Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun hän tajusi kirjan sisällön ilman tavaamista. Vasta alakoulussa hän oppi tavaamisen taidon. Hän muutti 13-vuotiaana perheen mukana Pyhäjoelle ja kävi oppikoulua Raahessa päästen ylioppilaaksi vuonna 1960.
Lapsena hän suunnitteli mallit ja valmisti nukenvaatteita. Toiveena oli valmistua käsityönopettajaksi. Lukion jälkeen hän opiskeli Lybeckerin käsityökoulussa vuoden ja Kalajoen naiskotiteollisuuskoulussa vuoden saaden kotiompelijan pätevyyden.
Toive käsityönopettajan ammatista kariutui, kun hän ei päässyt valmistavaan kouluun, jonne oli pääsyvaatimuksena lukion päättötodistuksen keskiarvo 9,5. Tämän jälkeen hän lähti vuoden ajaksi harjoittelemaan kirjastoalalle Kajaanin kirjastoon. Kirjastonhoitajaksi hän valmistui Tampereella vuonna 1964, jonka jälkeen työskenteli Heinolassa kirjastoamanuenssina muutaman vuoden.
Kirjastonhoitajaksi Raaheen
Paula tuli Raahen kirjastoon töihin vuoden 1968 alussa. Raahen asukasluku oli silloin 4000. Nyt (v. 2019) asukkaita on lähes 25.000. Hän oli tuolloin pääkirjaston ainoa työntekijä. Ainoa sivukirjasto oli Lapaluodossa. Uransa alkuvuosina hän työskenteli myös lauantaisin ja oli illat asiakaspalvelussa. Vuonna 1969 Pirkko Kangas valittiin Paulalle työkaveriksi ja apulaiseksi.
Raahen kirjasto toimi vuoteen 1980 saakka Pekkatorilla 1800-luvulla rakennetussa Friemanin talossa. Talo oli alkeellinen pytinki: vesijohtoa ei ollut, vessaan piti hilipasta vieressä sijainneeseen lastentarhaan, siivouskomerossa oli kurkkupurkki äkkinäistä hätää varten. Talossa oli puulämmitys. Kirjastosali oli kylmä kuin hollitalli. Talvella henkilökunnan häätyi hippasta vinkkelit jalassa. Yksi puhelin pärisi kirjastosalissa ja nappia painamalla puhelun sai käännettyä Paulalle.
Kirjaston henkilökunta, siis Paula ja Pirkko, tuli aamupäivisin kirjastoon järjestelemään hyllyjä. Sitten he menivät kotiin muutamaksi tunniksi ja tulivat takaisin illaksi. Lauantaisin parivaljakko ahersi kirjastossa vuoron perään. Kun sairaalakirjasto perustettiin, Paulan työaika jatkui 2 tuntia viikossa. Kun nykyinen Saara Juolan suunnittelema pääkirjasto valmistui Rantakadun varrelle vuonna 1980, olosuhteet muuttuivat nykyaikaiselle tasolle.
Kirjastotoimenjohtajaksi Vihantiin
Paula Pirinen siirtyi Vihantiin kirjastotoimenjohtajaksi helmikuussa 1991. Henkilöstölehti Pekan Pookin haastattelussa hän sanoo etsineensä uutta näkökulmaa työhön. Hän arvioi, että työ Vihannissa tulisi monipuolisuudessaan olemaan paluu 1970-luvun Raaheen. Ratkaisulla hän pyrki säilyttämään tasapainon elämässään.
Paulan työura kirjaston palveluksessa kesti 40 vuotta. Eläkepäivinään hän nauttii kotonaolosta ja rauhallisesta elämästä.
Laaja kokoelma keittokirjoja
Paulalla on satoja kirjoja käsittävä keittokirjojen kokoelma ja lisäksi lukuisa määrä lehdistä leikattuja ruokaohjeita, joiden keruun hän aloitti 15-vuotiaana. Nuorelle Paulalle oli juhlaa, kun äiti lupasi, että hän saa leikata Kotiliesi-lehdestä ruokareseptejä talteen. Tästä kehittyi pikkuhiljaa rakas harrastus, joka muuttui leikekirjan kasaamisesta keittokirjojen keräilyyn.
Paulan kokoelmassaan on nyt yli 700 keittokirjaa. Vanhimmat keittokirjat ovat jopa 1800-luvulta asti. Kokoelmasta löytyy muun muassa Anna Olssonin kirjoittama ensimmäinen suomalainen keittokirja. Ennen suomalaisia keittokirjoja reseptit saatiin suullisena perintönä tai pappilassa työskennelleiden nuorten piikojen muistiinpanoista.
