Joyce Swanljung ikuisti Vanhaa-Raahea

Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa.

Swanljungin sukua

Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli 9 poikaa, heistä kuudentena syntyi Harald Einar (1881-1936). Harald sai päättötodistuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1901. Hän opiskeli sähköinsinööriksi Hannoverissa ja suoritti opintoja myös teknisessä korkeakoulussa Middlesbrouhgissa, Englannissa.

Haraldin vaiherikas työelämä sisälsi yritystoimintaa Helsingissä ja Turussa. Hän toimi myös Raahen sähkölaitoksen johtajana. Perhe asui Rantakadulla. Vuonna 1922 hän erosi tästä tehtävästä. Hän muutti Englantiin, jossa toimi puutavaran vienti- ja tuontialalla. Myöhemmin hän perusti tämän alan yrityksen Kokkolaan.

Harald avioitui West Hartlepoolissa, Englannissa, syntyneen Florence Emily Hancockin kanssa. Pariskunta sai 9 lasta, joista 3 syntyi Helsingissä, 2 Turussa, 2 Raahessa ja 2 West Hartlepoolissa.

Joycesta piti tulla tanssija

Swanljungien esikoinen Joyce Edna Anita, Kuki, syntyi 23.3.1910 Helsingissä. Hän opiskeli balettia Cowan-tanssikoulussa West Hartlepoolissa vuosina 1922–1927, mutta jalkavamma pakotti hänet lopettamaan tanssimisen.

1930-luvulla hän kiinnostui maalaamisesta ja opiskeli Suomen Taideakatemiassa Helsingissä vuosina 1938-1943. Kerran, kun hänen veljensä olivat Helsingissä asioilla, he päättivät tehdä yllätysvierailun Kukin kouluun. Hän oli juuri maalaamassa alastonmallia, mikä sai ujot pojat hämilleen.

Sotien jälkeen Kuki muutti Ruotsiin. Suomessa elettiin niukkoja aikoja eikä taiteelle ollut juuri kysyntää. Ruotsissa hän jatkoi opiskeluaan Tukholman taidekoulussa keväällä 1948. Lisäksi hän opiskeli lyhytaikaisesti Tukholman Académie Libressä vuonna 1957. Hän teki opintomatkoja Lontooseen, Kööpenhaminaan, Osloon ja New Yorkiin. Vancouverissa, jossa asui kolme hänen veljeään, hän viipyi vuodet 1958-1960.

Hän osallistui Värmlandin taideyhdistyksen näyttelyihin Värmlandin museossa. Raahessa hänen töitään on nähty Janssonin Galleriassa.

Muotokuvia ja asetelmia

Kuki maalasi runsaasti muotokuvia Swanljungin suvun jäsenistä. Tilaustöinä hän maalasi muun muassa lääkäri Tauno Kiesvaaran, rehtori Aimo Vuolan ja rehtori Lauri Kankaanrinnan muotokuvan. Hänen maalaamiaan lasten kuvia on useissa raahelaisissa kodeissa.

Hänen taiteensa koostuu muotokuvien lisäksi asetelmista ja hahmoista. Raahessa käydessään hän maalasi Swanljungin pihapiiriä ja Vanhaa Raahea. Myös kukka-asetelmien maalaaminen oli hänelle mieluista. Hänen töissään on öljyväritöitä, akvarelleja, pastellitöitä ja lyijykynäpiirroksia.

Kesät Raahessa

Vaikka Kuki asui vakituisesti Ruotsissa 1940-luvulta lähtien, hänen juurensa olivat Raahessa. Kesäisin juhannuksen tietämillä hän tuli Raaheen ja sai asua Brahenkadulla veljensä talossa, koska talonväki asui koko kesän Ruottalossa mökillä.

Inga ja Pertti Swanljung kuvailevat Kukia hiljaiseksi ja aamu-uniseksi. Kuki oli käsistään kätevä. Hän kutoi itselleen jopa hameita.

Eläkeiän saavutettuaan hän sai nauttia Ruotsin valtion myöntämästä taiteilijaeläkkeestä. Sairastuttuaan vakavasti perheetön taiteilija toivoi, että saisi viimeisen leposijan Swanljungin sukuhaudassa Haaralassa. Hän kuoli 2.9.1977 Brommassa. Pertti kertoo, että hän teki kaksi matkaa Ruotsiin. Ensin hautaustoimiston kanssa hakien faster Kukin ruumiin Raaheen. Toisella matkalla hänen oli selvitettävä kuolinpesän asiat, irtisanottava ja tyhjennettävä vuokra-asunto. Kukin maalauksia hän toi Raaheen.

Joyce Edna Anita, Kuki, Swanljung

Syntyi 23.3.1910 Helsingissä.

Kuoli 2.9.1977 Brommassa.

Perheetön

Opiskeli balettia, joutui luopumaan tanssista jalkavamman takia.

Opintoja taidemaalariksi Suomessa ja Ruotsissa

Opintomatkoja ulkomaille

Asui Ruotsissa 1940-luvulta alkaen pysyvästi.

Puhui sujuvasti suomea, ruotsia ja englantia.

Piti tiiviisti yhteyttä Raahen sukulaisiin ja vietti usein kesänsä Raahessa.

Maalasi muotokuvia, maisemia, kukka-asetelmia.

Hänen töitään oli näyttelyssä Janssonin Galleriassa Raahessa.

Hän sai Ruotsin valtion taiteilijaeläkkeen.

Nukkuu ikiunta Haaralassa Raahessa.