Katri Tuori - opettaja ja naisasianainen

Naisten Ääni-lehti kirjoitti syksyllä 1916 Katri Tuorista. ”Kun oppilaat tänä syksynä kerääntyvät Limingan kirkonkylän kansakouluun, ei heidän entinen, rakas opettajansa, Katri Tuori, olekaan enää heitä vastaanottamassa. Hän on 36 -vuotisen palvelusajan jälkeen jättänyt koulunsa nuorempiin käsiin vetäytynyt itse syrjään. Monta nuorisopolvea on hän näiden vuosien kuluessa jo ehtinyt kasvattaa ja vielä on häneltä riittänyt voimia muuhunkin sivistystyöhön, kuten jatkokurssien pitämiseen, laulunopetuksen johtamiseen Limingan kansanopistossa ja Nuorisoseurassa, kasvatusopillisten käsityökurssien toimeenpanemiseen ja paikkakunnalla olevan Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajana toimimiseen. Aivan koulun läheisyyteen on hän rakennuttanut itselleen vanhojen päivien tyyssijan, jotta hän on tilaisuudessa yhä eteenkinpäin synnyinseutunsa nuorison harrastuksia seuraamaan ja tarvittaessa heidän rientojaan avustamaan.”

O.L. Katri Tuori, silloinen Foudila, pääsi vuonna 1871 neljän muun opinhaluisen tytön kanssa Limingassa juuri toimintansa aloittaneeseen pääasiassa pojille tarkoitettuun kansakouluun, ja kävi sitten aikanaan Jyväskylän seminaarin. Kahden Ilmajoella vietetyn opettajavuoden jälkeen Tuori palasi syksyllä 1882 Liminkaan ja aloitti siellä tyttöoppilaita varten perustetun kansakoulun ensimmäisenä opettajana. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1916 saakka, yli kolmekymmentä vuotta. Katri Tuori alkoi saman tien ohjata paikallista nuorisoa hyviin harrastuksiin. Ensimmäiseksi toimekseen hän kokosi liminkalaisista nuorista sekakuoron, jota johti 25 vuoden ajan. Tuorista tuli vuonna 1888 myös Limingan kirjaston hoitaja. Kun kirjaston toiminta pikku hiljaa laantui, Tuori otti 1920-luvun puolivälissä kirjaston jälleen hoitoonsa. Ehtona oli sen sijoittaminen hänen taloonsa Kotirantaan. Limingassa Katri-tätinä tunnettu Tuori huolehti kirjastosta uuden kymmenvuotiskauden.

Limingan nuorisoseuran perustava kokous pidettiin vuonna 1891 Katri Tuorin koululla. Seuraavana vuonna hän puuhasi yhdessä muiden liminkalaisten kanssa Liminkaan kansanopiston, joka oli Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla ensimmäinen varsinainen jatko-oppilaitos. Myös naisasia oli Tuorin sydäntä lähellä, ja jo 1884 hän puuhasi Jurvalan taloon iltamat samana vuonna Helsingissä perustetun Suomen Naisyhdistyksen hyväksi. Aikaansa seuraava nainen!

Koulutyössä Katri Tuori huomasi, että vähävaraisten lasten koulunkäynti oli hankalaa jo kirjojen puutteen vuoksi. Niinpä hän perusti vuonna 1901 Liminkaan Ompeluyhtiön keräämään varoja muun muassa kirjoihin. Vuonna 1903 naisten järjestäytyminen laajeni Tuorin toimesta hyväntekeväisyydestä naiskysymyksiin; perustettiin Limingan Naisyhdistys, joka otti ohjelmaansa naisten äänioikeuden ajamisen.  Kun naiset 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1918 saivat kunnallisen äänioikeuden, aktiivinen Naisyhdistys asetti kunnallisvaaleihin omat ehdokkaansa ja sai valtuustoon jopa kaksi naista. Sisällissodan aikana Naisyhdistys tuki paikallisen suojeluskunnan työtä ja koki näin edistävänsä Suomen itsenäisyyttä. Sodan jälkeen yhdistys hankki suojeluskunnalle lipun. Kun tarveaineita oli Suomesta vaikea saada, Tuori hankki kankaan Norjasta, suunnitteli lipun ja ompeli sen yhdessä Aino Haatajan kanssa. Kuten monilla muillakin paikkakunnilla suojeluskunnan tukemisesta seurasi Lotta Svärd osaston perustaminen, niin myös Limingassa. Katri Tuori valittiin vuonna 1920 perustetun osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin osaston kunniajäseneksi tunnustuksena työstään isänmaan ja kotipaikkakunnan hyväksi.

Tuori toi myös vuonna 1921 perustetun Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan Liminkaan ja toimi MML:n paikallisen osaston ensimmäisenä puheenjohtajana. Ei Katri Tuorin elämä tietenkään ollut pelkkää yhteiskunnan hyväksi puurtamista. Siihen sisältyi myös draamaa ja rakkautta. Katrin koulutoveri Abraham Ojanperä pyysi nuorena miehenä Katria vaimokseen ja Katri olisi suostunut, mutta isä katsoi Ojanperän sopimattomaksi, kun tällä ei ollut edes kunnollista ammattia. Nuoret pysyivät kuitenkin läheisinä ystävinä ja kertoivat toisilleen elämästään kirjeissä. Molemmat jäivät naimattomiksi. Abraham Ojanperästä tuli maailmaa kiertävä laulupedagogi ja aikansa johtava suomalainen laulaja ja Katri Tuorista oman kotipaikkakuntansa kansanvalistaja. Ojanperä alkoi iän karttuessa viihtyä yhä pidempiä aikoja Aappolan huvilassaan Limingassa. Sinne hän palasi hoitamaan terveyttään vuoden 1915 lopulla ja siellä hän vuoden 1916 alussa kuoli. Katri Tuori teki kirjailija Heikki Toppilan ja norjalaisen Aurora Hanneborgin kanssa Aappolasta Abraham Ojanperän muistokodin ja museon, joka avasi ovensa jo vuonna 1917. Tuori sai elää tämän jälkeen vielä kolmannesvuosisadan.