Tuuli Rouhunkoski – avarakatseinen kehittäjä

Vuonna 1980 Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi valittiin MMK Tuuli Rouhunkoski. Hän oli valmistunut vuonna 1962 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kodin taloustiede ja kuului siis myös Elli Saurion oppilaisiin. Pro gradu -tutkielmansa Tuuli Rouhunkoski oli tehnyt vuonna 1960 lapsen taloudellisen asenteen kehittymisestä.

Pohjoisesta etelään

Tuuli Lehto oli syntynyt Oulussa vuonna 1935 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun yhteislyseosta kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Avioiduttuaan ja muutettuaan Rovaniemelle Tuuli Rouhunkoski toimi vuosina 1967–1972 tuntiopettajana Lapin sairaanhoito-oppilaitoksessa ja Hotelli- ja ravintolakoulussa.

Vuonna 1972 Rouhunkosket muuttivat Espooseen. Tuuli toimi muuton jälkeen aluksi pari vuotta Suomen Luontaiskauppiaiden Liiton toiminnanjohtajana. Yliopistolla kodin taloustieteen laitoksen v.t. assistenttina hän ehti olla vuoden ennen valintaa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi.

Tuuli Rouhunkoski oli perehtynyt maaseudun emäntien sosiaaliturvaan jo ennen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi ryhtymistään. Hän oli tehnyt vuonna 1978 Vanhustyön Keskusliitolle selvityksen Vanhusten palvelut: tietoa päivittäisen ruokailun suunnittelusta sekä Valtioneuvoston kanslian ja Vanhustyön Keskusliiton toimeksiannosta selvityksen maatalouden naisen asemasta.

Muutosvoimia

Vastavalittuna toiminnanjohtajana hän pohti Agronomien yhdistyksen vuosikirjassa Maaseudun haastetta kotitalousneuvonnalle ja käsitteli Maataloushallinnon aikakauskirjassa emännän työtä ja asemaa maatilataloudessa. Laaja yhteistyö eri ministeriöiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa kuuluikin Tuuli Rouhunkosken työnkuvaan.

Yksi Tuuli Rouhunkosken innokkaimmin ajamia uusia hankkeita oli vuonna 1990 käynnistynyt Maa- ja kotitalousnaisten kotityökoulutus. Sen ideana oli tarjota maalaiskylien vanhuksille päivittäistä ja viikoittaista kotiapua kotityöhön koulutettavien maaseudun naisten avulla. Organisoitu naapuriapu olisi mahdollistanut sen, että vanhukset olisivat voineet asua pidempään kotonaan. Aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä näin kaukonäköiselle hankkeelle.

Tuuli Rouhunkosken aikana tehtiin paljon työtä maaseudun naisten maatalous- ja kotitalouskoulutuksen hyväksi. Uudistetun ja ajanmukaistetun maatalousmerkin rinnalle kehitettiin kotitalousmerkki, johon liittyvästä koulutuksesta ja tutkinnosta tuli nopeasti erittäin suosittuja.

Viimeisinä työvuosinaan Tuuli Rouhunkoski joutui luotsaamaan Maa- ja kotitalousnaisten Keskusta jatkuvan muutoksen aallokossa. 1990-luvun alun lama koetteli suomalaista maaseutua mutta myös neuvontajärjestön taloutta valtionapujärjestelmän perusteiden muuttuessa ja avustusten kutistuessa. Väkeä jouduttiin vähentämään, toimintoja karsimaan ja tehostamaan ja keskittymään tulevaisuuden kannalta olennaisimpiin tehtäviin kuten yritys-, kuluttaja- ja ympäristöneuvontaan.

Pitkä prosessi oli myös Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen rekisteröityminen itsenäiseksi yhdistykseksi. Helmikuussa 1992 Tuuli Rouhunkoski kuvaili tulevia haasteita Koti-lehden pääkirjoituksessa näin: ”Kotitalousneuvontajärjestöjen valtionapua on supistettu vuoden 1991 ja 1992 valtion tulo- ja menoarviossa vähentämällä valtionapuisia toimia noin 10 prosentilla vuosittain. Vuoden 1993 valtionavun myöntämisessä otetaan pohjaksi uusi tulosperustainen valtionapu. Tätä varten järjestöjen on määriteltävä toiminta-ajatus, tavoitteet ja toiminnan tuloksellisuus siten että ne ovat yleisesti hyväksyttävissä ja osin kustannusperusteella laskettavissa.”

Vuonna 1994 Tuuli Rouhunkosken jäädessä eläkkeelle Maa- ja kotitalousnaisten Keskus olikin jo ottanut uuden suunnan itsenäisenä organisaationa kohti EU-Suomea ja neuvontatyön uusia haasteita.