puheenjohtajana. Teos Hyväksi tavaksi ilmestyi 1990 ja siitä on otettu lukuisia painoksia.

Malmberg oli 1980-luvulla kirkolliskokousedustajana ja virsikirjakomitean jäsenenä. Sodanaikaiset kokemukset olivat yhtenä maaperänä sille, että Malmberg sitoutui Lottaperinneliiton työhön sen puheenjohtajana ja Sotaveteraaniliiton neuvottelukunnan jäsenenä. Kiinnostus kulttuurin eri ilmiöihin ja perinteeseen toi oivan toimintakentän, kun Malmberg toimi Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtajana sekä Kalevala Korun ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiön hallituksessa. Myös Naisjärjestöjen Keskusliitto sai nauttia hänen asiantuntemuksestaan.

Raili Malmberg on saanut monipuolisesta työstään ansaittua kiitosta. Hänelle myönnettiin Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki 1985 ja 2. luokan Vapaudenristi 2005. Hän sai Valtion journalistipalkinnon 1997 ja Kalevalaisten Naisten Liiton Larin Paraske -palkinnon 2003. Hän on Kalevalaisten Naisten Liiton, Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Suomen Lottaperinneliiton kunniajäsen sekä Tapaseuran kunniapuheenjohtaja.

Aktiivinen toiminta monissa järjestöissä ei olisi ollut mahdollista ilman läheisten ihmisten tukea. Kaikkein tärkeimpiä tukijoita ovat olleet puoliso Kari Malmberg, jonka kanssa Raili Malmbergilla oli 74 vuotta kestänyt, nuoruudenrakkauteen perustuva suhde, ja tytär Marjukka sekä tyttären lapset Susanna ja Ville. Tätä tukea Raili Malmberg osaa arvostaa.

Valloittava puhuja ja taitava kirjoittaja

Raili Malmberg on loistava puhuja, jonka eloisat ja sisällöltään rikkaat puheet eivät unohdu keneltäkään, jolla on ollut onni kuulla hänen puheitaan. Hän on kaikissa yhteyksissä osannut yhdistää elämän iloiset ja vakavat sävyt tyylikkäällä tavalla. 70-vuotispäiväksi julkaistu teos Joka päivä uusi aurinko ei olisi voinut saada osuvampaa nimeä. Hän on aktiivinen ja sujuvakynäinen kirjoittaja ja on julkaissut useita muitakin teoksia. Hän on kotonaan asiateksteissä, muistelmissa ja runoissa. Raili Malmbergin mottona voi pitää hänen runotekstiään: ”Elämä ilman unelmia ei ole mitään elämää.” Hän on osannut unelmoida paremmasta maailmasta ja myös toteuttanut unelmiaan.