Paula piti Kesäkatti-kotikahvilaa kymmenen kesää. Hän leipoi sunnuntaiaamuisin aitoja raahelaisia kripuja ja teki paperipäällysteisiä karamelleja vanhan ohjeen mukaan. Sunnuntaikävijät saivat niitä tuoreeltaan ja keskiviikon kahvivieraat pakastettuina.
Paulan ruoka-asiantuntemukseen nojauduttiin vuonna 2008, kun Raahessa vietettiin valtakunnallisia kotiseutupäiviä ja suunniteltiin tapahtuman juhla-ateriaa.
Useana kesänä kesäkuun alkupäivinä hän järjesti yhdessä Kankaan Pirkon ja Larssonin Meerin kanssa taimenvaihtotorin Myhrbergin puistossa ja myöhemmin Soveliuksen talon pihalla.
Merimiehen mökki
Saaristokadulla Puu-Raahessa seisoo pieni yhden huoneen ja keittiön mökki, Jannen talo, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Vuonna 2013 Jannen talosta rakennettiin nukkekotiversio. Idean äiti oli nukkekotinäpertäjä Paula Pirinen. Hän kertoo ohjepaketin saaneensa alkunsa halusta luoda todellisuuteen perustuva paikallinen nukkekotimalli. Tunnelmallisen mökin kamarissa istuskelevat sekä Janne että hänen äitinsä. Tämä on yksi esimerkki Paulan kekseliäisyydestä tuoda Vanhaa-Raahea esille positiivisella tavalla.
Hilikun tilikut. Yksi Paulan harrastuksista on tehdä tilkuista mitä vaan yhdessä kivan porukan kanssa. Tilkuista syntyy esimerkiksi kodin tekstiilejä, asusteita ja lahjatavaroita. Kun totean, ettei sinulla taida olla peukalo keskellä kämmentä, Paulaa myöntää nauraen, että eipä taida olla.
Koti vanhassa puutalossa
Paula osti vuonna 1979 vanhan puutalon Rantakadun varrelta. Hän teetti talossa perusteellisen remontin. Taloon saatiin lämmin vesi, suihkutilat, lämpöeristeet joka puolelle, kolminkertaiset ikkunat ja uusi ulkomaali. Pientä suihkutilaa varten jouduttiin siirtämään eteisen väliseinää, mikä taas aiheutti eteisen sisäportaan siirtämisen, ja sen vuoksi ulko-ovi nostettiin eteisen lattian tasalle ja rakennettiin portaat ulos. Ullakon eteisen päällinen osa eristettiin lämpimäksi tilaksi ja sinne sijoitettiin vaatekomerot ja säilytyshyllyt.
Paula sanoo, että hän tykkää asua vanhassa talossa ja viihtyy Rantakadulla erinomaisesti. Rantakadun tontti on kapea ja pitkä. Se on suojassa merituulilta. Paula on kerännyt pihalleen kokoelman vanhoja ruusupensaita. Perinteiset perennat ja kesäkukat värittävät pihaa. – Eihän tässä ole uusien talojen mukavuuksia kuten apukeittiötä tai isoja komeroita, mutta ilman niitäkin pärjää, Paula pohtii. Kysymys on asenteesta. – Kissat ja koirat viihtyvät hyvin, hän kertoo. Rantakadulta on helppo lähteä lenkittämään mäyräkoiria, jotka nauttivat luontoretkistä lähimaastoon.
Raahe-seura valitsi Paula Pirisen Raahen Fiiaksi vuonna 2002. Raahen kaupunki palkitsi hänet Pro Raahe -mitalilla nro 54 vuonna 2004.
Kirjoittaja
Kirsti Vähäkangas
Lähteet
Raahen oppikoulu 1884-1984, Kirsti Vähäkangas: juttu Raahen kaupungin henkilöstölehti Pekan Pookissa joulukuussa 1990, Kerttu Kastelli: juttu Raahelaisessa 9.6.2004, Kirsti Vähäkangas: juttu Raahelaisessa 8.12.2007, Johanna Latvala: juttu Kalevassa 17.11.2011, Timo Myllykoski: juttu Kalevassa lokakuussa 2013, Kirsti Vähäkangas: Rantakavun liepeiltä v. 2016, Paula Piriseltä saadut tiedot
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.